Ernst Lindbergin kirjan I Åbo på 1800-talet (1921) yksi parhaimmista luvuista kuvailee kesäistä höyrylaivaliikennettä Turun ja Ruissalon välillä. Ruissalon huviloiden asukkaat kulkivat aamulla kaupunkiin ja illalla sieltä takaisin. Lindberg kirjoittaa höyrylaiva Helmin matkasta, kun se lähti liikkeelle Johan Mannerströmin huvilalta kahdeksalta ja otti matkaan laitureilla odottavia kesäasukkaita. Ukko Wikströmin ohjaamaan laivaan nousi niin eliittiin jäseniä kuin vähemmän tunnettuja Ruissalon asukkaita. Istumapaikat olivat tarkasti määrättyjä.
Lindberg kertoo juttujen ja kaskujen täyttäneen veneen. Siitä tuli ”lukusali” vasta myöhemmin, kun Åbo Underrättelser lähetettiin Helmen mukana Ruissaloon ja monet toivat lehden heti takaisin kaupunkiin lukiessaan sitä aamuisella merimatkalla.
”Höyrylaiva” tai pikemminkin höyryn voimalla kulkeva iso vene oli tärkeä osa Ruissalon kesäliikennettä. vuodesta 1846 alkaen. Saari oli vuotta aikaisemmin liitetty Turkuun. Lindbergin kertomusta on hieman vaikea ajoittaa, koska Helmi I, II ja III olivat tunnetuimpia reitillä liikkuneita aluksia.
Airiston merkitys turkulaiselle identiteetille oli suuri raja-alueena kaupungin ja meren välissä. Se oli myös vapaa-ajan keskus, jonne purjehtiminen ja rantaelämä alkoivat keskittyä. Sen reunamilla kulkeva venematka merkitsi Ruissalon kesäasukkaille siirtymistä työn ja huvin välillä. Suomen Tusculumiksi kutsutun saaren huvilat nähtiin omana, eksoottisena maailmanaan, mitä kuvaavat hyvin Axel Haartmanin piirrokset Lindbergin teoksessa.
Ruissalon silta valmistui vuonna 1852, mutta se ei lopettanut laivavuoroja. Ukko Wikströmin ja muiden veneissä kulkeminen oli nopea tapa liikkua, mutta myös merkittävä traditio, joka liitti omissa huviloissaan aikaa viettäneet kesäasukkaat yhteen.
Laivat eivät matkanneet vain Ruissaloon, sillä rannikko- ja paikallisliikenne ulottui Turun lähikuntiin. Vesitiet olivat vielä 1900-luvun alussa lyhyempiä ja nopeampia vaihtoehtoja kuin maitse matkustaminen. Niiden käyttämien laitureiden jäänteitä voi löytää edelleen ympäri Airistoa.
/ Janne Tunturi
Kuva: Höyrylaivalaiturin pylväs Rymättylän Ruokoraumassa