Teksti: Kati Timonen
Olen tällä hetkellä gradunkirjoituksen prosessissani käynyt läpi lopullisen analysoitavan aineiston, jonka rajaamisen koin työn alkupuolella yllättävän suureksi haasteeksi. Rajaamisesta vaikeaa teki osittain se, että aiheeni on jo usean vuoden ajan ollut merkittävä henkilökohtainen kiinnostuksenkohteeni. Kirjoitan gradua yhdestä suosikkitelevisiosarjastani, Star Trek: Deep Space Nine (DS9), jota esitettiin vuosina 1993-1999. Kyseinen scifisarja sijoittuu 2300-luvulla kaukana Maasta sijaitsevalle avaruusasemalle, jolla sodanjälkeisessä konfliktien aiheuttamassa epävarmuuden ilmapiirissä ihmiset ja monet eri kansakuntien jäsenet pyrkivät toimivaan yhteiseloon. DS9 on kolmas televisiosarja, joka perustuu Gene Roddenberryn (1921-1993) 1960-luvulla kehittämään fiktiiviseen universumiin. DS9 oli Star Trek -sarjoista ensimmäinen, jonka päähahmoa, Kapteeni Benjamin Siskoa, esitti tummaihoinen näyttelijä. Monessa muussakin mielessä DS9-sarjaa on pidetty edeltäjiään moninaisempana scifisarjana.
Syy, miksi pidän Star Trekista yleisesti ja sen sisällä erityisesti DS9-sarjasta on, että niissä scifin keinoin käsitellään inhimillisyydelle tyypillisiä pohdintoja, kysymyksiä ja ilmiöitä. Yleensä futuristisiin ja vieraisiin ympäristöihin sijoitetut tarinat käsittelevät kuitenkin arvoja ja eettisiä kysymyksiä, jotka ovat ihmisyydelle keskeisiä. Star trekin luomassa ympäristössä monet nykyajan ongelmat on ohitettu ja ratkaistu onnistuneesti, mikä vaikuttaa osaltaan sarjan utopiankaltaisuuteen ja puoleensavetävyyteen. Sarjan keskeisessä maailmoja yhdistävässä organisaatiossa, Tähtiliitossa (eng. Starfleet) seksismi, rasismi tai muut syrjinnän muodot eivät näytä kasvojaan, eikä 2300-luvun maailman talous perustu rahan epätasaiseen liikkuvuuteen. Star Trek maalaa siis erilaisuuden toleranssiin sekä tasa-arvoon perustuvan kuvan tulevaisuudesta, kukapa ei kiinnostuisi? Toinen viimeaikaisempi syy sille, miksi pitää Star Trekista voi näyttäytyä pandemia-ajan maalaamina valitettavan todellisina kauhukuvina, joita olisi ymmärrettävästi ilahduttavaa paeta Tähtilaivan kyydissä aina toiseen galaksiin asti. Scifi genrenä tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia esittää pohdintoja liittyen esimerkiksi ihmisoikeuksiin, poliittiseen valtaan ja uskontoihin, mistä pääsenkin oman tutkielmani aiheeseen.
Uskonnot, Messiaat ja erilaiset uskomukset scifi-kontekstissa
Päädyin graduseminaaria edeltävän kesätauon aikana siihen lopputulokseen, että haluan tutkia DS9-sarjassa ilmenevä uskonnon representaatioita eli tapaa, jolla sarja kuvaa uskontoja. Tähän liittyy monia erilaisia kulttuurin piirteitä, joita listaamalla käyttäisin liian monta riviä tästä blogikirjoituksesta, joten todettakoon, että uskontorepresentaatiot voivat olla niin ryhmien, yksilöiden, asioiden kuin tilanteiden kuvauksia. Tämä antaa gradulle paljon potentiaalista materiaalia, jota tutkia.
Esimerkiksi kirjoitukseni alussa mainittu päähahmo, Benjamin Sisko, on moni eri määritelmä mielessä kehitetty auktoriteettihahmo. Saapuessaan sarjan alussa sodanjälkeiselle, rähjääntyneelle avaruusasemalle hän on ensisijaisesti Tähtiliiton edustaja alueella, jossa vuosikymmenien konfliktien arvet ovat yhä näkyvissä. Tämä poliittisdiplomaattinen valtarooli kokee kuitenkin muutoksen, kun Siskon hahmo päätyy vuorovaikuttamaan vieraan ulkoavaruuden lajin kanssa. Kyseinen laji elää piilossa avaruusaseman läheisyydessä sijaitsevassa madonreiässä, mutta kiinnostava osa tässä vuorovaikutuksessa piilee siinä, että tietty asemalla elävä kansakunta, bajorilaiset (eng. Bajorans), uskovat madonreiässä elävien olentojen olevan toispuoleisia jumalia, jotka ovat jo vuosituhansien ajan kommunikoineet valikoituneille bajorilaisille näkyjen välityksellä. Siinä missä muu aseman väestö kutsuu näitä olioita vaan nimityksellä “madonreiän muukalaiset” (eng. Wormhole aliens), bajorilaiset käyttävät niistä nimitystä “profeetat”. Kun kyseiset olennot päättävät yllättäen aloittaa kommunikaation Maasta saapuneen Siskon kanssa, bajorilaiset pitävät tätä merkkinä Siskon jumalallisesta olemuksesta. Tällöin osalle avaruusaseman henkilöstöä Sisko on poliittisen valta-aseman lisäksi muuttunut paikalliseksi Messiashahmoksi.
Sarja käsittelee jumaluuden lisäksi uskontoa, uskomuksia sekä uskonnon ja tieteen vuorovaikutusta monitahoisesti. Tämä fakta osaltaan on hankaloittanut edellä mainitsemaani tarvetta rajata sarjasta käsittelemäni osa, jotta gradussa saisin ytimekkäästi vastattua esittämiini kysymyksiin. Päädyin lopuksi käsittelemään kolmeatoista jaksoa, joissa mielestäni uskonto ja henkisyys ovat erityisen näkyvillä ja merkittävinä osina tarinaa. Tarkasteltuani rajattua aineistoa aloin paremmin käsittämään, kuinka tarkka rajaus auttoi antamaan yksityiskohtaisempia vastauksia. Laajemmassa mittakaavassa yleisesti populaarikulttuurissa ilmenevien erilaisten representaatioiden tutkiminen uskontotieteen kontekstissa on mielestäni tärkeää, sillä tämänkaltainen tutkimus voi parhaassa tapauksessa auttaa ymmärtämään uskontoja ja erilaisuutta myös todellisuudessa, vaikka itse tutkimus pohjautuisikin fiktioon.
Vastaa