Teksti: Anne Luoranen

Yliluonnollinen, selittämätön, tuntematon, kumma – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä ei ole ihmekään, sillä ihmiset ovat kokeneet erilaisia selittämättömiä ja yliluonnollisia kokemuksia melkeinpä koko olemassaolonsa ajan. Näiden kokemusten kirjo on laaja ja vaihteleva: kohtaamiset kumman kanssa voivat ilmetä muun muassa kuolleiden läheisten näkemisenä, aavistuksina ja enneunina, kummallisina tuntemuksina juuri ennen kuin jotakin tapahtuu tai esimerkiksi vilauksen näkemisenä nurkan taakse vilahtavasta tontusta. Selittämättömät kokemukset eivät ole myöskään kadonneet minnekään nykypäivän modernista yhteiskunnasta, vaan niistä voi yhä kuulla esimerkiksi ystäväpiirien illanistujaisissa tai internetin keskustelupalstoilla – tilanteissa, joissa ihmiset voivat kertoa kokemuksistaan muille, ja pohtia niitä yhdessä. Tapahtuiko kertomani asia todella minulle? Mikä sen aiheutti? Onko yliluonnollista todella olemassa, vai onko tähän olemassa jokin toinen selitys? Oletteko te kokeneet jotakin samanlaista?

Kumman lumo

Kummalliset kokemukset ilmiönä ovat kiinnostaneet minua jo pitkään, enkä ole ainoa: aihetta on tutkittu poikkitieteellisesti useiden ihmisten toimesta sekä Suomessa että maailmalla, puhumattakaan kaikesta siitä mielenkiinnoista, joka siihen on kohdistunut akateemisen kontekstin ulkopuolella. Aiheen aiempi suomalainen tutkimus on kuitenkin keskittynyt enimmäkseen vanhempien ihmisten kokemuksiin ja arkistoaineistoon, jättäen nuorempien aikuisten kummat kokemukset tutkimattomaksi alueeksi. Tämä onkin yksi syy, jonka takia päädyin pienen pohdinnan jälkeen valitsemaan graduni aiheeksi suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden kummalliset ja selittämättömät kokemukset.

Yliopisto-opiskelijat ovat monella tapaa mielenkiintoinen kohderyhmä: he tulevat eri puolilta Suomea ja erilaisista ympäristöistä, mutta jakavat kuitenkin yhteisen opiskelupaikan ja joissain määrin myös -kulttuurin. Minua kiinnostaakin tutkia, millaisia selittämättömiä ja kummia asioita opiskelijat ovat kokeneet, ja miten he kokemuksiinsa suhtautuvat. Kiehtovaa on myös selvittää, miten kokemukset ovat asettuneet osaksi opiskelijoiden maailmankuvaa, ja millaisia selitysmalleja niille on annettu. Mitä humanististen aineiden opiskelija ajattelee kummista kokemuksista, entä matematiikan? Tuleeko yliopisto ympäristönä esiin kokemuksissa tai niiden tulkinnassa?  Muun muassa näihin kysymyksiin toivon löytäväni vastauksia graduprosessin aikana.

Aiheen tutkimisen tärkeydestä

Kummien kokemusten tieteellinen tutkimus on tärkeää monesta syystä. Aihe tarjoaa tarkastelijoilleen muutakin, kuin vastauksia uteliaille mielille – se tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää kanssaihmisiä ja heidän elämismaailmaansa paremmin. Modernissa suomalaisessa yhteiskunnassa omakohtaisista yliluonnollisista kokemuksista kertomista verhoaa tietynlainen salaperäisyyden ja varovaisuuden verho: niistä ei voi puhua kenelle tahansa, sillä on aina olemassa mahdollisuus, ettei kertojaa uskota, ja hänet leimataan kuuntelijoiden toimesta hulluksi, harhaiseksi tai vähintäänkin oudoksi. Muiden negatiivinen suhtautuminen aiheen esiin tuomiseen puolestaan voi luoda kertojalle käsityksen, että hänen kokemuksessaan on jotakin väärää tai hävettävää, tai että kukaan muu ei ole kokenut vastaavaa. Selittämättömät kokemukset ovat kuitenkin yleisempiä, kuin voisi luulla – esimerkiksi tutkija Marja-Liisa Honkasalo on esittänyt arvion, että noin 40 % ihmisistä kokisi niitä jossakin vaiheessa elämäänsä. Aiheen tieteellinen tutkimus tarjoaakin kokijoille yhden väylän, jonka kautta he voivat tuoda kokemuksiaan esiin ilman pelkoa leimautumisesta, ja antaa samalla niille ihmisille, joilla omia selittämättömiä kokemuksia ei ole, mahdollisuuden tutustua toisten kokemuksiin ja parhaassa tapauksessa oppia ymmärtämään muita ihmisiä ja heidän kokemusmaailmaansa paremmin. Yliluonnolliset, selittämättömät ja kummalliset kokemukset ovat osa ihmisenä olemisen monimuotoisuutta, ja ovat tuskin katoamassa mihinkään myöskään tulevaisuudessa: näin ollen aiheen tutkimusta on tärkeä jatkaa, ottaen mukaan uusia aineistoryhmiä ja tarkastellen esimerkiksi juuri sitä, millaisia ovat yliopisto-opiskelijoiden kummat kokemukset.