Mitä eroa on radikaalilla ja radikalismilla? Voiko kasvissyönti olla radikaalia tai voiko se olla radikalismia?
Mikä on radikaalia?
Iltapäivälehtiä lukiessaan saattaa usein törmätä radikaali-sanan monikäyttöisyyteen. Esimerkiksi suomalainen iskelmälaulaja on vähentänyt juomistaan radikaalisti, vegaaniksi ryhtyminen on radikaalia, samoin kuin kasvisruokapäivien lisäämisen kannattaminen on radikaalia. Kielitoimiston sanakirjan mukaan radikaali tarkoittaa yleiskielessä ”perinpohjaisia muutoksia vaativaa, äärimmäisyyshenkistä, jyrkkää ja kumouksellista. Radikaali kannattaa radikalismia ja on äärimmäisyysihminen.” Kuka sitten on äärimmäisyysihminen, ja kuka saa päättää mikä on äärimmäistä, jyrkkää tai kumouksellista?
Radikaalius ei ole mitään käsin kosketeltavaa ja konkreettista. Sitä ei voi nähdä, koskettaa tai syödä. Se on näkymätön konsepti, joka määrittyy sitä käsittelevän puheen ja tarinoiden kautta. Jollekin toiselle kasvissyönti voi olla äärimmäistä, kun taas jollekin toiselle se on arkista. Onko joku vastakkaista mielipidettä, eri kulttuuria tai tapoja edustava henkilö automaattisesti radikaali? Entä onko jokin vieras helpommin radikaalia kuin jokin tuttu, mutta äärimmäinen? Yleiskielessä radikaali-sanaa voi käyttää vapaasti, sillä voi viitata jonkin asian jyrkkään vähenemiseen tai suurenemiseen sekä oman arjen tai ajatusten vastakkaisuuteen, äärimmäisyyteen. Se mikä on radikaalia, johtuu silloin paljon ilmaisun käyttäjästä. Lukija yleensä ymmärtää mistä on kyse.
Mikä on radikalismia?
Radikalismista tai radikalisoitumisesta puhuttaessa sävy muuttuu vakavammaksi. Silloin pyritään usein jo määrittelemään, mikä on ”mielipiteiden jyrkkyyttä, äärimmäisyyskantaa tai olojen jyrkkään muuttamiseen pyrkivä suunta.” Enää kyse ei ole pelkästään yksittäisen ihmisen mielipiteistä tai teoista, jotka eivät saavuta jonkun toisen hyväksyntää. Katse on siirtynyt ryhmiin, samalla keveys ja huolettomuus jäävät pois kyydistä.
Tutkijana tarkoitan radikalisoitumisella prosessia, jonka läpi käytyään ihminen on omaksunut jonkin ideologian, liittynyt kyseistä ideologiaa kannattavaan ryhmään, ja on valmis tekemään väkivaltaa saavuttaakseen ryhmänsä päämäärän. Kasvisruokavalio voi siis olla jonkun mielestä radikaalia, mutta radikalismin tai radikalisoitumisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Puheen merkitys
Radikalisoituminen ja radikalismi ovat yhtä näkymättömiä, puheen ja tarinoiden muovaamia, kuin radikaaliuskin. Siinä, missä radikaalius voi olla puhdas mielipide jostakin, on radikalismi jotain vakavampaa. Väkivaltaisen ideologian omaavista ryhmistä tai henkilöistä puhuttaessa, puhutaan usein myös vaarasta. Ei ole yhdentekevää määritellä mitä radikalismi on. Samalla määritellään myös sitä, mitä tarvitsee pelätä, miltä täytyy suojautua tai mihin varautua. Vaaran elementti saattaa tuoda myös omia ulottuvuuksiaan tähän keskusteluun. Arjen mielekkyyden kannalta, on kivempaa, jos jonkin pelottavan, väkivaltaisen uhan, voisi ennalta tunnistaa. Arkielämän uhka olisi ideaalitilanteessa jotakin vierasta ja tunnistettavan näköistä. Näin ei kuitenkaan useinkaan ole.
Radikalismikeskustelussa puhutaan myös turvasta. Ei olekaan yhdentekevää, mikä mielletään radikalismiksi. Samalla määritellään mahdollisia uhkakuvia ja vaikutetaan yhteiskunnan toimintaan: Mihin varaudutaan ja miten? Miten radikalismiin voidaan puuttua? Millainen toiminta nähdään kuuluvan radikalismiin? Miten radikalisoitumassa oleva ihminen käyttäytyy? Mistä täytyy olla huolissaan, ja mihin täytyy puuttua? Kun radikalismi saa yhteiskunnassa sopivan napakan, mutta kattavan määritelmän, on se myös helpompi tunnistaa.
Median valta määrittelijänä
Pro gradussani tutkin, miten Suomen kaksi suurinta mediaa, Ilta-Sanomat ja Yle Uutiset käsittelevät radikalismia ja ääriliikkeitä vuonna 2019. Medialla on suuri valta sekä määrittelijänä että huomion kiinnittäjänä. Tutkimiani medioita lukee kuukausittain noin 80 % suomalaisista Internetin käyttäjistä. Ilta-Sanomien paperiversiot ja Yle Uutisten tuottama sisältö tavoittaa kuitenkin vielä suuremman osan suomalaisista joka kuukausi. Nämä artikkelit vaikuttavat siis huomattavan monen suomalaisen arkeen, kahvipöytäkeskusteluihin sekä käsitykseen siitä, millainen on äärimmäisyysihminen.
Vastaa