Teksti: Henni-Sofia Sainio

Erilaiset uskonnot ovat olleet merkittävä osa ihmisten elämää jo todella pitkään; monta miljardia ihmistä maailmassa kuuluu tänäkin päivä jonkin uskontokunnan piiriin. Esimerkiksi maailman suurimmalla uskonnolla, kristinuskolla, on tällä hetkellä yli kaksi miljardia jäsentä. Uskonnot ovat usein läsnä jollakin tavalla myös uskontokuntiin kuulumattomien elämässä. Esimerkiksi mediassa käsitellään päivittäin uskontoihin ja uskonnollisuuteen liittyviä asioita. Erilaiset uskontokunnat jäsenineen ovat luonnollisesti olleet mielenkiinnon kohteena myös monissa tutkimuksissa. 

Vaikka erilaisiin uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä on maailmassa merkittävä määrä, nykyään puhutaan paljon myös sekularisaatiosta eli maallistumisesta ja siitä, miten monet eroavat kirkosta. Pisimmälle menevät ovat jopa esittäneet, että uskonnot tulisivat ajan saatossa katoamaan maailmasta. Näin ei kuitenkaan näytä olevan ainakaan suurimpien uskontojen kohdalla. On nimittäin myös esitetty, että tulevaisuudessa ihmiskunta muuttuu vain yhä uskonnollisemmaksi. Päivittäin syntyy uusia uskonnollisuuden muotoja ja uskontojen vaikutus ulottuu yhä pidemmälle tavallisessa arjessa. 

Nuoret seksuaalivähemmistöjen edustajat tutkimuksen kohteena 

Miksi ihmiset uskovat esimerkiksi Jumalaan? Mikä saa ihmisen liittymään tiettyyn uskontokuntaan ja myös pysymään sen jäsenenä? Näitä kysymyksiä olen useamman kuin kerran pohtinut elämäni aikana. Uskonnot ja ihmisten uskonnollisuus ovat jo pitkään kiehtoneet minua ja olenkin esimerkiksi valinnut aikoinaan uskontotieteen yhdeksi sivuaineekseni. Koen näihin asioihin tutustumisen muun muassa kasvattavan omaa ymmärrystäni muiden ihmisten ajatus- ja arvomaailmasta. Siten se auttaa myös ihmisten kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. 

Viimeisenä opiskeluvuotenani kiinnostukseni uskonnollisuutta kohtaan sai minut valitsemaan sivuaineen tutkielman aiheeksi juuri ihmisten jumaluskon. Päätin paneutua pitkään mieltäni kihelmöineeseen kysymykseen: miten ihmiset perustelevat omaa jumaluskoaan? Lisäksi halusin selvittää, miten uskovat kokevat uskonsa näkyvän jokapäiväisessä elämässään. 

Ajan saatossa muun muassa kristinuskon piirissä on suhtauduttu homoseksuaalisuuteen kielteisesti, vaikkakin asenteet ovat vähitellen olleet muutoksessa. Osa uskovista suhtautuu silti edelleen tänä päivänäkin kielteisesti seksuaalivähemmistöihin. Uskova seksuaalivähemmistön edustaja todennäköisesti joutuu muita useammin perustelemaan uskoaan. Näiden seikkojen vuoksi päätin valita tutkielmaani tutkittaviksi juuri seksuaalivähemmistöjen edustajat. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu nuorten uskonnollisuuden heikentyvän. Vanhemmat sukupolvet pitävät uskontoa huomattavasti tärkeämpänä kuin nuoremmat sukupolvet. Tämän vuoksi rajasin tutkimuskohteeksi juuri nuoret seksuaalivähemmistöjen edustajat. 

Seksuaalivähemmistöjen uskonnollisuutta on tutkittu melko paljon entuudestaan. Näissä tutkimuksissa on usein ollut näkökulmana uskonnollisen identiteetin ja seksuaali-identiteetin välinen konflikti. Omalla tutkielmallani haluan tuoda aiheeseen hieman uutta näkökulmaa ja siten lisätä ymmärrystä seksuaalivähemmistöjen uskonnollisuudesta. Haluan myös tarjota seksuaalivähemmistöjen edustajille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin. 

Muun muassa amerikkalaisista enemmistö uskoo Jumalaan. Vaikka Suomessa Jumalaan uskovien määrä on viime vuosina laskenut, myös Suomessa merkittävä osa ihmisistä uskoo Jumalaan edelleen. Tämän vuoksi onkin perusteltua tutkia tarkemmin ihmisten jumaluskoa. Uskonnollisuus ja jumalusko tulevat todennäköisesti tulevaisuudessakin olemaan suosittuja aiheita tutkimuskentällä. Oma tutkielmani ei tule tarjoamaan vastauksia siihen, mikä uskontojen rooli tulee tulevaisuudessa olemaan. Ainoastaan aika näyttää, mikä tulee olemaan uskontojen kohtalo. Tutkielmani myötä toivon kuitenkin tarjoavani pienen kurkistuksen siihen, miten omaa uskoa voidaan perustella ja miten uskonnollisuus vaikuttaa yksilön elämässä.