Teksti: Pinja Luoma
Ollessani vaihto-oppilaana Alankomaissa kaikki ympärilläni tiesivät, millainen hallitus meillä Suomessa on. Opiskelin Religion, Conflict and Globalization -ohjelmassa, ja kurssikaverini ihailivat Suomen progressiivisuutta. Kuinka upeaa olikaan, että maailmassa oli maa, jossa 34-vuotiaasta naisesta saattoi tulla pääministeri. Ja ihan kuin se ei olisi ollut tarpeeksi, oli itse hallituskin kokonaan naisten johtama. Kun sitten maahanmuuttoa koskevan projektityöni ohessa pääsin valaisemaan kurssikavereitani Suomen suosituimmasta puolueesta, olivat he avoimen hämmentyneitä. Oikeistopopulismi jylläsikin hehkutetussa naispoliitikkojen ihmemaassa ihan samaan tapaan kuin muualla Euroopassa.
Oikeistopopulismin nousu
Perussuomalaisten kannatusprosentti oli tuolloin, vuoden 2019 lopussa 23 prosenttia. Ero toiseksi suosituimpaan puolueeseen Kokoomukseen oli kiitettävät kuusi prosenttia. Melko selkeä ykköspuolue siis. Viime eduskuntavaaleissa ääniharava oli mestarinakin tunnettu Perussuomalaisten Jussi Halla-aho, jonka johtama puolue hävisi vaalit voittaneelle SDP:lle vain 0,2 prosentilla. Perussuomalaisten suosio ei ole kansainvälisesti erikoinen ilmiö. Politiikan kentällä riittää tarjota meille esimerkkejä oikeistopopulismin noususta länsimaissa. Keneltäkään tuskin meni ohi Donald Trumpin vaalikampanja, ja siitä seurannut valinta suurvallan presidentiksi. Löytääkseen oikeistopopulismia ei tarvitse vaihtaa edes maanosaa. Ilmiö on nousussa ympäri Eurooppaa, muutamina esimerkkeinä mainittakoon Unkarin Viktor Orbán, Tanskan Kansanpuolue, Brexit ja Kansallisen Rintaman nousu Ranskassa Marine LePenin johdolla. Suurimpia oikeistopopulismin esiin nostamia aiheita sijainnista riippumatta ovat elitisminvastaisuus, kansallismielisyys ja maahanmuuttopolitiikan kritisointi. Oikeistopopulistit sanovat tuovansa tavallisen kansan äänen esiin, ja se näyttää purevan äänestäjiin.
Perussuomalaiset gradun aiheena
Graduni aiheen valinta, uskonto Perussuomalaisten puheessa tuntui itselleni hyvin luontaiselta, sillä pääsen yhdistämään siinä kaksi intohimoni kohdetta, uskonnon ja politiikan. Molemmat vaikuttavat suuresti yhteiskuntaan, niin yhdessä kuin erikseen. Jos huomioon ei oteta erästä kristillisdemokraattia, ei uskonto ole ollut järin näkyvä osa suomalaista politiikkaa. Näin tapaa olla maissa, missä uskonnollista monimuotoisuutta ei ole valtavasti. Evankelisluterilaisessa Suomessakin on alettu herätä monikulttuurisuuden ympärille ja viime vuosina uskonto on noussut osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Poliittisiksi puheenaiheiksi ovat nousseet niin kristilliset perinteet kuin suomalainen kulttuuri ylipäätään, suurmoskeijat ja naisten oikeudet. On kiistatonta, että Perussuomalaiset ovat olleet keskustelun elävöittämisessä keskeinen tekijä. Osa tutkimuksista on jopa esittänyt kysymyksen uskonnon paluusta politiikkaan. Gradussani aion tutkia, miten uskonto näkyy perussuomalaisten puheessa eduskunnassa.
Uskonnoista etenkin islam on läsnä perussuomalaisten puheessa. Tämä johtuu pitkälti puolueen jäsenten kriittisistä kannanotoista koskien maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta. Mutta mikä on puolueen suhde kristinuskoon? Perussuomalaiset saavat kannatusta monipuolisesti: joukossa on niin hartaasti uskonnollisia kuin ateisteja. Tämä uskonnollinen monimuotoisuus on näkynyt myös puolueen johdossa: jytkyyn johtanut Soini on katolinen, mestariksi nimetty Halla-aho taas on ilmaissut olevansa ”jonkinlainen ateisti”. Perussuomalaisten arvopohja rakentuu kristillissosiaalisille ja isänmaallisille arvoille, joiden puolustajina he näkevät itsensä. Mielenkiintoista on, miten nämä arvot näkyvät tämän päivän poliittisessa keskustelussa, globaalissa maailmassa.
Oikeistopopulismin suosio on kiinnostuttava herättävä poliittinen ilmiö. Se ei ole ilmiö, jolta voimme ummistaa silmämme. Politiikka vaikuttaa paitsi kokemuksiimme arjessa myös tulevaisuuteemme. Oikeistopopulismiin liitetään tiettyjä haasteita, kuten tiedekriittisyys, maahanmuuttokriittisyyteen kytkeytyvä rasismi ja polarisoituminen. Kansanedustajat toimivat yhteiskunnallisen toiminnan keskiössä julkisessa roolissa. He vaikuttavat puheillaan keskeisesti siihen todellisuuteen, missä kansalaiset keskenään elävät. Uskonto kytkeytyy moniin puheenaiheisiin, kuten kansalliseen identiteettiin, turvallisuuteen, hyvinvointiin ja maahanmuuttoon, eikä ole yhdentekevää, mitä ja miten aiheesta puhutaan. Perussuomalaiset ovat viime vuosina suosion lisäksi kohdanneet voimakasta kritiikkiä monilta eri tahoilta, esimerkiksi medialta. On tärkeää, että poissulkemisen ja syyttelevän sormen sijaan pyrimme ymmärtämään oikeistopopulismin toimintatapoja ja syitä suuntauksen vetoavuudelle. Uskontotieteellä on tärkeä rooli ymmärryksen sillan luojana eri arvojen ja aatteiden välillä.
Vastaa