Eheytyshoidot, syrjäytymisriski, pyhät tekstit, vainot, kiellot, kuolemantuomio, luonnottomuus, väkivallan uhka, yhteisöstä erottaminen. Nämä ovat joitakin sanoja, jotka toistuvat yleisessä puheessa ja kirjallisuudessa käsiteltäessä uskontoja ja queeria eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Mainittaessa sanat kirkko ja queer yhdessä, monille suomalaisille mieleen nousevat ensimmäiseksi esimerkiksi vuoden 2010 Homoilta tai evankelis-luterilaisen kirkon vastahakoisuus vihkiä samaasukupuolta olevia pareja. Kuitenkin tämä näkökulma on rajoittunut: uskonnot eivät ole yksin vain queer-ihmisten vastustajia.

Sininen taivas, jota vasten näkyy etualalla käsi, joka pitelee pientä pride-lippua. Taustalla sinistä taivasta vasten näkyy risti.
Teksti ja kuva: Emilia Ukkonen

Automaattinen konflikti

Yhteiskunnassa vallitsee erilaisia tapoja puhua ja merkityksellistää eri asioita. Näistä käytetään usein käsitettä diskurssi. Esimerkiksi olemassa on monenlaisia uskontodiskursseja, joissa uskontoja merkityksellistetään tietynlaisiksi kokonaisuuksiksi. Tietyt diskurssit ovat selvästi muita enemmän esillä. Muun muassa suomalaisessa mediassa islamin uskoa problematisoidaan huomattavasti enemmän kuin vaikkapa kristinuskoa. Samalla tavoin olemassa on diskursseja, jotka käsittelevät uskonnon ja queerin yhteyttä. Kauan tällaisena vallitsevana diskurssina on ollut näkemys siitä, että uskonnot ja queer ovat konfliktissa toistensa kanssa – ihminen ei siis voi olla sekä uskonnollinen että queer.

Mikä kuitenkin on kiinnostavaa on se, mikä jää tämän konfliktidiskurssin varjoon: tätä automaattista konfliktia moninaisemmat suhteet ja valtarakenteet, jotka liittyvät uskontoihin ja queeriin. LGBTQ+ -myönteisyys, voimaantuminen, hyväksyntä, uudelleenmäärittely, yhteisöllisyys ja tasa-arvo ovat vain joitakin esimerkkejä tämän kolikon toisesta puolesta.

Kohti syvällisempää ymmärrystä

Minua on kauan kiinnostanut tämä suhde uskontojen ja queer-yhteisöjen välillä. Miksi puhe on aina niin negatiivista? Toisaalta minua ovat aina pohdituttaneet myös ne tavat, joilla valtaapitäviä instituutioita ja ääniä vastustetaan. Tämä on johtanutkin minut tämän hetkisen pro gradu -aiheeni äärelle. Työssäni tutkin näitä uskonnon ja queerin diskursseja. Kaiken tämän keskiössä ovat representaatiot eli tavat, joilla tietyistä ihmisryhmistä tai aiheista puhutaan, kuinka niitä kuvataan, tässä tapauksessa mediassa. Tutkielmassa tarkastelen kahta televisiosarjaa ja kaikkia erilaisia tapoja, joilla nämä televisiosarjat käsittelevät uskonnon ja queerin yhteyttä.

Kuitenkin mikä tekee työstäni monin paikoin poikkeavan on se, että olen valinnut tarkasteltavaksi televisiosarjat, joissa esiintyy henkilöhahmoja, jotka ovat sekä uskonnollisia että queer. Tutkimus tältä saraa on melkeinpä olematonta. Nuorille suunnatussa televisiosarjassa Sex Education näemme Ericin, kristityn homon, ja nuorille aikuisille markkinoidussa sarjassa The Bold Type sen sijaan Adenan, lesbomuslimin. Eric kohtaa vaikeuksia kirkkonsa puolelta, joka ei hyväksy hänen seksuaalista suuntautumistaan, ja Adena taas oman kotimaansa suhteen. Kuitenkin mikä heitä hahmoina yhdistää on tietynlainen ylpeys omasta identiteetistään. He eivät halua piiloutua vaan sen sijaan muuttaa asioita parempaan päin: avata keskustelua eri yhteisöjen välillä. Mikä minua erityisesti näissä sarjoissa kiinnostaa, on se, kuinka näitä positiivisia identiteettirepresentaatioita navigoidaan maailmassa, jossa esiintyy paljon negatiivissävytteistä puhetta. Kuinka tällaisia identiteettejä kuvataan? Mistä elementeistä ne rakentuvat? Kuinka ne suhtautuvat muihin diskursseihin, joita sarjoissa esiintyy?

Uskontotiede on pitänyt kauan queerin tutkimusta epäolennaisempana tutkimusalueena moniin muihin alueisiin verrattuna. Tämä on johtanut siihen, että tietämys tästä suhteesta ja sen moninaisuudesta on jäänyt varjoon. Vielä 2020-luvullakin painimme samojen ongelmien kanssa kuin vaikkapa 1990-luvulla. Mikä on merkityksellistä on se, että akateemisella tutkimuksella on valtaa vaikuttaa näihin asioihin. Tarinoilla on valtaa muokata, uudelleenkertoa ja -tulkita maailmaa ja siksi uskonkin, että meidän on tärkeä myös hahmottaa sitä, miten tällaisia tarinoita rakennetaan. Keitä nämä uskonnolliset queer-ihmiset siis ovat ja miksi heidän tarinansa ovat niin tärkeitä tässä maailmassa?