Teksti: Fanny Kivi


Kantrimusiikki tuo monen mieleen kauniin maalaismaiseman ja cowboy hatun. Genrelle on ominaista tarinallisuus ja tavallisten ihmisten tarinat. Miten kantrimusiikin kappaleita voi tulkita uskontotieteen näkökulmasta? Kantrimusiikkia pidetään erityisesti Yhdysvaltojen eteläosissa asuvan valkoisen työväenluokan musiikkina, jonka yleisö odottaa artistilta autenttisuutta ja konservatiiveille sopivia arvoja. Kristinusko ja isänmaallisuus ovat kantrimusiikin suosittuja teemoja, jotka veivät minut aiheen pariin.

Kuvapankin valokuvat ja rojaltivapaat kuvat aiheesta Cowboy Guitar Country  And Western Music Boot - iStock

Kuva: istockphoto.com


Lyriikoiden ja kantrimusiikin tutkimus


Uskontotieteen graduni käsittelee kantrimusiikin lyriikoita eli laulun sanoja. Kantrimusiikin juurissa vaikuttaa vahvasti kristinusko sekä patriotismi eli isänmaallisuus. Tutkin sitä, tulevatko nämä teemat esille aineistossani ja jos kyllä, niin miten. Tarkastelen aineistoani tarkemmin yhdysvaltalaisesta kontekstista, jota pidetään kantrimusiikin kotina. Tutkielmani keskittyy tarkastelemaan kristinuskoa, koska se kuuluu niin vahvasti amerikkalaiseen kulttuuriin ja sitä kautta kantrimusiikin syntyyn ja myös nykyisyyteen. Esimerkiksi suositun kantriartistin ja televisiosta tutun Blake Sheltonin tuotannossa on paljon viittauksia kristinuskoon ja patriotismiin. Valitsin tutkimukseni aineistoksi monelle tutun kantriartisti Carrie Underwoodin tuotannosta neljä erilaista kappaletta, joiden sanoituksia tutkin narratiivisen analyysin keinoin. Aineistoni eli” Who Are You” ja “Thank God for Hometowns” albumilta “Blown Away” vuodelta 2012. “Kingdom” vuoden 2018 albumilta “Cry Pretty”. Sekä “Garden” uusimmalta albumilta “Denim & Rhinestones” 2022 ovat kaikki keskenään erilaisia, mutta kuitenkin samalta artistilta ja kaikki sijoittuvat 2010–2020-luvuille.


Laajemmassa kontekstissa tutkimukseni kohdentuu uskonnon ja populaarikulttuurin tutkimukseen. Populaarikulttuurilla tarkoitetaan suosittua kansantajuista, varsinkin viihdeteollisuuden tuottamaa kulttuuria. Muutamia esimerkkejä populaarikulttuurista ovat populaarimusiikki, televisio, pelit ja kirjat. Populaarikulttuuri on viihteellistä ja läsnä monen arjessa tärkeänä ilon tuojana. Kantrimusiikkia tehdään suurelle yleisölle ja tavoitteet ovat kaupalliset. Tämän takia tarkastelen sitä populaarikulttuurin tuotteena, enkä esimerkiksi taiteen muotona.


Päädyin kantrimusiikin tutkimuksen pariin jo kandidaatin tutkielmassa ja halusin jatkaa tutkimusta myös gradussa, uudella aineistolla ja syvemmällä lähestymistavalla. Itseäni kiinnostaa kantrimusiikissa erityisesti sen historia ja suhde kristinuskoon. Tätä kautta aloin tutustumaan lisää kantrimusiikista tehtyyn tutkimukseen ja koin, että omalle tutkimukselleni löytyisi aukko suomalaisessa tutkimuksessa. Kantrimusiikki on genrenä hyvin omalaatuinen ja myös mielipiteitä jakava. Historiaan ja aiempaan tutkimukseen tutustuminen onkin tuonut uusia näkökulmia kappaleiden ymmärtämiseen. En tuottanut itse aineistoa, koska lyriikoiden tarkastelemiseen saa valmiin aineiston olemassa olevista kappaleista.


Tutkimuksen tavoitteet ja merkitys


Pyrin tutkimuksellani selvittämään, millä tavalla kristinusko ja isänmaallisuus näkyvät aineistoni lyriikoissa. Tarkastelen aihetta arvon käsitteen avulla, kysymällä, mitä kristinuskon ja isänmaallisuuden arvoja näkyy lyriikoissa. Tutkimuksessani tärkeä menetelmä on narratiivinen analyysi, jonka avulla aineistoa lähestytään tarinoiden ymmärtämisen kautta. Tärkeä osa tutkimustani on myös lähdekirjallisuus, sillä sen avulla pystyn ymmärtämään kantrimusiikin genren luonnetta ja tapaa olla olemassa. Olen kiinnostunut erityisesti siitä, näkyykö uudemmassa 2010–2020-luvun kantrissa perinteiset, konservatiivisiksi määritellyt teemat ja jos näkyy, millä tavoin.


Kantrimusiikki on iso ja tärkeä osa populaarikulttuuria, etenkin Yhdysvalloissa. Uskontotieteessä ei ole tehty kovin paljoa tutkimusta, joka keskittyisi kantrimusiikkiin ja sen lyriikoihin. Tutkimukselle löytyi siis luonnollisesti oma tutkimusaukko, joka auttaa ymmärtämään populaarimusiikin ja uskonnon suhdetta. Uskonto näkyy populaarikulttuurissa monilla tavoilla ja omassa tutkimuksessani tarkastelen uskontoa kantrimusiikin lyriikoissa. Tämänkaltaista tutkimusta ei ole tehty paljoa uskontotieteellisestä näkökulmasta. Kaikki kantrimusiikista kiinnostuneet eivät välttämättä ole genren aktiivisia kuuntelijoita vaan kiinnostus voi olla myös historiassa. Kantrimusiikin lyriikat osana populaarikulttuuria tarjoavat kiinnostavia uskontotieteellisiä tarkastelutapoja, joiden tutkimus voi antaa kantrimusiikin kuuntelijoille ja asiasta kiinnostuneille uusia näkökulmia.