Olen aina pyrkinyt seuraamaan päivän politiikkaa melko aktiivisesti, ja pyrkinyt pitämään itseni ajan tasalla Suomen poliittisella kentällä tapahtuvasta keskustelusta. Uskontotieteenopiskelijana, huomioni tietysti kiinnittyy useimmiten uskonnon ja politiikan yhteenkietoutumista ilmentäviin seikkoihin, sekä uskontoa koskevaan poliittiseen keskusteluun. Ehkäpä juuri tästä syystä pohtiessani tulevaa graduaihettani koin, että Suomen Kristillisdemokraattisen puolueen tutkiminen voisi olla hyvinkin varteenotettava graduaihe. Minua erityisesti kiinnosti se, millaisia vaikutuksia Suomessakin tapahtuvalla yhteiskunnan sekularisoitumisella sekä moniarvoistumisella on Suomen Kristillisdemokraattisiin arvoihin. Näistä lähtökohdista käsin ryhdyin rakentamaan tulevaa graduani ja sen näkökulmaa.
SKL, KD ja KD- Nuoret
Vastalauseena vallitsevalle sotien jälkeiselle kulttuurinmuutokselle kirkon kulttuurisen valta-aseman heikentyessä perustettiin 6.5.1958 Suomen Kristillinen Liitto (SKL). Omien jäsentensä mukaan SKL perustettiin puolustamaan niin kutsuttuja perinteisiä arvoja, kun Suomen muu poliittinen kenttä alkoi irtautua kristillisten arvojen perustalta. Vuonna 2001 Jyväskylän puoluekokouksessa puolueen nimi vaihdettiin Suomen Kristillisdemokraateiksi (KD).
Samoihin aikoihin Suomen Kristillisen Liiton kanssa myös innostus nuorisopolitiikkaa kohtaan kasvoi SKL:n nuorempien kannattajien keskuudessa. Vuonna 1971 SKL saikin oman nuorisojärjestönsä, joka kantoi nimeä Suomen Kristillisen Liiton Nuoret. Myöhemmin järjestö vaihtoi Jyväskylän vuoden 2001 puoluekokouksen jälkeen nimensä Suomen Kristillisdemokraattisiksi Nuoriksi (KD Nuoret). KD Nuoret on nuorisojärjestö, johon voivat liittyä kaikki alle 33-vuotiaat kristillisdemokraattisista arvoista kiinnostuneet nuoret. Jäseniä järjestöllä on yli 1500 ja järjestön nuorisopiirit toimivat ympäri Suomea.
Mikä ihmeen sekularisaatio ja moniarvoistuminen?
Vuoden 2018 lopussa Kirkon tutkimuskeskus raportoi Suomen tekevän historiaa. Ensimmäistä kertaa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus putosi alle 70 prosentin kirkkoon kuuluvien määrän ollessa enää vain 69,7 prosenttia koko Suomen väestöstä. Tämän kirkon tutkimuskeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan, evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on ollut tasaisessa laskussa jo 70-luvun puolivälistä lähtien, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana kirkosta eronneiden määrä on selkeästi kasvanut. Tämä on yksi esimerkki Suomessakin tapahtuvasta sekularisaatiosta, jossa uskonto menettää asemaansa yhteiskunnassa.
Samalla, kun evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskussa, Suomen uskonnollinen kenttä monimuotoistuu muun muassa maahanmuuton seurauksena. Tämä uskonnollisen kirjon kasvaminen vaikuttaa kasvattavasti myös yhteiskunnan arvopohjaan, jolloin voidaan puhua moniarvoistumisesta. Nämä edellä mainitut muutokset tuovatkin automaattisesti omat haasteensa Suomen Kristillisdemokraattiselle puolueelle, joka perustaa arvomaailmansa ennen kaikkea länsimaiselle kristinuskolle.
Miten ja miksi tutkia KD:n arvojen mahdollista muutosta?
Pohtiessani sitä, miten tutkisin Suomen Kristillisdemokraattien määrittämien arvojen muutosta, päätin lähestyä aihetta KD Nuorten näkökulmasta. Tulevan graduni aiheena onkin tutkia Suomen Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten käsityksiä heille tärkeistä arvoista verraten niitä Suomen Kristillisdemokraattisen puolueen julkilausuttuihin arvoihin. Mielestäni on ajankohtaista tutkia, onko yhteiskunnallinen muutos vaikuttanut KD Nuorten arvomaailmaan ja sitä kautta pohtia myös Kristillisdemokraattisen puolueen arvojen suuntaa tulevaisuudessa. Tutkimukseni rajaus kohdistuu nimenomaan KD Nuoriin, sillä katson heidän edustavan puolueensa tulevaisuutta ja tuoreempia näkökulmia KD:n merkityksestä ja pyrkimyksistä suomalaisessa yhteiskunnassa.