Luotatko Sosiaali- ja terveysministeriöön? Sitä aion kysyä pro gradussani hoitoalalla työskenteleviltä henkilöiltä. Hoitoalalla on tapahtunut Suomessa viime vuosina monia merkittäviä asioita. Alaa on pitkään vaivannut työvoimapula ja COVID-19-pandemia ajoi jo entisestään kuormittuneen terveydenhuoltojärjestelmän ja sen työntekijöiden kestokyvyn vielä pidemmälle äärirajoilleen. Koronapandemian myötä vuoden 2022 ajan oli voimassa väliaikainen Tartuntatautilain pykälä riskiryhmien kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden pakollisista koronarokotuksista (Tartuntautilaki 2016/1227 48a), mikä puhututti hoitoalalla työskenteleviä.
Tehy ja Super -hoitajajärjestöt kävivät pitkän työtaistelun tammikuusta 2022 lokakuuhun 2022 . Hoitajille vaadittiin parempia työehtoja ja palkankorotuksia. Työtaistelun aikana syyskuussa 2022 eduskunnassa hyväksyttiin uusi potilasturvallisuuslaki, joka kavensi hoitajien lakko-oikeutta. Uuden potilasturvalain tarkoitus on estää ”hengen tai terveyden vakava vaarantuminen – – kaikissa olosuhteissa, myös työtaistelun aikana” (Eduskunta 2022). Työtaistelun myötä hoitajat saavuttivat merkittävän palkankorotuksen. Lisäksi työoloja parannettiin ja sovittiin 600 euron kertapalkkiosta koronapotilaiden hoitoon osallistuneille (Hemmilä & Perälä 2022). Tuorein hoitoalaan vaikuttaneista tapahtumista vuoden 2023 alusta voimaan astunut sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, jonka myötä vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyi kaupungeilta, kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille.
Hoitoalaa koskevasta byrokratiasta vastaa viime kädessä Sosiaali- ja terveysministeriö. Hoitajien luottamus siihen onkin tällä hetkellä erityisen ajankohtainen tutkimusaihe. En pyri selvittämään luottamuksen määrää, vaan sen laatua sekä luottamuksen ja epäluottamuksen syitä. Muodostan aineistoni kyselyllä, jonka vastaajiksi toivon tavoittavani hoitoalan henkilökuntaa sosiaalisen median ryhmien tai hyvinvointialueiden postituslistojen kautta.
Miten päädyin tutkimaan aihetta?
Kiinnostuin aiheesta kandidaatin tutkielmani myötä. Tutkin siinä sosiaalisen todellisuuden rakentumista COVID-19-pandemiaan liittyviä salaliittoteorioita jakaneen Koronakapina-nimisen Facebook-ryhmän keskusteluissa. Yksi keskeinen tekijä aineistossa oli, että koronapandemiaan liittyviä salaliittoteorioita jakaneet ihmiset eivät luottaneet julkishallintoon. Tämä luottamuksen puute tuntui minusta kiinnostavalta. Tältä pohjalta lähdin pro gradu -tutkielmassani miettimään kiinnostavaa ryhmää, jonka luottamusta hallitukseen tai sen alaisiin virastoihin lähtisin selvittämään. Hoitajien valikoituminen tutkielman kohderyhmäksi tuntui luontevalta ottaen huomioon hoitoalan viimeaikaiset tapahtumat. Se on myös jatkumoa terveydenhuoltoteeman parissa, joskin tällä kertaa melko erilaisesta näkökulmasta.
Miten tämä liittyy uskontotieteeseen?
Tutkielmani sitoutuu uskontotieteeseen erityisesti ”usko on luottamusta” -tyyppisen näkökulman kautta. Tutkielmani keskeisen teoreettisen viitekehyksen muodostavatkin luottamuksen ja uskon käsitteet. Luottamuksen katson tarkoittavan tiivistettynä oletusta siitä, että luottamuksen kohteen oletetaan toimivan, niin kuin luotettavan toimijan tulisikin toimia. Daniel McKaughanin ja Daniel Howard-Snyder määritelmään tukeutuen katson uskon tarkoittavan sellaista luottamusta, joka ei horju helposti, vaikka luottamuksen kohde ei toimisikaan aina niin kuin sen pitäisi. Lisäksi uskoon kuuluu taipumus tukeutua uskon kohteen varaan (McKaughan & Howard-Snyder 2022).
Uskon ja luottamuksen lisäksi olen kiinnostunut myös maailmankatsomuksen vaikutuksesta Sosiaali- ja terveysministeriölle osoitettuun luottamukseen. Pyrin selvittämään mahdollista yhteyttä kysymällä vastaajien identifioitumisesta erilaisiin katsomuksellisiin identiteetteihin, kuten henkisyyteen, uskonnollisuuteen tai uskonnottomuuteen. Näiden tekijöiden mahdollisen yhteyden syitä en kuitenkaan pyri selvittämään tämän tutkielman laajuudessa.
Aiheen tärkeydestä
Mahdollisen Sosiaali- ja terveysministeriöön kohdistuvan epäluottamuksen syiden selvittäminen on tärkeää, että siihen voidaan vaikuttaa. Hoitajat ovat elintärkeä osa terveydenhoitojärjestelmäämme, eikä sitä ilman heidän työpanostaan olisi. Mikäli hoitajat eivät yleisesti luota työnantajatahoonsa, sillä on varmasti vaikutusta alan vetovoimaisuuteen. Mahdollinen epäluottavainen asenne työnantajatahoa kohtaan on tuskin myöskään omiaan edistämään nykyisten hoitajien työmotivaatiota. Toisaalta myös mahdollisten onnistumisten tunnistaminen auttaa tukemaan jo olemassa olevia vahvuuksia ja luottamusta.
Eduskunta (2022). Eduskunta hyväksyi ns. potilasturvallisuuslain. Eduskunnan kotisivut. Luettu 10.3.2023. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Eduskunta-hyv%C3%A4ksyi-ns.-potilasturvallisuuslain.aspx
Hemmilä, Ilkka & Simo Perälä 2022. Tehy ja SuPer hyväksyivät sovintoehdotuksen – työtaistelutoimet päättyvät välittömästi. Turun Sanomat . Luettu 10.3.2023. Saatavissa: https://www.ts.fi/uutiset/5781352
McKaughan, Daniel & Daniel Howard-Snyder (2022). How Does Trust Relate to Faith? Canadian Journal of Philosophy, 1–17. DOI: 10.1017/can.2022.34
Tartuntatautilaki 2016/1227. Annettu Helsingissä 21.12.2016. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161227