Suvi Virtanen
”Ovatko steinerkoulujen opettajat käyneet päivääkään opettajankoulutusta?” ”Mitä on eurytmia ja ketä se hyödyttää?” ”Onko teillä samanlaiset ylioppilaskokeet kuin muissakin kouluissa?” ”Miksi naapurin lapsi on opetettu kuvaamataidossa piirtämään pentagrammeja ja punaisia kolmioita?” ”Rukoiletteko oppitunnin alussa ja palvotte välituntisin Rudolf Steinerin kuvaa?”
Koska steinerkouluissa opetuksen yhtenä ohjenuorana käytettävä steinerpedagogiikka perustuu Rudolf Steinerin ajatteluun, antroposofiaan, on sillä varmasti tietynlainen kalske ihmisten ja instituutioiden keskuudessa, jotka eivät esimerkiksi ole olleet steinerkoulussa tai eivät siitä juuri tiedä.
Monilla ihmisillä on paljon erilaisia mielikuvia ja jopa täysin väärää tietoa liittyen steinerkouluihin, joita kuitenkin nykyään ympäri maailmaa on jo yli 1000, Suomessakin yli 20. Steinerpedagogiikka muiden vaihtoehtopedagogiikkojen ohella on siis suosiotaan kasvattava ja ihmisiä kiinnostava aihe. Se on myös herättänyt kiinnostusta sen sovellutuksista kunnalliseen koululaitokseen.
Vaihtoehtopedagogiikasta ei kuitenkaan ole tehty juuri tutkimusta, minkä takia tämänkin pro gradu- tutkielman aihe on myös mielenkiintoinen. Vaihtoehtopedagogiikat, kuten myös steinerpedagogiikka, perustuvat pohjimmiltaan 1700-luvulla vaikuttaneen valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseaun ajatuksiin lapsikeskeisestä kasvatuksesta, jossa kasvatuksen tulisi alkaa lapsesta ja luonnosta ennemmin kuin aikuisesta ja yhteiskunnasta. Ylipäätään vaihtoehtopedagogiikassa usein korostetaan toiminnallisuutta, luonnonmukaisuutta, opetuksen eläväisyyttä ja lapsen kasvamista omaksi persoonalliseksi itsekseen.
Kasvava kiinnostus
Kuitenkin Steinerin ajatuksiin pohjautuvat steinerpedagogiikka on herättänyt ihmisissä myös uutta kiinnostusta. Antroposofia voidaan lukea länsimaisen esoterian piiriin, josta on viime vuosina tehty paljon tutkimusta, sekä vuonna 2020 ilmestynyt Tiina Mahlamäen ja Nina Kokkisen toimittama kokoomateos Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa. Ilmiö kiinnostaa monia lukijoita ja kokijoita.
Omassa gradututkielmassani aion selvittää, millaisia käsityksiä ja näkemyksiä liittyen steinerkouluihin ja siellä opettajana toimimiseen steinerkoulujen luokan- ja aineenopettajat kohtaavat. Toteutan tutkimusaineiston keräämisen opettajien haastatteluilla, jotta saisin muodostettua ilmiöstä yksityiskohtaista kuvaa. Pyrin selvittämään, millaisia erilaisia käsityksiä opettajat ovat työhönsä liittyen kohdanneet, miten he ovat näihin reagoineet, ja onko erilaisilla käsityksillä ja näkemyksillä vaikutusta opettajien ammatti-identiteettiin. Olennaista tutkielmassani ovat juuri opettajien omat kokemukset; haluan selvittää, miltä niin sanotusti ulkopuolelta tulevat erilaiset näkemykset opettajista tuntuvat.
Oma kiinnostukseni tutkimusaiheeseen virisi oman steinerkoulutaustani perusteella. Olen käynyt ala- ja yläasteen sekä lukion Turun Steinerkoulussa, ja pidin sitä paikkaa ja ilmapiiriä itselleni sopivana. Kuitenkin olen nähnyt, että kokemukset steinerkouluista (niin oppilaiden, vanhempien, ulkopuolisten kuin jopa opettajien keskuudessa) tuppaavat jakaantumaan eri ryhmiin; positiivisiin, negatiivisiin ja neutraaleihin. Tutkielmassani haluaisin tutustua ilmiöön syvemmin juuri opettajien näkökulmasta, sillä opiskelen itsekin opettajaksi. Muistan myös omilta kouluajoiltani oppilaiden ja opettajien yhdessä käymät keskustelut, joissa kummastelimme ihmisten eriskummallisia näkemyksiä koulustamme.
