Uskontotieteilijänä huomaan usein kiinnostuvani tutkimaan aiheita, jotka eivät ensi silmäykseltä vaikuta uskonnolliseen käyttäytymisen liittyviltä. Ainakaan jos uskonto ymmärretään traditionaalisiksi uskonnollisiksi liikkeiksi. Uskontotiede onkin siitä palkitseva ja kiinnostava ala, että se taipuu moneen. Hyvä osoitus tästä on myös tämän blogin sisältö. Omalla kohdallani gradun ideoiminen osui samaan ajanjaksoon, kuin kiinnostukseni herääminen kulttuuritapahtumien tuottamista sekä tutkimista kohtaan. Lähdin pohtimaan, kuinka voisin yhdistää nämä kaksi. Halusin graduni kautta päästä syventymään omaan kiinnostuksen kohteeseeni. Turkulaistuneena kulttuurintutkijana, tuli ensimmäisenä mieleeni Ruisrock.

Ruisrock – 50 vuotta kulttuuria

Ruisrock tuntui myös suuremmassa mittakaavassa mielekkäältä tutkimuskohteelta, eikä ainoastaan kotipaikkakuntaedun vuoksi. Ruisrock täytti tänä vuonna 50-vuotta, mikä tekee siitä Suomen vanhimman yhtäjaksoisesti järjestetyn musiikkifestivaalin. Se on viime vuosien aikana onnistunut nostamaan kävijämääränsä yli sataantuhanteen sekä myynyt toistuvasti lippunsa loppuun ennen festivaaliviikonlopun koittamista. Ruisrock on siis kesästä toiseen lukuisille suomalaisille yksi kesän kohokohdista, vetäen puoleensa vierailijoita ympäri Suomea. Toisille Ruisrock on yksi mahdollinen vaihtoehto kesän festivaaliksi, toisten saapuessa joka vuosi omaa perinnettään noudattaen juuri Ruisrockiin. 

Kiinnostuin itse nimenomaan niistä kävijöistä, jotka vuodesta toiseen palaavat Ruissaloon heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Gradussani haluan lähteä selvittämään syitä, jotka saavat vakituiset kävijät palaamaan festivaaleille. Tähän kysymykseen päätin lähteä etsimään vastausta festivaalien ympärille muodostuneista rituaaleista, jotka motivoivat festivaalikansaa palamaan Ruissaloon. Tällöin aion gradussani pureutua muun muassa siihen, kuinka festivaaleille osallistumista suunnitellaan ja miten siihen valmistaudutaan? Mitä valmisteluja tehdään jo varhain ennen festivaaleja, mitä festivaaliviikolla ja mitä itse festivaalien aikana? Mikä merkitys on vaatteilla tai ruoalla ja juomalla, entä sosiaalisella medialla? Mitä puolestaan tapahtuu itse festivaalialueella?

Kuva: Aurora Millasnoore

Yhdessä ystävien kesken

Festivaaleille osallistuminen, kuten myös rituaalit, ovat usein yhteisöllistä toimintaa, joten tutkimuksessani päätin lähestyä aihetta tästä näkökulmasta. Tarkoitukseni on kerätä tutkimusaineistoni kahdella tai korkeintaan kolmella ryhmähaastattelulla sekä mahdollisesti havainnoimalla haastatteluryhmieni toimintaa festivaalien aikana. Haastatteluryhmät tulevat koostumaan vähintään kolmesta ystävästä, jotka ovat vierailleet festivaaleilla yhdessä useamman vuoden ajan. Toivon saavani haastatteluryhmieni välille vaihtelua. Olisi esimerkiksi mielenkiintoista, jos toinen haastatteluryhmistä koostuisi nuorista aikuisista ja toinen vanhemmasta, Ruisrockissa mahdollisesti jo monena vuosikymmenenä vierailleesta, ystäväporukasta.

Uskontotiede tienä uusiin havaintoihin

Tutkimuksestani mielenkiintoisen ja tärkeän, tekee nimenomaan se moneen taipuva uskontotieteellinen näkökulma. Ruisrockia on toki tutkittu aikaisemminkin, mutta lähes kaikki aikaisemmat tutkimukset ovat vähintään kymmenen vuotta vanhoja, jolloin ne eivät ole voineet pureutua nykyaikaisiin ilmiöihin, kuten sosiaaliseen mediaan. Lisäksi niistä missään ei hyödynnetä rituaaliteorioita tai laajemmin uskontotieteellistä näkökulmaa. Kaiken ihmisten tekemän toiminnan on kuitenkin todettu olevan rituaalista. Toiset teot ovat sitä enemmän ja toiset vähemmän. Tämän vuoksi myös festivaalikäyttäytymisen tarkasteleminen rituaalinäkökulmasta on perusteltua. Gradussani pääsen paneutumaan festivaalikansan käyttäytymiseen tavalla, jossa monipuolinen uskontotieteellinen näkökulma, yhdistyy kiinnostukseeni kulttuuritapahtumia kohtaa