Eduskuntatalolla kuultiin vielä muutama vuosi sitten tasa-arvoista avioliittolakia käsitellessä puheenvuoroja, jotka käyttivät uskontoa argumentointikeinona aloitteen vastustamisessa. Niiden perusteella, ja kirkon nykyisestä kannasta huolimatta, luterilaisuuteen ei nähty kuuluvaksi samaa sukupuolta olevien avioliitto, saati seksuaalisuus. Lutherin mielipiteet varmasti puhuivat tämän puolesta, mutta hänen ajatusmaailmansa edustivatkin keskiajan katolista kirkkoa seksuaaliarvoineen. Olihan hän pappismies, joka oli saanut uskonnollisen kasvatuksen omaten samalla osansa kirkon siveellisestä normistosta.
Mielenkiintoni aiheeseeni heräsi, kun ymmärsin haluavani tutkia uskontohistoriallisesti seksuaalisuutta. Pienen pohdinnan jälkeen päädyin sen ehkä enemmän esillä olevaan kiellettyyn puoleen. Se veti minua puoleensa, ehkä juuri saamansa mediahuomion takia. Suomella ei ole ikinä ollut valtionkirkkoa, mutta luterilaisuus tuntuu silti olevan osa suomalaisuutta. Itse kirkkoon kuulumattomana huomasin, että jollakin tapaa minulle opetettu seksuaalinormisto nojasikin Lutherin mielipiteisiin.
Kansanaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista
Muistan elävästi, kuinka kansanaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista meni läpi ja päätyi kaikkien lehtien kansiin. Aihe sai ilokseni paljon kannatusta, mutta valitettavasti ainakin yhtä paljon riitasointuja. Kotikaupunkini oma poliitikko Päivi Räsänen kertoi mielipiteitään aiheesta ja kas, kirkko menettää jäseniään. Aina kun hän asiasta avasi suunsa, myös poistuvien jäsenten virta kiihtyi. Pystyin vain kuvittelemaan, että lain hyväksymisen myötä myös aihe painuisi unholaan ja yhteiskunnan viimeiset modernisoituisivat ajatusmaailmaltaan myös tasa-arvoisemmaksi.
Tutkielmani aiheen kanssa tapellessani törmäsin Joonas Korpelan graduun Pyhän avioliiton rajat: Tutkimus eduskunnan täysistunnon sukupuolineutraalia avioliittoa koskevista puheenvuoroista 2012–2017 (2018). Tasa-arvoista avioliittolakiahan oli tosiaan yritetty aktiivisesti kumota sen hyväksymisen jälkeen. Käytetyt puheenvuorot olivat röyhkeydessään mielenkiintoisia, koska luterilaisuutta yritettiin valjastaa aseeksi ihmisten epätasa-arvoisen kohtelun oikeuttamisessa. Mielipiteiden lukeminen sai kuitenkin minut pohtimaan graduni aiheen tulokulmia.
Miten Luther määriteli seksuaalisuuden, ja oikeastaan vielä tarkemmin, sen kielletyn puolen? Tämä alkoi Korpelan gradun pohjilta kiinnostaa minua. Ymmärsin toki, että hän on tuskin hirveän suorapuheisesti tai kokoavasti käsitellyt aihetta. Onneksi Martti oli kova poika kirjoittamaan omia näkemyksiään ylös, joten kirjallisuutta oli tarjolla. Paikallisista kirjastoista oli hyvin löydettävissä hänen suomennettuja tekstejään, ja internetin välityksellä kykenin hankkimaan päälle vielä muutaman englanninkielisen. Onneksi en ollut ainoa, joka oli pohtinut Lutherin suhdetta seksuaalisuuteen. Aiempaa tutkimustakin oli tarjolla ja jopa suomalaisilta kirjoittajilta.
Fiilikset nykytilanteesta
Hakuluvun jalo taito on mitä mahtavin osata. Itse ainakin olen kyvystä kiitollinen. Useamman pitkän Lutherin teksteistä koostuvien kirjojen muistiinpanot jäivät vain muutama word-sivun pituiseksi, mutta laatuhan korvaa määrän. Lyhyet ja selvät muistiinpanot olivatkin lopulta plussaa. Olin myös perehtynyt keskiajan seksuaalikäsityksiin ja sieltä saralta minulla onkin tallessa useita tiedostoja ja kymmeniä sivuja tekstiä. Keskiarvoisesti kaikki onkin muistinpanojen osin kohdallaan. Ehkei sittenkään less is more, vaan More Is More!
Aluksi olin hieman peloissani siitä, että uusinnan jo muiden tekemää tutkimusta. Helpotuksen määrä oli suuri, kun ymmärsin asian olevan toisin. Lakialoitteen aiheen tavoin Lutherin avioliittoa koskevia näkemyksiä on tutkittu laajalti. Tällöin huomion keskipisteessä oleva seksuaalisuus on lähinnä liittynyt homoseksuaalisuuteen ja sen määritelmän tutkimiseen. Oma tutkimuskysymykseni pyrkii sen sijasta selvittämään sellaisia seksuaalitekoja, joita Lutherin voi katsoa pitäneen vääränlaisina tai kiellettyinä. Kyllähän aiheet menevät aavistuksen ehkä päällekkäin, mutta ei todellakaan haitallisesti.
Nyt jo hieman projektia aloitettuani ja jonkin verran edettyäni huomaan, ettei urakka vaikutakaan enää niin suurelta kuin kesällä. Oman aiheen keksiminen, aiemman tutkimuskirjallisuuden löytäminen ja oman näkemyksen kehittäminen ovat vaivaalloisia työtehtäviä. Niistä kun jaksaa puskea lävitse, on jo hyvässä vauhdissa. Eihän gradun tekeminen ole loppujen lopuksi mitään rakettitiedettä, siinä pärjätäkseen tulee osata vain lukea, pohtia ja kirjoittaa.
Lähteet:
Korpela, Joonas 2018. Pro-gradu tutkielma Pyhän avioliiton rajat: Tutkimus eduskunnan täysistunnon sukupuolineutraalia avioliittoa koskevista puheenvuoroista 2012–2017. Turun Yliopisto.