Hermione Granger, Sabrina the Teenage Witch, the Scarlet Witch… Nykyajan populaarikulttuurissa esiintyvät noidat ovat vahvoja ja pystyviä nuoria naisia, jotka sankarimaisesti päihittävät vihollisiaan ja ratkovat tielleen tulevia haasteita. Tämä eroaa ”perinteisestä” kyöpelivuorella elävästä yksinäisen ja juonittelevan noidan kuvasta, joka on pitkään hallinnut käsityksiämme siitä, millainen noita on.
Kuva: https://www.artstation.com/artwork/d86V6X. 28.02.2023. Tekijä Pablo Vicente Sánchez.
Noitien representaatiot eli kuvaukset kulttuurissa ja erityisesti populaarikulttuurissa ovatkin kokeneet muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Pahan noita-akan sijaan noidat esitetään nykyään useammin voimaannuttavina feministisinä symboleina. Representaatioita voidaan myös uudistaa muun muassa kirjoittamalla uudelleen klassisia narratiiveja eli kertomuksia, joista Madeline Millerin Kirke (2018) on esimerkki. Kirke on kasvutarina, jossa arasta mutta uteliaasta kuolemattomasta Kirkestä kasvaa useiden haasteiden ja kohtaamisten kautta mahtava, itsenäinen Aiaian noita. Miller on ottanut Homeroksen Odysseian ynnä muita antiikin Kreikan myyttejä ja uudelleenkirjoittanut aiemmin sivuroolissa olleen Kirken hahmon tarinan. Kirkeä on kuvailtu antiikin Kreikan eeppisen kirjallisuuden ensimmäiseksi ja kenties merkittävämmäksi noidaksi, mikä tekee siitä myös niin ikään länsimaisen kirjallisuuden ensimmäisen noitahahmon. Antiikin mytologiassa Kirke kuvataan julmaksi ja mahtavaksi noidaksi, joka muuttaa miehet mielivaltaisesti sioiksi, minkä Miller pyrkii haastamaan omalla kuvauksellaan Kirkestä. Kirke lähestyykin päähenkilönsä narratiivia taustoittaen tämän toimintaa erinäisin inhimillisin tekijöin.
Kirken moninainen toimijuus
Keskeisenä teemana teoksessa nousee Kirken toimijuuden kehittyminen, joka toimiikin graduni aiheena. Toimijuus viittaa yksilön kykyihin vaikuttaa asiantiloihin ja luoda muutosta toimintansa kautta. Romaanin alussa Kirke toimii sivustaseuraajana ja muiden neuvojen kuuntelijana. Empatian, rakkauden ja mustasukkaisuuden ajamana tämä kuitenkin ryhtyy koettelemaan rajoja sekä tutkiskelemaan toimijuuttaan ensin jumalhierarkian puitteissa muuttaen kohtaloita ja myöhemmin karkotettuna Aiaian saarella, jossa tästä kehittyy se mahtava noita, jona tämä myös mytologiassa tunnetaan. Kirken jumalallinen alkuperä, noituus ja sukupuoli vaikuttavat intersektionaalisesti tämän toimijuuteen mahdollistaen ja rajoittaen sitä eri tavoin. Erinäisten kohtaamisten kautta Kirke oppii hyödyntämään näitä tämän toimijuutta määrittäviä tekijöitä antamatta niiden rajoittaa itseään liikaa. Näin Kirke onnistuu myös toimijuuden avulla ottamaan oman narratiivisina haltuun.
Noitien esikuvalliset narratiivit
Minua kiinnostaakin se, kuinka kirjallisuudessa esiintyvät hahmot voivat toimia roolimalleina narratiiviensa kautta. Narratiivien voidaan katsoa toimivat yhtenä keinona, jolla yksilöt voivat heijastella ja reflektoida omaa toimijuuttaan sekä saada siitä inspiraatiota. Vaikka kyseessä on fiktiivinen teos, toimii myös Kirke toimijuutensa kehittymisen kautta esimerkkinä siitä, kuinka omaa narratiiviaan voi hallita. Päädyinkin itse aiheeseen löydettyäni tämän teoksen sekä kiinnostuttuani Kirken noituuden mahdollistamasta toimijuudesta, jonka näin erityisesti feministisen otteen lisäksi toimivan kirjan ”punaisena lankana”.
Lisäksi minua kiinnostaa diskurssi, jota noitiin liitetään. Noitiin ja noituuteen liittyvät kuva ”pahasta akasta” sekä noitavainoista, joiden takana piilee vuosituhansien (erityisesti) itsenäisiin naisiin kohdistettu) misogynia. Kuten aiemmin totesin, tätä representaatiota ja narratiivia on pyritty ottamaan haltuun ja uudelleen määrittelemään feminististen aatteiden pohjalta sekä feministisen liikkeen agendaa tukien. Edelleen erityisesti poliittisesti voimakkaisiin naisiin viitataan mediassa noitina, mistä myös teoksen tekijä, Madeline Miller on artikkelissaan kirjoittanut. Näin ollen noituus on myös siinä mielessä ajankohtainen ilmiö, että diskurssi siitä on edelleen vahvasti kietoutunut naiseuden diskurssiin.
Madeline Millerin artikkeli the Guardian-lehden verkkosivuilla (07.04.2018): https://www.theguardian.com/books/2018/apr/07/cursed-from-circe-to-clinton-why-women-are-cast-as-witches. Viitattu 28.02.2023.
