Adele Virta
Vuosikello – tuo työelämää jaksottava apuväline, jossa on koottuna kaikki tärkeät päivämäärät ja tapahtumat koko vuodelle. Vuosikelloihin kootaan yleensä organisaation tai yrityksen vuosittaiset tapahtumat, kuten esimerkiksi osavuosikatsaukset, tilinpäätös, tärkeät kokoukset ja erilaisten projektien vaiheet. Monissa vuosikelloissa mainitaan myös arkivapaat ja tärkeät juhlat, jotka hyvin usein pohjautuvat Suomessa kristinuskoon. Voisiko vuosikellossa olla tilaa myös muiden katsomusten tärkeille, vuotta jaksottaville tapahtumille, kuten juhlille?
Jouluna töihin – lähtölaukaus aiheen valikoitumiseen
Tutkimukseni aihe syntyi, kun ”jouduin” jouluaattona töihin. Tämä kismitti minua todella ja aloin pohtimaan tarkempia syitä tuntemuksilleni. Ajatuspolkuni johdattikin minut siihen lopputulemaan, että koska joulu on itselleni ja perheelleni tärkeä juhla, en haluaisi viettää sitä toisarvoiselta, siinä hetkessä tuntuvassa työvuorossa, vaan juhlistaa juhlaa perinteikkäästi, sekä merkitysten kera yhdessä perheeni kanssa. Aloin miettimään myös, kuinka suuresti vuosittaisilla juhlilla on ainakin itselleni merkitystä elämässä ja kuinka turhauttavalta tuntuu viettää niitä työpaikalla, jossa pääpaino on aina työnteossa. Myös ulkopuolisuuden- tai toiseuden tunne kuului vahvasti kokemukseeni, se kuinka muut voivat viettää yhdessä aikaa tärkeän asian yhdistämänä, kun itse joutuu keskittymään työhön. Reiluuden nimissä on mainittava, että juhlana työskentelystä maksetaan usein parempaa palkkaa, esim. 100 % parempi palkka normaaliin päivään verrattuna.
Mikäli työpaikalla huomioitaisiin katsomuksellinen diversiteetti, jossa hypoteettisesti eri katsomusten juhlat sijoittuisivat ajallisesti eri kohtiin, voitaisiin esimerkin kaltaiset tapaukset painaa minimiin ja edistää työntekijöiden työssä viihtymistä. Miksi emme siis hyödyntäisi katsomuksellista diversiteettiä ja tekisi siitä resurssin, kun elämme joka tapauksessa jatkuvien parannusten maailmassa?
Arki ja juhla
Arki ja juhla on erotettu toisistaan kulttuurisin keinoin, jotka kytkeytyvät vahvasti johonkin katsomukseen tai uskontoon – suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa kulttuurinen jaottelu perustuu pitkälti kristinuskoon. Yhteiskunta on kuitenkin alati muuttuva organismi, ja myös Suomessa evankelisluterilaisuuden hegemoninen asema, katsomusten patriarkkana elää muutosten aikakautta. Toisin sanoen tämä tarkoittaa, että suomalaiseen katsomusten kenttään on rantautunut paljon uusia katsomuksia ja uskontoja, jotka haastavat evankelisluterilaisuutta ja väistämättä muovaavat koko yhteiskunnan arvoja ja asenteita. Kun erilaiset katsomukset ja uskonnot kohtaavat, niiden edustajat hyötyisivät, jos arki ja juhla yhä eroteltaisiin kullekin katsomukselle tyypillisellä tavalla, jolloin olisi todennäköistä, etteivät juhlat menisi päällekkäin. Juhla, jota tiettynä ajankohtana vietetään tietyssä katsomuksessa voi toisessa edustaa ajallisesti tavallista arkea, sekä päinvastoin. Mikäli tällaista tietoutta hyödynnettäisiin esimerkiksi vuorosuunnittelussa, ei syntyisi harmistusta siitä, ettei pääse osallistumaan itselle merkityksellisiin elämää – ja vuotta jaksottaviin juhliin.
Kohti tieteellistä tutkimusta
Katsomusten vuosikellon tavoitteena on kartoittaa yhden yrityksen tai organisaation työntekijöiden tärkeiksi kokemat, vuotta jaksottavat juhlat ja edistää näin työpaikan tasa-arvoa sekä tietoisuutta eri katsomuksista. Työntekijöiden vastausten pohjalta muodostuu aineistoni, jonka kokoan katsomusten vuosikelloon. Työntekijät täyttävät lomakkeen, jossa on avoimia kysymyksiä heidän katsomuksestaan ja toiveita, miten katsomus tulisi huomioida työpaikalla. Lähestyn aineistoa sekä kvalitatiivisesti, että kvantitatiivisesti ja kokoan niiden pohjalta pyöreän mallisen katsomusten vuosikellon, jossa on toiveet siitä, miten mihinkin katsomukseen toivotaan milloinkin suhtautuvan. Lisäksi haen aineiston tueksi tieteellistä kirjallisuutta eri katsomuksista ja työelämää käsittelevistä teoksista. Tutkimuksen tärkeimpiä käsitteitä ovat mm. meritokratia, jatkuva kehitys (PDCA-sykli), maailmankatsomus, uskonto ja työelämä. Tutkimuskysymykseni on melko yksinkertainen; Millainen katsomusten vuosikello yritykselle muodostuu? Alakysymyksinä toimivat: Mitkä katsomukset nousevat työntekijöiden keskuudesta ja miten niihin toivotaan suhtauduttavan yrityksessä?
Katsomusten vuosikello voi onnistuessaan toimia parhaassa tapauksessa yritykselle tai organisaatiolle konkreettisena kilpailuetuna työmarkkinoilla, joka ottaa arjessaan huomioon erilaiset työntekijät.
