Graduni aihe on uskonnollisten konversioiden kaltaiset kääntymykset Walt Disney -yhtiön elokuvissa. Minusta kiinnostava asetelma syntyy, kun elokuvassa kuvataan muutos ”pahiksesta hyvikseksi”. ”Pahis” on tutkimuksessani pahana tai itsekkäänä esitetty hahmo, jota elokuvan yhteisö ei hyväksy. Tutkimuksessani tarkastelen ainakin elokuvia Kaunotar ja Hirviö (1991) ja Keisarin uudet kuviot (2000).
Walt Disney -yhtiön elokuvat tavoittavat poikkeuksellisen globaalin yleisön. Graduprosessin edetessä olen huomannut pohtivani yhä useammin, mikä muu taho tavoittaisi yhtä paljon ihmisiä kuin suuret mediayhtiöt kuten Disney? Elokuvilla voi olla katsojaansa merkittävä vaikutus sillä ne antavat vastauksia jopa elämän suurimpiin kysymyksiin. Tämä valtava yleisö mahdollisesti oppii elokuvista jotakin, mutta mitä? Tämä kiinnostaa minua uskontotieteilijänä.
Haparoivien askelten kautta kohti tutkimusideaa
Aiheeseeni olen päätynyt monien mutkien kautta. Kiinnostuksenkohteiden rajaamisessa suurin apu on ollut seminaarityöskentelyssä. Muiden seminaariin osallistuneiden kommentit ja vinkit toimivat korvaamattomana inspiraationa silloin, kun valinnan vaikeus aiheutti harmaita hiuksia.
Ensin oli orastava ajatus siitä, että olisi kiinnostavaa tutkia animaatioelokuvia. Sivuaineeni kasvatustieteessä johdatti tavoittelemaan jollakin tavalla lasten ja nuorten oppimisympäristöä, johon esimerkiksi elokuvien maailma oleellisesti kuuluu. Käsittelin kandissani muun muassa affektiivisuutta, eli tunnepitoisuutta/tunteita ja pyörittelinkin tämän näkökulman yhdistämistä tutkimukseen. Tarkempi näkökulma puuttui ja idea kehittyi konversioiden affektiivisuuteen. Tarkemmin perehdyttyäni uskonnollisen konversion käsitteeseen ja erilaisiin teorioihin, lujittui ajatus Lewis R. Rambon (1993) teorian sovittamisesta aineistooni.
Uskonnollinen konversio
Uskonnollisella konversiolla tarkoitetaan siis merkittävää muutosta identiteetissä ja/tai maailmankuvassa. Se on kääntymys, jonka myötä elämä on perustavanlaatuisesti toisenlainen. Uskonnollisessa konversiossa on mielestäni kiinnostavinta sen universaali luonne – esimerkiksi Rambon teoriaa on laajasti hyödynnetty läpi erilaisten uskontojen ja katsomusten, kuten myös uskonnottomuuden.
Aiemmin mainitsemani affektiivisuus sinällään on tutkimuksessa tällä hetkellä toissijaisena, mutta uskonnollisen konversion ymmärrän prosessina olevan ennen kaikkea tunnepitoinen tapahtuma. Kun elämä muuttuu – usein identiteetin, päämäärän, arvojen tai maailmankuvan muodossa – on tunteet mitä voimakkaimmin pelissä. Jo hieman analyysiä aloittaneena tiedän, että Disney -elokuvissa muutoksia kokevat hahmot ovat suurten tunteiden äärellä.
Aiheen tarkastelu uskontotieteen silmin
Uskontotieteellisen tutkimuksen kohdistuminen elokuvien ja yleisemmin populaarikulttuurin pariin on lisääntymässä. Elokuvien fiktiomaailma heijasteleekin todellisuutta ja sen arvoja kiinnostavalla tavalla. Rambon teoriaa uskonnollisesta konversiosta on hyödynnetty lähinnä eletyn elämän kokemuksien tutkimukseen, mutta uskon sen olevan hyödyllinen ja mielenkiintoinen näkökulma myös elokuvan kontekstissa. Aiheen tutkimuksen tärkeys kulminoituu siihen, että erilaisten medioiden parissa vietetään merkittävän paljon aikaa ja niillä voi olla isokin vaikutuksensa katsojaan. Elokuvat voivat vaikuttaa niin maailmankuvan, -katsomuksen kuin myös identiteetin rakentumiseen.
Tarvitsemme ymmärrystä siitä, kuinka elokuvat representoivat erilaisia eletyn elämän ilmiöitä. Globaali luonne sisältyy niin uskonnollisen konversion kokemukseen kuin myös Disneyn elokuvien katsomiseen. Uskonnollinen konversio on käänteentekevä kokemus miljoonien ihmisten elämässä katsomusperinteeseen katsomatta. On tärkeää tutkia, millaisia malleja tai käsityksiä elokuvien kautta välittyy tällaisesta perustavanlaatuisesta muutoksesta.
