Voiko sivistysyliopisto olla yrittäjyysyliopisto?

Siltä varalta, että kaikki otsikon nähneet eivät jaksa lukea ensimmäistä virkettä pitemmälle vastaan, että mielestäni voi. Sanoisin jopa, että sivistysyliopisto on enemmän yrittäjyysyliopisto kuin olemme aiemmin ajatelleet.

Sivistysyliopiston tavoite on kasvattaa riippumattomia, vastuuntuntoisia ja oikeudenmukaisia itsenäisiä ajattelijoita historiallisen taustan sekä uusimman tiedon ja ymmärryksen avulla. Tämän lisäksi sivistysyliopiston tulee luoda uutta tietoa ja ymmärrystä tulevaisuuden varalle.

Yrittäjyysyliopiston tavoitteena on puolestaan näiden samojen periaatteiden lisäksi antaa opiskelijoille paremmat valmiudet opin ja tiedon soveltamiseen ja uuden työn luomiseen niin itselle kuin kanssaihmisille.

Päätin kirjoittaa alkavan vuoden ensimmäisen yliopistoblogini tästä aiheesta siksi, että viime vuoden aikana sain usein vastata otsikossa esitettyyn kysymykseen.

Suomalaisessa yhteiskunnassa akateemisuus ja yrittäjyys koetaan usein toistensa vastakohtina. Näin ei tietenkään pitäisi olla. Osittain tähän varmasti vaikuttaa pitkä virkamiehiksi kouluttautumisen perinne, jota eurooppalaiset yliopistot ovat voimakkaasti edustaneet.

Toinen, aivan liian vähäiselle huomiolle jäänyt seikka on, että eurooppalaiset yliopistot pitivät pitkään niin kauppatieteiden kuin tekniikan koulutuksen ”sivistysyliopistojen” ulkopuolella erillisissä korkeakouluissa. Tämä perinne näkyy edelleen voimakkaana myös Suomessa, erityisesti tekniikan koulutuksessa. Suomessa on ainoastaan yksi monialainen yliopisto, jossa on oma teknillinen tiedekunta, eli Oulun yliopisto. Kaikki, jotka ovat tutustuneet Oulun yliopiston syntyhistoriaan tietävät miten voimakkaasti silloinen virkamies- ja akateeminen eliitti vastustivat sen perustamista.

Korkean koulutustason ja aktiivisen tutkimuksen maana meillä pitäisi olla erinomaiset edellytykset luoda huomattavasti nykyistä enemmän työllistäviä ja vientimarkkinoille suuntautuvia pieniä ja kasvavia niin palveluihin kuin korkean jalostusasteen tuotteisiin nojaavia yrityksiä. Viime vuosien kehitysnäkymät eivät valitettavasti ole tässäkään suhteessa olleet kovin rohkaisevia.

Uusien yrittäjien lukumäärä ei ole lisääntynyt useaan vuoteen, yrittäjät ryhmänä ikääntyvät ja kovin paljon ei näy merkkejä uusien toimialojen noususta. Pikemminkin pääosa uusista yrityksistä syntyy perinteisille toimialoille. Meillä nähdään aivan liian vähän uusia yrityksiä, joissa useamman alan osaajat tuovat osaamisensa yhteen ja alusta alkaen tavoitteena ovat kansainväliset markkinat ja asiakkaat.

Yrittäjyysopinnot ovat nykyisellään, muutamin poikkeuksin, rajoittuneet Suomessa kauppatieteellisiin tutkintoihin. Turun yliopiston lähivuosien tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus suorittaa yrittäjyysopintoja tiedekunnasta riippumatta. Monialainen yliopistomme antaa silloin entistä paremmat mahdollisuudet valmistuville nuorille luoda uudenlaisia, pieniä ja suuria, menestystarinoita. Tätä varten tarvitsemme entistä parempaa eri alojen välistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. Niin, ja sen teknillisen tiedekunnan.

Kalervo Väänänen
Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori.