Kohti valkoista läiskää kartalla

Markku Wilenius

Olen tehnyt töitä tulevaisuuden tutkimuksen parissa viimeistään silloin kun minut rekrytoitiin professori Pentti Malaskan toimesta vuoden 1996 lopulla Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen. Siitä lähtien – tosin välillä muualla vieraillen – olen toiminut keskuksessamme tehden tutkimusta, opetusta ja kehittämistyötä. Lähestulkoon hujauksessa on vierähtänyt lähes 25 antoisaa ja työntäyttämää vuotta.

Näiden vuosien aikana TUTU-keskuksemme (niin kuin sitä kutsumme) on kasvanut nyrkkipajasta kohtuullisen isoksi ja hyvin kansainväliseksi toimijaksi. Meille on kasvanut tulevaisuusoppimisen koulutusohjelmia koululaisille, työelämätoimijoille, kandeille ja tohtoriopiskelijoille. Me tutkimme paljon ja tuotamme myös runsaasti pisteitä yliopistolle. Me kehitämme Suomessa ja ympäri maailmaa hyödyntäen metodejamme ja osaamistamme.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen rooli maailman mittakaavassa on hyvin poikkeuksellinen. Meidän kaltaisia akateemisesti virittyneitä tulevaisuuskeskuksia on vain kourallinen. Meidän pitkäjänteisesti tehty työ on kantanut hedelmää. Toisessa professuurissani, jossa toimin UNESCOn tulevaisuusoppimisen oppituolissa, olen havainnut kuinka valtavasti meidän työtä arvostetaan.

Continue reading

Milloin asumissegregaatiosta tulee ongelma?

Hannu Ruonavaara

“Itä-Helsingin slummiutuminen pitää estää”, otsikoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksensa 5.7.2019. Kirjoitus oli yksi viimeaikaisista puheenvuoroista, joissa on oltu huolissaan asumissegregaation lisääntymisestä Suomessa.

Segregaatio on sana, jolla ihmisyhteisöistä puhuttaessa on alun perin tarkoitettu ihmisryhmien erottamista toisistaan laein ja muin muodollisin säännöin. Segregaatiota oli muun muassa mustien ja valkoisten erottaminen eri kouluihin, julkisiin tiloihin ja liikennevälineisiin rotuerottelun ajan Etelä-Afrikassa ja USA:n Etelävaltioissa.

Asumissegregaatio on paljolti erilaista kuin rotusyrjintä. Se ei perustu lakeihin tai asetuksiin, jotka määräisivät eri sosioekonomisia tai etnisiä ryhmiä edustavat ihmiset asumaan eri asuntoalueille. Se voi toki syntyä myös syrjinnästä, mutta syrjintä on silloin epävirallista ja useimmiten lainvastaista. Yhdysvalloissa, jossa rotuun pohjautuva segregaatio on nykyäänkin yleistä, sen taustalla on usein katsottu olevan pankkien, kiinteistövälittäjien ja vuokranantajien syrjiviä käytäntöjä.

Suomen kaltaisissa maissa segregaatio syntyy paljolti asuntomarkkinoiden kautta. Ne, joilla on varaa, voivat valita asuntonsa ja asuinalueensa, muiden on tyydyttävä siihen, mitä tarjolla on. Vähävaraisten ”valittavaksi” jäävät usein vain kunnan vuokra-asunnot.

Continue reading

Korkeakoulukumppani yhdistää yritykset ja korkeakoulut: ”Tämä on mennyt yli odotusten”

Antti Tuomisto

Antti Tuomisto

Korkeakoulukumppani.fi on palvelu, joka täydentää Turun kuuden korkeakoulun yritysyhteistyötä tarjoamalla ketteriä ja rohkeitakin mahdollisuuksia yrityksille yhdessä opiskelijoiden kanssa. Korkeakoulukumppani on osa Opiskelijakaupunki Turku -toimintaa, jonka tavoitteena on tuoda opiskelun ja oppimisen ilo ja tärkeys kaikkien kuntalaisten ja yritysten arkeen.

Tässä kirjoituksessa jaan Korkeakoulukumppanin onnistumisia tehtävässämme yhdistää varsinaissuomalaiset yritykset ja Turun korkeakoulut. Meitä yrittäjyyshenkisiä opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita on niin paljon, että iloisia törmäyksiä sattuu vähän väliä. Jokainen meistä korkeakoulutoimijoista, roolista riippumatta, on potentiaalinen keskustelukumppani yrityksille. Lisäksi empaattinen ja kokeileva mielentila auttaa entisestään keskusteluissa monipuolisesta ja -muotoisesta yhteistyöstä.

Viime syksynä Korkeakoulukumppani oli kovan ja pehmeän paikan edessä: materiaaliteknologiaa ja sotehy-yrityksiä eli sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiyrityksiä. Miten kävi?

Continue reading

Anteeksi

Juha Räikkä

Anteeksipyyntö on paikallaan, kun on tehty teko, jota ei olisi pitänyt tehdä. Joku voisi tästä päätellä, ettei anteeksipyyntö kuulu siis työpaikoille, koska siellä ei pitäisi tehdä tekoja, joita on sopivaa pyytää anteeksi. Mutta ei se noin mene. Työpaikoilla työskentelee ihmisiä, ja meille ihmisille sattuu virheitä. Anteeksipyytäminen voi kuulua arkeen, myös työelämässä.

Mistä anteeksipyytämisessä on kysymys? Anteeksipyyntö ei ole pelkkää pahoittelua, jota voi harrastaa esimerkiksi ruuhkaisessa kaupassa, kun ostoskori osuu jonkun toisen ostoskoriin. Sana ”anteeksi” sopii tietenkin mainiosti noihinkin tilanteisiin, mutta kyse on vain pahoittelusta. Anteeksipyynnöllä on moraalinen ulottuvuus.

Continue reading

DI-koulutus tarvitsee sitoutumisen lisäksi osaamista ja resursseja

Tapio Salakoski

”DI-koulutus tarvitsee sitoutumista”. On peräti harvinaista, että merkittävän sanomalehden pääkirjoitus käsittelee yliopiston toimia lakisääteisen tehtävänsä hoitamisessa (TS 1.12.2019). Ymmärrettävää ja odotettavaakin oli, että Turun Sanomat kommentoi opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä heinäkuussa tekniikan koulutuksen laajentamisesta Turun yliopistossa. Onhan asia ollut esillä jo vuodesta 1989, jolloin Turun kauppakamarin johdolla tehtiin ensimmäisen esitys DI-koulutuksen aloittamisesta Turun yliopistossa. Suorastaan historiallisen päätöksen jälkeen julkisuudessakin jatkuva keskustelu asiasta kertoo omaa kieltään asian tärkeydestä ja siihen liittyvistä intohimoista.

Harvinaista on myös alueen elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden voimakas sitoutuminen hankkeeseen, niin ennen päätöstä kuin sen jälkeen. Tähän mennessä on julkistettu jo neljä lahjoitusprofessuuria tekniikan koulutuksen laajennuksen tueksi: Turun kaupungin kahden professuurin lahjoituksen jälkeen asialla olivat Meyer Turku sekä Elomatic ja Cadmatic.

Tilanteeseen ei voi olla kuin tyytyväinen, mutta se vetää myös nöyräksi. Tekniikan koulutuksen laajentuminen luo meille mittavan haasteen.

Continue reading

Scholars at Risk – huippututkimusta ja humanitaarista apua

Kimi Kärki

Suomalainen yhteiskunta on turvallinen ja kansainvälisesti vertaillen erittäin vakaa. Yliopistollista tutkimusta tehdään kuitenkin paljon maissa, joissa ei ole turvallista toimintaympäristöä; sodat, etniset jännitteet, totalitarismi ja sananvapauden katoaminen ovat valitettavasti arkipäivää ympäri maailmaa.

Esimerkiksi Syyrian konfliktissa ei näy loppupistettä, Turkki on luisunut vainoharhaisen itsevaltaisuuden tielle, Etelä-Amerikassa kuohuu. Yhteiskuntamme voi osaltaan olla paikka, jossa rakennetaan tulevaisuutta ja lievennetään erilaisten konfliktien aiheuttamaa tuskaa. Voimme tiedeyhteisönä edistää sananvapauden leviämistä ja jopa pelastaa ihmishenkiä.

Scholars at Risk (SAR) puolustaa tutkijoita ja muita intellektuelleja, joihin kohdistuu eritasoisia uhkia kotimaassaan, esimerkiksi sotien ja toisinajattelun takia. Verkoston keskeisin toimintamuoto on turvapaikkojen tarjoaminen tutkijoille, jotka joutuvat pakenemaan väkivaltaa ja vainoa. He voivat väliaikaisen rahoituksen ansiota jatkaa tutkimustyötään verkostossa mukana olevissa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa.

Continue reading

Yliopiston pitkäjänteisen kehittämisen haasteita

Kalle-Antti Suominen

Suomen hallitus vaihtui viime eduskuntavaalien jälkeen ja yliopistoilla oli toiveita erilaisten asioiden muuttumisesta tai kehittymisestä parempaan suuntaan. Näin on osittain tapahtunutkin, kun Turun yliopisto sai pikavauhtia niin kiinan kielen opetusvastuun kuin laajennuksen tekniikan alan koulutukseensa.

Maan uusi hallitus myös palautti yliopistoindeksin täysimääräisesti ja pitkään jatkunut rahoituksen leikkauslinjakin on toistaiseksi jäissä. Myös sivistysyliopisto nähdään jälleen positiivisena asiana – ainakin puheissa.

Eräs toiveista oli painopisteen siirtyminen yliopistojen autonomiaa kunnioittavaan pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen jatkuvan hankehakemisen sijaan. Se tarkoittaa luopumista siitä “hankehumpasta”, joka on työllistänyt yliopistolaisia viime vuosina. Tämän suhteen tilanne on vielä auki.

Continue reading

Miksi liikkumattomuus ei liikuta?

Ira Ahokas

Istun kokouksessa kirjoittaen läppärillä ylös muistiinpanoja, kunnes tuhahdan turhautuneena mielessäni. Tiedän, että meistä suomalaisista vain noin joka viides aikuinen liikkuu päivittäin riittävästi. Vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat Suomelle eri laskelmien mukaan 3,2 – 7,5 miljardin vuotuiset kustannukset. Tästä tiedosta huolimatta minä ja monet kollegani istumme paikallamme joka viikko lukuisissa kokouksissa, ja kuljemme työmatkat usein omalla autolla.

Miten arjestamme on tullut fyysisesti näin passiivista?

Continue reading

Viisi vinkkiä tuottavampaan tutkimukseen?

Jaakko Suominen

Kirjailija Alexandre Dumas’lla (1802–1870) oli ongelma. Dumas’n kallis elämäntyyli vaati varoja. Onneksi hänen luovalle työlleen tuntui riittävän kysyntää teollistuvassa 1830-luvun Ranskassa, jossa myös lehdistösensuuri oli loppunut.

Dumas mietti, miten tehostaa omaa kirjallista työskentelyään julkaisemisen määrän ja julkaisutulojen maksimoimiseksi. Hän pohti, miksi julkaista tuotoksia ainoastaan pitkinä romaaneina tai näytelminä, kun ne saattoi pätkiä pienempiin osiin. Ja miksi keksiä aina uutta aihetta, kun aiemmin tehdyn näytelmäkäsikirjoituksenkin saattoi muokata uudeksi useasta osasta koostuvaksi sarjaksi sanomalehteen?

Dumas oli edelleen kova tuhlaamaan kirjailijantyöstään saamiaan palkkioita, mutta onneksi sarjat ja muut julkaisut menestyivät. Ne menestyivät niin hyvin, että niitä ei oikein yksin ehtinyt kirjoittaa. Niinpä Dumas perusti julkaisupajan, jossa hän itse vastasi johtamisesta ja ideoinnista, ja jossa muut työntekijät kirjoittelivat varsinaiset tarinat.

Continue reading

Viileä Pohjola – Nordic noir elokuva- ja mediatutkimuksen kohteena

Rami Mähkä

Monet seikat vaikuttavat mielikuviin Pohjoismaista. Viime vuosina yksi pohjoisen brändin kansainvälisistä rakentajista on kiistatta ollut Nordic noir. Maailmalla tiedetään, että Pohjoismaat ovat koulutuksessa ja onnellisuusmittauksissa maailman kärkeä vuodesta toiseen. Nordic noirin julmat rikokset ja pinnan alla kytevät yhteiskunnalliset ongelmat rikkovat tätä harmonista kuvaa.

Tarinoiden poliisihahmot henkilökohtaisine ongelmineen symboloivat laajempia sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä tasa-arvosta ja yhteiskunnan kipupisteistä.

Nordic noirin tyylilliset piirteet ovat kuitenkin ennen kaikkea esteettisiä. Taide-elokuvan vaikutus, sarjojen brändääminen visuaalisella ilmeellä yhdistettynä tyyliteltyihin rikostarinoihin muodostavat innovatiivisen synteesin, jota tuotetaan ja jota myydään ympäri maailmaa.

Continue reading

« Older posts