Kiitos koko yliopistoyhteisölle kuluneesta vuodesta!

Kalervo Väänänen

Kaamos alkaa olla syvimmillään ja se alkaa näkyä ihmisten mielialoissa. Onneksi talvipäivän tasaus on kuitenkin jo aivan nurkan takana ja on aika tarkastella päättyvää kalenterivuotta yliopiston suoritelukujen valossa.

On todella ilahduttavaa todeta, että suurin osa tiedekunnista näyttää saavan tutkintotavoitteensa täyteen niin alemmissa kuin ylemmissä tutkinnoissa. Tohtorintutkintoja näyttää tulevan jopa yli sen mitä asetettiin tavoitteeksi. Tämä kaikki kertoo siitä, että koko yliopistossa on hyvä tekemisen meininki.

Continue reading

Soten monet kasvot

Sakari Suominen

Sote-palvelurakenneuudistus nytkähti jälleen eteenpäin, kun siitä säätävä lakipaketti läpäisi kolmannen kerran eduskunnan perustuslakivaliokunnan joutuakseen vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnan ruodittavaksi. Useat uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä auki eikä edes ole varmaa, että uudistus ylipäätään käynnistyy tämän vaalikauden aikana. Varmaa on kuitenkin, että jollei uudistusta nyt saada päätökseen, maamme seuraava hallitus joutuu ensi töikseen siihen tarttumaan.

Uudistus voi siis vieläkin muuttaa muotoaan, mutta täysin entiseen ei enää ole paluuta.

Continue reading

Laatua ja laadunhallintaa

Riitta Pyykkö

Laadun käsitteellä on yliopistossa monia ulottuvuuksia: se voi olla huippulaatua, yliopiston toiminta-ajatuksen mukaista ja sen strategiaa toteuttavaa korkeatasoista toimintaa yleensä tai esimerkiksi rahoittajien odotuksiin vastaamista. Voidaan tavoitella poikkeuksellista laatua, yhtäläisen kohtelun ja palvelut takaavaa tasalaatuisuutta, tai osoittaa laadukkaalla toiminnalla, että meihin tehdyt sijoitukset ovat olleet kannattavia.

Kun 2000-luvun alussa Bolognan prosessin myötä alettiin rakentaa yhteistä eurooppalaista korkeakoulutusaluetta, mukana olevat maat sitoutuivat myös jokainen rakentamaan oman kansallisen laadunarviointijärjestelmänsä, joka on yhteisesti sovittujen Euroopan tason kriteerien mukainen. Se toi laatujärjestelmien kehittämisen ja niiden auditoinnit suomalaisten korkeakoulujen elämään.

Parhaillaan on käynnistymässä kolmas kuuden vuoden välein toteutettavien korkeakoulutasoisten auditointien kierros. Kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laatujärjestelmät on siis auditoitu jo kahteen kertaan.

Continue reading

Kysymyksiä rehtoriehdokkaille

Jaakko Suominen

Turun yliopiston hallitus valitsee yliopistolle uuden rehtorin 1.8.2019 alkavalle viisivuotiskaudelle. Uusi rehtori nimetään alkuvuodesta, ja yliopiston väellä on mahdollista osallistua joulukuun puolivälissä viimeiselle kierrokselle päässeiden ehdokkaiden avoimeen haastattelu- ja keskustelutilaisuuteen. Yliopistoyhteisön jäsenet voivat ehdottaa rehtorikandidaateilta kysyttäviä kysymyksiä.

Lähetin jo yhden oman kysymysehdotukseni. Jos olisi mahdollista, kysyisin paljon muutakin. Kysyisin ainakin seuraavia asioita:

Continue reading

Sujuva moniammatillinen yhteistyö on asiakaslähtöisyyden perusta

Riikka Korja

Pieni osa väestöstä käyttää suuren osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Palveluita tarvitsevat eniten he, joilla on huolia ja ongelmia monella  elämän osa-alueella. Kun kehitämme tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, meidän huomiomme tulisi kiinnittyä tämän asiakaskunnan kohtaamiseen ja monialaisten ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Vaikeuksien kasaantuminen on kovin ymmärrettävää, koska tiedämme fyysisten ja psyykkisten sairauksien sekä sosiaalisten ja taloudellisten vaikeuksien olevan vahvasti yhteydessä toisiinsa etenkin silloin, jos apua ja hoitoa ei olla saatu riittävän ajoissa. Köyhyys, syrjäytyminen ja vaikeudet työelämässä tai opinnoissa johtavat herkästi sekä psyykkisiin että fyysisiin terveysongelmiin ja vastaavasti terveysongelmat vaikuttavat herkästi muun muassa työelämään ja koulunkäyntiin. Usein vaikeudet ja sairaudet heijastuvat myös läheisimpiin ihmissuhteisiin.

Continue reading

Visio merestä

Kalle-Antti Suominen

Turun yliopiston strategiassa ”Meri ja merenkulku” on yksi tutkimuksen kuudesta temaattisesta kokonaisuudesta, joilla pyritään edistämään monitieteistä tutkimusta. Vastaavasti Åbo Akademilla ”Havet” on yksi neljästä yliopiston vahvuusalueesta. Molemmat yliopistot ovat saaneet merkittävää profiloitumisrahoitusta tälle teemalle Suomen Akatemialta viime vuosina. Tätä rahoitusta haettaessa yliopistot ovatkin jo tehneet hyvää yhteistyötä.

Yliopistojen tekemä meren ja merenkulun nosto keskeiseksi teemaksi strategioihinsa on Suomessa ainutlaatuinen. Se perustuu yliopistojen monipuoliseen toimintaan mereen liittyvän tutkimuksen eri osa-alueilla sekä Länsirannikon vahvaan meriteollisuuden ja merenkulun toimintaan. Saaristomme ja rannikkoalueemme ovat aarreaitta niin luonnon kuin kulttuurin tutkimukselle. Yliopistojen tutkimusasemat, kuten Husö, Korpoström ja Seili, antavat lujan pohjan Itämeren tutkimukseen. Vahvan laivanrakennuksen ja satamatoiminnan ohella autonomisten laivojen kehittäminen ja siihen liittyvät moninaiset juridiset, liiketoiminnalliset ja tekniset haasteet ovat olleet hyvin esillä tulevaisuuteen tähtäävässä toiminnassa alueellamme.

Continue reading

Vertaisarviointi: Näkökulma sisältäpäin

Johanna Niemi

Olen keskustellut monen yliopistotutkijan puolison kanssa, ja tutkimustyöhön liittyvä jatkuva arviointi nousee usein esiin. He näkevät läheltä sen, miten tutkija ottaa vastaan palautteen, varsinkin negatiivisen. Lähes poikkeuksetta puolisoiden palaute on ihailun ja kritiikin yhdistelmä: Miten te jaksatte elää niin kovassa maailmassa?  Arviointikulttuuri on tullut akateemiseen maailmaan jäädäkseen, ja me, jotka olemme täällä pysyneet, olemme oppineet elämään sen kanssa.

Olen saanut monenlaista palautetta viranhauissa, rahoitushauissa ja tieteellisissä lehdissä. Kuten tämän ikäiset yliopistoihmiset, olen myös arvioinut muita. Mutta melko vähän olen käynyt keskusteluja siitä, millaiset ovat ammattimaisen arvioinnin kriteerit, millainen on hyvä arvioitsija ja miten arviointeja tulisi tehdä.

Olen kuluneiden kolmen vuoden ajan ollut Suomen Akatemian yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen toimikunnan jäsen, ja sinä aikana paljonkin pohtinut arviointia. Kauden nyt lähestyessä loppuaan on aika aloittaa tilinpäätöksen tekeminen. Kuvaan tässä Akatemian päätöksentekoprosessia, sillä sitä ei edes tiedemaailmassa tunneta kovin hyvin. Toimikuntien arviointiprosessit ovat muuttumassa vuoden 2018 syyskuun haussa, ja avaan seuraavassa muutoksen päälinjoja ja pohdin hiukan sen vaikutuksia.

Continue reading

Saisiko olla reilua kahvia?

Timo Vuorisalo

Maailma ei ole reilu paikka. Vaikka moni asia planeetallamme on nyt paremmin kuin pari vuosikymmentä sitten, hyvinvointikuilu maailman köyhimpien ja rikkaimpien maiden välillä on vain kasvanut. Oxfam- kehitysjärjestön tuoreen raportin mukaan maailman 42 rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin ihmiskunnan köyhempi puolisko, 3,7 miljardia ihmistä, yhteensä. Vuonna 2017 luodusta uudesta vauraudesta 82 prosenttia päätyi maapallon väestön rikkaimmalle sadasosalle. Järjestön edustaja Mark Golding totesi lukujen kertovan maailman talousjärjestelmän rakenteellisesta epäsuhdasta, joka sallii miljoonien köyhyydessä elävien ihmisten työnteon hyötyjen päätyvän aivan muiden tahojen taskuihin.

Toisaalta on myös myönteisiä kehitystrendejä. Maailman elintarvikejärjestö FAO:n mukaan nälkäisten osuus pieneni kehitysmaissa noin 42 prosentilla 1990-luvun alusta 2010-luvun alkuun. Hyvälaatuisen juomaveden saatavuus, jolla on ratkaisevan suuri merkitys kulkutautien leviämisen estäjänä, on niin ikään parantunut, ja pitkällä aikavälillä hyviä uutisia löytyy joiltakin osin myös ympäristörintamalta. Otsonikato on hiljalleen hiipuva ympäristöongelma, eivätkä happosateetkaan uhkaa Euroopan ja Pohjois-Amerikan metsiä läheskään samassa määrin kuin 1980-luvulla, kiitos tehokkaan kansainvälisen ilmansuojelupolitiikan.

Continue reading

Saammeko uuden lain soten asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeudesta?

Pekka Riekkinen

Sote-uudistus on taas kerran lähempänä toteutumistaan kuin koskaan aikaisemmin. Tällöin tarkoitetaan tavallisesti laajaa lakipakettia, joka tähtää maakuntahallinnon ja sote-palvelujen uudistamiseen. Koska uudistuksessa on kyse päättäjien vallasta, merkittävistä rahavirroista, markkinoista sekä useimmille tutuista palveluista ja hoitopoluista, sen saama huomio on ymmärrettävää.

Harvemmin on ollut esillä, että lippulaivana purjehtineen sote-uudistuksen vanavedessä on valmisteltu esitys uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilaslaiksi. Sen keskeisin tavoite on yhtenäistää nykyiset perusoikeusrajoitukset ja vaikuttaa siihen, miten asiakkaan ja potilaan tahtoon suhtaudutaan. Esimerkkeinä voi mainita hygieniahaalareiden kiellon tai käytännössä yleistyneiden hoitotahdon ja -toiveen säätelyn tuomisen lakiin. Kuten voi päätellä, lakiesitys koskee erityisesti ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia toisten tarjoamasta hoivasta ja hoidosta ja jotka asuvat usein laitoksissa. Tämä selittänee aiheen marginaalista asemaa sote-hankkeissa.

Continue reading

Black Codes -lakien paluu – välivaalien vaiettu uutinen

Benita Heiskanen

Yhdysvalloissa järjestettiin viime viikolla kongressivaalit sekä kuvernöörivaalit useissa osavaltioissa. Ääntenlasku on edelleen käynnissä. Äänten sataessa suurelta osin demokraateille uutisotsikot puntaroivat, onko demokraattien voitto edustajainhuoneen paikoista ”sininen aalto” vai pikemminkin ”sininen vesipisara”.

Viimeisimpien arvioiden mukaan demokraatit saavat 35–40 lisäpaikkaa edustajainhuoneeseen, ja senaatin tappio voi vielä tasoittua Arizonan ja Floridan tulosten selvittyä. Lopullisia kuvernöörivaalituloksia joudutaan odottamaan Floridassa ja Georgiassa vielä laskematta olevien äänien takia. Joka tapauksessa demokraatit ovat kaventaneet republikaanien selkeää etulyöntiasemaa osavaltiotasolla.

Continue reading

« Older posts