Viisi vinkkiä tuottavampaan tutkimukseen?

Jaakko Suominen

Kirjailija Alexandre Dumas’lla (1802–1870) oli ongelma. Dumas’n kallis elämäntyyli vaati varoja. Onneksi hänen luovalle työlleen tuntui riittävän kysyntää teollistuvassa 1830-luvun Ranskassa, jossa myös lehdistösensuuri oli loppunut.

Dumas mietti, miten tehostaa omaa kirjallista työskentelyään julkaisemisen määrän ja julkaisutulojen maksimoimiseksi. Hän pohti, miksi julkaista tuotoksia ainoastaan pitkinä romaaneina tai näytelminä, kun ne saattoi pätkiä pienempiin osiin. Ja miksi keksiä aina uutta aihetta, kun aiemmin tehdyn näytelmäkäsikirjoituksenkin saattoi muokata uudeksi useasta osasta koostuvaksi sarjaksi sanomalehteen?

Dumas oli edelleen kova tuhlaamaan kirjailijantyöstään saamiaan palkkioita, mutta onneksi sarjat ja muut julkaisut menestyivät. Ne menestyivät niin hyvin, että niitä ei oikein yksin ehtinyt kirjoittaa. Niinpä Dumas perusti julkaisupajan, jossa hän itse vastasi johtamisesta ja ideoinnista, ja jossa muut työntekijät kirjoittelivat varsinaiset tarinat.

Continue reading

Viileä Pohjola – Nordic noir elokuva- ja mediatutkimuksen kohteena

Rami Mähkä

Monet seikat vaikuttavat mielikuviin Pohjoismaista. Viime vuosina yksi pohjoisen brändin kansainvälisistä rakentajista on kiistatta ollut Nordic noir. Maailmalla tiedetään, että Pohjoismaat ovat koulutuksessa ja onnellisuusmittauksissa maailman kärkeä vuodesta toiseen. Nordic noirin julmat rikokset ja pinnan alla kytevät yhteiskunnalliset ongelmat rikkovat tätä harmonista kuvaa.

Tarinoiden poliisihahmot henkilökohtaisine ongelmineen symboloivat laajempia sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä tasa-arvosta ja yhteiskunnan kipupisteistä.

Nordic noirin tyylilliset piirteet ovat kuitenkin ennen kaikkea esteettisiä. Taide-elokuvan vaikutus, sarjojen brändääminen visuaalisella ilmeellä yhdistettynä tyyliteltyihin rikostarinoihin muodostavat innovatiivisen synteesin, jota tuotetaan ja jota myydään ympäri maailmaa.

Continue reading

Yrittäjyysosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen jakavat tiedeyliopistojen opetushenkilökunnan mielipiteitä

Kirsi Peura profiilikuva

Kirsi Peura

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä korkeakoulujen rehtorineuvostot UNIFI ja ARENE ovat viime vuosien aikana näkyvästi kannustaneet korkeakouluja kehittämään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (ahotointi) sekä opinnollistamisen käytäntöjä. Erityistä huomiota on kiinnitetty korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysosaamisen tunnistamiseen.

OKM on yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien kanssa suositellut, että opiskelijoiden aiemmin hankittu ja korkeakouluopintojen ulkopuolella karttuva yrittäjyysosaaminen nähtäisiin resurssina, joka tulisi saada osaksi opiskelijoiden tutkintoa.

Ahotointi ja opinnollistaminen ovat hallinnollisia prosesseja, jotka mahdollistavat tutkintovaatimusten täyttämisen perinteisen luokkahuoneopetuksen ulkopuolella. Niiden keskiössä on tieto ja osaaminen, jonka opiskelija on hankkinut kokemuksen (kokemuksellinen oppiminen) kautta. Ahotoinnissa opiskelijan on mahdollista saada osaamisensa tunnistettua ja tunnustettua riippumatta siitä, missä tai milloin osaaminen on hankittu. Opinnollistaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että opiskelija hankkii akateemiseen tutkintoon kuuluvan osaamisen työssä tapahtuvan harjoittelun kautta.

Continue reading

Uuden kvanttiajan aamunkoitto

Teiko Heinosaari

Esihistoriallisia aikakausia on nimetty yleisesti käytetyn työkalun materiaalin mukaan. Kivikausi ja rautakausi ovat varmasti kaikille tuttuja käsitteitä. Nykyisin työkalut ja laitteet nojaavat moneen erilaiseen teknologiaan ja siten vastaavan aikakauden nimeäminen yhden materiaalin tai teknologian mukaan ei ole mielekästä.

Jos hetkeksi hyväksymme tällaisen nimeämiskäytännön ja heittäydymme kvanttifysiikan pauloihin, niin tätä aikakautta voi kutsua MEKEKVA-aikakaudeksi.

Termi on tänä suomenkielisenä versiona käytössä ensimmäistä kertaa tässä kirjoituksessa. Englanninkielinen NISQ otettiin kvanttifyysikoiden piirissä käyttöön muutama vuosi sitten ja se tulee sanoista Noisy Intermediate-Scale Quantum. MEKEKVA tulee siten sanoista Meluisa Keskikokoinen Kvantti.

Continue reading

Terveyskeskustelussa vilisee harhoja ja virheellisiä väitteitä

Tatu Han

Kristiina Makkonen

Terveyskeskustelu käy nykyään hyvin vilkkaana. Kuka tahansa voi osallistua keskusteluun, sillä sosiaalinen media luo jokaiselle samat lähtökohdat oman mielipiteen esille tuomiseen. Tämän lisäksi oman median perustaminen ei ole koskaan ollut helpompaa.

Jokainen määrittää terveyden käsitteen omista lähtökohdista käsin. Terveys koskettaa jokaista riippumatta koulutustasosta, elintavoista taikka maailmankatsomuksesta. Tämän takia aihe kiinnostaa ja keskusteluun halutaan osallistua ja ottaa kantaa. Terveys onkin mediassa varsin kestävä ja seksikäs aihe.

Perinteistä ja sosiaalista mediaa selatessa on lähes mahdoton olla törmäämättä erilaisiin terveysväittämiin. Virallisesti terveysväite on väite, joka esittää elintarvikkeen ja terveyden välisen yhteyden. Terveyskeskustelussa taas väitetään milloin minkäkin elintarvikkeen, palvelun tai toimintatavan joko ylläpitävän tai parantavan terveyttä. Näillä väitteillä ei ole mitään tekemistä virallisten terveysväitteiden kanssa.

Continue reading

TSE Students: Destination Boston

Oanh Vo

A group of TSE students spent a week in Boston creating innovative solutions for Finnair and IBM Finland. Read all about the experience!

Time flies. On a usual day for a student like me in June, my phone was ringing. An unknown caller..

“Hello, It’s Oanh!”

“Aaaa! Yes, yes and yes.”

I got the big news I had been hoping for. I was over the moon for being chosen as one of the eight students heading to Boston, Massachusetts, USA: An Innovation Camp organized by Turku School of Economics, Finnair and IBM. I basically called everyone I could, just to tell them how happy I was to head over there.

Continue reading

Toisten kunnioittavasta kohtaamisesta

Susanne Uusitalo

Kansainvälinen UNESCO Chair in Bioethics -verkosto järjestää jo neljättä kertaa Maailman bioetiikkapäivän. Päivän tarkoituksena on muistuttaa bioeettisten kysymysten tärkeydestä ja edistää niiden ratkaisemista hyödyntävä toimintaa.

Tämän vuoden yhteisenä teemana on kulttuurisen moninaisuuden kunnioittaminen. Myös suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa tämä on ajankohtainen aihe julkisen keskusteluilmapiirin kovettuessa ja kärjistyessä. Sosiaalisen median keskustelujen sävyt huokuvat vastakkainasetteluja oli kyseessä sitten ilmastonmuutos, rokotukset tai maahanmuutto. Mediassa pohditaan vihapuheen hyväksyttävyyttä.

Vaatimuksissa saada kunnioitusta itseään, omaa ilmaisuaan ja omaa kulttuurista taustaansa kohtaan voi helposti unohtaa toisesta kulttuurista tulevan henkilön kohtaamisen tärkeyden. Miten kaksi eri kulttuurista taustaa olevaa henkilöä kohtaavat toisensa kunnioittavasti, miten yhteiskunta heidän kanssakäymisensä mahdollistaa ja minkälainen rooli kielellä tässä kaikessa on?

Continue reading

Biologian laitos on maailman edelläkävijä Nobel-palkitun tutkimuksen ympäristösuuntautuneessa työssä

Mikko Nikinmaa

Lääketieteen Nobel-palkinnon 2019 saivat William Kaelin, Peter Ratcliffe ja Greg Semenza solujen hapesta riippuvan geenisäätelyn mekanismien selvittämisestä. Semenza tutkimusryhmineen löysi 1990-luvun alkupuolella tekijän, jonka määrä kasvoi huimasti vähähappisessa ympäristössä ja joka näytti säätelevän vähässä hapessa ilmenevien geenien luentaa. Löydettyä valkuaisainetta kutsutaan nimellä hypoksian indusoima tekijä, HIF.

Kun HIF:in itsensä geeniluenta oli ihmisen ja laboratorionisäkkäiden soluissa happipitoisuudesta riippumatonta, täytyi vielä keksiä, miten HIF:in pitoisuus voi kasvaa huimasti happipitoisuuden laskiessa. Tämän tekivät William Kaelin ja Peter Ratcliffe tutkimusryhmineen raportoiden tuloksensa 2001.

HIF:in hajotus oli happipitoisuudesta riippuvaa spesifisen entsyymin toiminnasta johtuen. Kun tekijä hajotetaan nopeasti korkeassa ja ei ollenkaan alhaisessa happipitoisuudessa, muuttuu sen määrä happipitoisuuden funktiona huolimatta siitä, että geeniluennan nopeus ei muutu. Peter Ratcliffen tutkimusryhmässä tutkijatohtorina tuolloin ollut turkulaislähtöinen Panu Jaakkola oli HIF:in määrää säätelevän mekanismin raportoineen artikkelin pääkirjoittaja.

Continue reading

Lisääkö opiskelijavalintojen uudistus nuorten epävarmuutta?

Hanna Nori

Esikoiseni päätti peruskoulunsa keväällä ja aloitti lukio-opinnot tänä syksynä. Hän elää siis uutta ja jännittävää aikaa. Tähän saakka koulutie on ollut pitkälti etukäteen viitoitettu, mutta nyt pitää tehdä suuria valintoja tulevaisuuden suhteen. Olen kysynyt pojaltani, millaisia ammatillisia haaveita hänellä on. Hän toteaa vain, ettei tiedä vielä yhtään, mitä hän haluaisi opiskella tai tehdä työkseen. Poika itse suhtautuu siis huolettoman luottavaisesti tulevaisuuteen – mikä on ehkä ihan hyvä asia.

Yhtenä kesälomapäivän iltana poika kuitenkin kysyi minulta yllättäen, että mitä kaikkea yliopistossa voikaan opiskella, ja miten sinne haetaan. Nämä kysymykset synnyttivät minussa kahdenlaisia tuntemuksia. Yhtäältä tuntuu hyvältä, että minulla on opiskelupaikan valintaan liittyvää tietoa, josta jälkikasvuni voi hyötyä. Toisaalta koen ristiriitaisia tuntemuksia lasteni valintojen tietoisesta ohjaamisesta. Mitkä ovat minun omat motiivini? Osaanko tukea lapsiani riittävästi mutta kuitenkin ”puolueettomasti” – siten, että he tekevät itsenäisesti päätöksensä opiskelunsa ja tulevan ammattinsa suhteen?

Continue reading

Hyvinvointi ja yhteistyö ”pimeässä akatemiassa”?

Markus Granlund

Sain hiljattain käsiini professori Peter Flemingin artikkelin ”Dark Academia: Despair in the Neoliberal Business School”. Vaikka sen voisi tulkita “vanhan ja vihaisen” tieteenharjoittajan purkaukseksi, teksti sisältää valitettavan monia realiteetteja, joita voin itsekin allekirjoittaa nojaten omiin kokemuksiini Suomessa ja ulkomailla. Kirjoituksen voi siis tulkita myös hätähuudoksi koko yliopistosektorin toimintamallien osalta. Neoliberaalilla Fleming viittaa ylenpalttiseen kaupallistamiseen, johtamishierarkioihin, yliopiston asiakaskeskeiseen ajatteluun, säälimättömään urakeskeisyyteen ja ylipäätään kilpailullisuuteen sekä lyhytnäköiseen helposti mitattavien tulosten tuijottamiseen. Kirjoituksen ydin liittyy siihen, että tämä ajattelu aiheuttaa epätoivoa ja ahdistusta, koska se etäännyttää meidät arvoista, prosesseista ja identiteeteistä, jotka määrittävät sitä mitä yliopistossa tehdään.

Continue reading

« Older posts