Digitalisaatio opetuksen ja oppimisen apuna

Erkki Härkönen

Digitalisaatio on muokannut työelämää monilla sektoreilla. Teknologiateollisuuden ohella erityisesti palvelutoimialat ovat digitalisaation, automaation ja robotiikan myötä kokeneet suuria mullistuksia, kun asiointi vähittäiskaupasta pankki- ja vakuutuspalveluihin hoidetaan verkon kautta. Digitalisaation kumppanina vaikuttaa globalisaatio; merkittävä osa esimerkiksi kotitalouksien vaatehankinnoista tehdään ulkomaisten verkkokauppojen sivuilta kivijalkakauppojen sijaan. Terveydenhuollossa digitalisaation nähdään olevan jopa sote-uudistusta suurempi muutosvoima (ks. esim. Sanna Salanterän haastattelu https://youtu.be/_JF9p9VE5VM).

Koulutussektorilla keskustelu digitalisaatiosta on kohdistunut usein kysymykseen, mitä laitteita, oppimisalustoja ja sovelluksia oppilaitoksissa käytetään perinteisten opetusmenetelmien tukena. Sitten kun tuo keskustelu on käyty ja päätöksiä hankinnoista tehty, alkaa tuskailu siitä, miten nopeasti laitteet, alustat ja sovellukset vanhenevat opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden käsiin.

Kiinnostavia keskusteluteemoja löytyy opetuksen ja oppimisen ytimestä; miten erilaiset pedagogiset valinnat ja ratkaisut tukevat opetussuunnitelmissa asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamista ja sitä kautta edistävät tutkinnoilta edellytettyjen laatuvaatimusten toteutumista. Miten korkeakoulut voivat tukea opettajia ja opiskelijoita hankkimaan ja kehittämään digitalisoituvan opetuksen ja opiskelun valmiuksia? Mitä digitalisoituva työelämä edellyttää korkeakouluista valmistuneilta ja miten vastavalmistuneet omalla digiosaamisellaan vaikuttavat työelämän kehitykseen?

Continue reading

Uusiutuminen on välttämätöntä

Kalervo Väänänen

Yliopistomme nyt istuvan hallituksen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hallituksella on enää yksi kokous joulukuussa ja sen asialista alkaa jo hahmottua. Rohkenen nyt jo päätellä, että tämän hallituksen merkittävin päätös tehtiin 4.8.2015 pidetyssä hallituksen kokouksessa. Silloin takana olivat edellisenä keväänä tehdyt maan hallituksen leikkauspäätökset, ja arvioimme, että valtion tuki Turun yliopistolle tulee vuoteen 2018 mennessä vähenemään noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä arvio on nyt toteutunut.

Mainitussa kokouksessa hallitus hyväksyi toimivan johdon laatiman Turun yliopiston nelivuotisen sopeuttamis- ja kehittämisohjelman (SoKe), jonka toteuttaminen aloitettiin välittömästi. SoKe-suunnitelman vaihtoehtona oli noin 200 henkilön irtisanominen budjetin tasapainottamiseksi.

Continue reading

Ollaan ihmisiksi

Riitta Pyykkö

Dekaani Markus Granlund kirjoitti muutama viikko sitten Turun yliopiston blogissa siitä, miten työyhteisössä aina välillä joltakulta menee kuppi nurin. Hermostutaan ja reagoidaan saman tien sen paremmin harkitsematta. Tämä on jokaiselle meistä tuttua. Ymmärrettävääkin, kunhan ei tule jatkuvasti tavaksi.

Konflikteja työyhteisössä siis väistämättä syntyy. Henkilöstön osalta yliopistossamme on tarjolla monenlaisia menettelyjä niiden hoitamiseksi. Kun edellytykset normaalille työnteolle ovat häiriintyneet, on syytä puuttua asiaan heti, tarvittaessa sovittelun keinoin.

Continue reading

Sadhun kuolema

Pentti Huovinen

Bowen H. McCoy, amerikkalaisen Morgan & Stanley-pankin johtaja oli pitkään miettinyt, miten katkaista työelämän oravanpyörä. Pankissa toteutettiin sopivasti mahdollisuus sapattivapaaseen. McCoy oli ensimmäisten oikeutta käyttäneiden joukossa ja päätti lähteä vaeltamaan Himalajan vuoristoon. Matka toteutti unelman, johon tuskin tarjoutuisi uutta mahdollisuutta.

Ystävänsä Stephenin kanssa he olivat asettaneet vaelluksen lähtöpaikaksi hindujen ja buddhalaisten pyhiinvaelluskohteen, Muktinathin kylän. Kylä sijaitsee laaksossa lumihuippuisten vuorten ympäröimänä, korkeimpina yli 8000 metrin kohoavat Dhaulagirin ja Annapurnan huiput. Heidän tarkoituksenaan oli vaeltaa lähes kuuden kilometrin korkeuteen ulottuvaa reittiä. Vaikka matka oli huolella suunniteltu, sen onnistuminen riippui sääoloista. Juuri tuo kevät sattui olemaan lumisimpia 20 vuoteen.

Continue reading

Menneisyyden kuvien jäljillä: Turun Suomalaisen Yliopistoseuran 100 vuotta

Johanna Skurnik

Yliopistoseuralle, kuten koko Suomelle, vuosi 2017 on ollut juhlan vuosi: seura juhlii satavuotista historiaansa rinnan itsenäisen Suomen kanssa. Yliopistoseura lähti vuonna 1917 edistämään hanketta toisen suomalaisen yliopiston perustamisesta Suomeen. Marraskuussa 2017 tulee kuluneeksi vuosisata siitä hetkestä, jolloin pantiin alulle tapahtumasarja, joka tulisi johtamaan Turun yliopiston perustamiseen vuonna 1920 ja yliopiston avajaisiin vuonna 1922.

Yliopistoseura katsoo menneisyyteen ylpeänä siitä, mitä sata vuotta sitten tapahtui ja on juhlavuotensa aikana tuonut historiaansa esille monella tapaa. Keväällä Varsinais-Suomen maakunnassa järjestettiin kiertävä teatteriproduktio Eläköön 22040! joka toteutettiin yhteistyössä Turun ylioppilasteatterin ja Turun yliopiston kanssa. Näytelmässä käsiteltiin Turun yliopiston perustamiseen johtanutta kansalaiskeräystä ja nostettiin esiin ovelta ovelle kulkeneiden kerääjien kokemuksia. Samaan aikaan käynnistettiin myös jäsenhankintakampanja, jonka tuloksena Yliopistoseura lahjoitti kaikkien kesäkuun loppuun mennessä liittyneiden henkilöjäsenten tai yhteisöjäsenten ensimmäiset jäsenmaksut Turun yliopiston varainhankintaa.

Continue reading

Kili-Kali, kanslisti kadoksissa?

Marja Vauras

Suuret muutokset lähettävät tahtomattakin aikamatkalle menneeseen. Itse huomasin aloittavani aikamatkani noin neljänkymmenen vuoden takaa, kun onnellisena olin kohonnut tutkimusavustajasta laitoksen nuorimmaksi, pahnanpohjimmaiseksi assistentiksi. Mieleeni piirtyi elävänä kuva silloisesta kasarmirakennuksessa toimineesta laitoksestani ja sen sydämestä, kansliasta, jossa työskentelivät jo varsin ikääntyneet kanslistit. Laitoksen professorin huone tietenkin avautui kansliaan, ja jo senkin vuoksi usein kaarsin kanslian kautta, vaikkei mitään tähdellistä asiaa sinne ollutkaan, ja vaihdoin muutamat kuulumiset. Jo työssään hieman väsyneissäkin kanslisteissa oli jotain erityisen arvostettavaa, ja tämä tunne on värittänyt läpi vuosikymmenten omaa suhdettani laitoshallinnossa työskenteleviin.

Vaikka tuolloinkin ahkeroitiin kuten tänään, ajan käsite oli kovasti erilainen. Elettiinhän kirjeiden ja kirjoituskoneiden aikaa. Ajasta kertoo hyvin, että kanslistien yhtenä tärkeänä tehtävänä oli artikkelien ja raporttien puhtaaksikirjoitus. Oli hieno päivä, kun sai viedä valkolakalla tuhrimalla korjatut ja professorin piipun tuhkalla höystetyt käsikirjoituksen sivut viimein kansliaan puhtaaksikirjoitettavaksi. Muutaman viikon päästä tuo hengentuote pääsisi viimein maailmalle. Nyt kun nuo mielikuvat palaavat, on kuin katsoisi vanhaa, hieman ruskeansävyistä elokuvaa. Tehokkuuden tiellä olivat ehkä ajan rajoitteet, mutta niinpä sitten ajatteluun oli aikaa.

Continue reading

Kun Turku täyttyi historiantutkijoista

Liisa Lalu

Neljännet valtakunnalliset historiantutkimuksen päivät järjestettiin syksyisen aurinkoisessa Turussa 19.–21.10.2017. Historiantutkimuksen päivät tarjoavat joka toinen vuosi suomalaisille historioitsijoille mahdollisuuden tavata toisiaan, nostaa esiin omaa tutkimustaan ja kuulla muusta ajankohtaisesta, tekeillä olevasta tutkimuksesta. Päivät kokosivat paikalle noin 350 historioitsijaa eri puolilta Suomea ja ulkomailtakin: mukana oli tutkijoita myös Ruotsista, Britanniasta ja Yhdysvalloista.

Historiantutkimuksen päiviä vietettiin torstaina ja perjantaina Turun yliopiston kampuksella Educarium- ja Publicum-rakennuksissa ja lauantaina Åbo Akademin Arkenilla. Konferenssin järjestelyt ovat työllistäneet eri oppiaineista kootun järjestelytoimikunnan jäseniä viimeisen puolentoista vuoden ajan.

Continue reading

Miksi kuppi menee aina välillä nurin?

Markus Granlund

Joskus meillä ihmisiksi kutsutuilla tallaajilla ”mopo keulii”, ”kuppi menee nurin” tai ”kaikki muumit eivät ole laaksossa”. Kun ihminen hermostuu ja reagoi muutoksiin työyhteisössään spontaanisti, onko kyse epärationaalisuudesta? Oman kokemukseni perusteella kyse on pikemminkin siitä, että rationaalisuuden perusteita on monia, eli asioita voi lähestyä rationaalisesti monesta näkökulmasta. En mene rationaalisuuden käsitteen sisälle nyt sen enempää, mutta suosittelen kaikille kiinnostuneille nobelisti Daniel Kahnemanin kirjaa Thinking, Fast and Slow, mikä avaa sitä tosiasiaa, että me kaikki kärsimme kognitiivisista vinoutumista tai ennakkoasenteista, ja että meissä kaikissa asuu kahdenlaista ajattelijaa: nopeaa, vaistomaista ja emotionaalista, sekä hitaampaa, harkitsevampaa ja loogisempaa.

Continue reading

Tavallista epäonnisempi päivä

Pasi Enges

Auto ei suostu aamulla käynnistymään. Myöhästyt täpärästi bussista ja vettä sataa taivaan täydeltä. Juuri ennen luentoa huomaat unohtaneesi yömyöhällä koostamasi materiaalit kotiin. Posti tuo karhukirjeen… Tällaiset vastoinkäymiset saavat jotenkin järkeenkäyvän selityksen, kun vilkaiset sanomalehteä tai kalenteriasi: nythän on perjantai ja kuukauden 13. päivä!

Käsitys perjantaille osuvasta 13. päivästä erityisenä epäonnen päivänä on hyvä esimerkki nykymaailmassakin elävästä arkiuskomusten perinteestä. Kuten lukematon määrä vastaavanlaisia, eri elämänaloihin liittyviä käsityksiä, myös tämä perustuu arkiajatteluun ja ihmisten välisessä kommunikaatiossa välittyvään arkitietoon. Toisin kuin tieteellinen ajattelu, arkiajattelu ei edellytä loogista argumentointia ja päättelyä; riittää, että idealla on selitysvoimaa ja takanaan omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa tai muilta omaksuttua auktoriteettia. Emme yleensä pysähdy miettimään, miksi perjantai 13. päivä olisi erityisen otollinen vastoinkäymisille, mutta sopivassa tilanteessa se kelpaa oikein hyvin selittämään kohdalle osunutta epäonnea.

Continue reading

Lääkärien peruskoulutusta vähennettävä – erikoistumiskoulutusta lisättävä

Pentti Huovinen

Suomen viidestä lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 750 lääketieteen lisensiaattia. Tämän lisäksi joka vuosi 150 lähes tuhannesta suomalaisesta ulkomailla lääketiedettä opiskelevasta päättää opintonsa. Heistä suurin osa on ilmoittanut valmiutensa tulla takaisin Suomeen. Laskennallisesti noin joka 70. ikäluokkansa edustaja koulutetaan lääkäriksi. Vielä jokin aika sitten vallinnut lääkäripula onkin nopeasti poistumassa.

Continue reading

« Older posts