Kestäviä yliopistotason ratkaisuja Lounais-Suomen teolliseen kehittämiseen

Kalle-Antti Suominen

Lounais-Suomen teollisen toiminnan kannalta osaavan työvoiman saatavuus pitkällä aikavälillä on turvat­tava. Tämä on myös kansallisen edun mukaista. Positiivisen rakennemuutoksen jatkuminen edellyttää, että alueelle syntyy tai siirtyy uusia yrityksiä, mikä edellyttää riittävän laajapohjaista ja vakiintunutta paikal­lista yliopistotason koulutusta ja tutkimusta tekniikan alalla. Ei ole realistista ajatella, että nämä yrityk­set ensin hakeutuvat tai syntyvät Turun alueelle ja vasta sitten etsivät työvoimaa tai kumppaneita muista yliopistokaupungeista.

Continue reading

Ostrakismia vai osallisuutta?

Niina Junttila

Se, ettei kukaan huomaa, satuttaa. Neurotieteellisten tutkimusten mukaan sosiaalinen kipu – yksinäisyys, osattomuus, ulkopuolisuus – näkyy aivoissa samoilla alueilla kuin fyysinen kipu ja sairastuttaa sekä psyykkisesti että fyysisesti.

Continue reading

Ylioppilastutkinnon suorittaneiden ikäluokkaosuudet laskussa

Kuten kuviosta käy ilmi, ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuudet ikäluokasta kasvoivat tasaisesti vuoden 2005 korkeimpaan 54 prosentin osuuteen asti, mistä lähtien osuudet ovat olleet laskussa. Vuonna 2010 ylioppilaaksi valmistui tasan puolet ikäluokasta ja 2015 luku oli enää 47 %. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuudet ikäluokan naisista ovat kautta linjan olleet miehiä korkeammat, parhaimmillaan vuonna 2005 ikäluokan naisista suoritti ylioppilastutkinnon 66 %, joka laski ensin lukuun 59 % ja oli vuonna 2015 enää 55 %. Poikien vastaavat osuudet ovat olleet verraten matalat (43 %, 41 %), vuonna 2015 enää 39 %.

Continue reading

Tulevaisuuden teknologiat tulevat monialaisista yliopistoista

Tapio Salakoski

Ei mitään uutta länsirannikolta – tekniikan yliopistokoulutusta on haviteltu tänne jo vuosikymmeniä. Mutta hetkinen, alue on julistettu positiivisen rakennemuutoksen alueeksi – mitä ihmettä täällä tapahtuu?

Continue reading

Bioeconomy and Justice (BioEcoJust) – project explores the long-range futures of bioeconomy

Bioeconomy is a hot topic in a lot of debates that concern how Finland will develop new strengths for its economy and society. However, very little is still understood about what types of ethical questions it may provoke as our societies start more vigorously embrace the concept. Thus, in the BioEcoJust project we shall dive deep into understanding the moral aspects of emerging bioeconomy scheme for the next hundred years, and even further. Project is funded by the Academy of Finland.

Continue reading

What is good management and leadership?

Markus Granlund

Professor of Management Alf Rehn recently noted that leadership is not simple or unidirectional, but actually paradoxical. He illustrates the ‘mystery of leadership’ by stating that it is showing without showing anything, creation of space by restricting it, and shouting silently. We at Turku School of Economics study and teach issues related to management and leadership. The related literature has evolved over decades to reveal that there indeed exist many paradoxes in the field.

Continue reading

Laadukas koulutus houkuttelee myös maksullisena

Riitta Pyykkö

Haku yliopistomme ja kahdeksan muun suomalaisen yliopiston englanninkielisiin maisteriohjelmin päättyi reilu viikko sitten. Tilanne oli jännittävä: tiesimme että hakijoiden määrä tulisi EU/ETA-alueen ulkopuolisille asetettujen lukukausimaksujen takia laskemaan, mutta kuinka paljon?

Continue reading

Itämeri – ongelma ja mahdollisuus

Mikko Nikinmaa

Meri ja merenkulku on yksi yliopiston strategian painopistealueista. Painotusta aiotaan toteuttaa yhdessä Åbo Akademin kanssa. Tähän sopivasti Abo Akademin meribiologian professori Erik Bonsdorff valittiin juuri vuoden professoriksi. Vaikka Turun yliopiston meribiologian tutkimus onkin kansainvälistä huippua, se tunnetaan Suomessa paljon huonommin. Tekemämme korkeatasoisen Itämeren eliöiden ekologisen, fysiologisen ja geneettisen tutkimuksen tunnettuuden lisäämisessä meillä onkin työsarkaa.

Continue reading

Sukupolvien Suomi

Hannu Salmi

Suomen väkiluku on tällä hetkellä 5,5 miljoonaa. Kun maa itsenäistyi vuonna 1917, kansalaisia oli 3,1 miljoonaa. Emme useinkaan tule ajatelleeksi, miten demografiset tekijät vaikuttavat kulttuurisesti – miten menneisyyden ihmiset näkivät tulevaisuutensa, miten tänään koemme oman menneisyytemme tai millaisia aineksia tänä vuonna syntyvät pienokaiset saavat historiakuvansa rakentamiseen tulevaisuudessa.

Continue reading

Voiko sivistysyliopisto olla yrittäjyysyliopisto?

Kalervo Väänänen

Siltä varalta, että kaikki otsikon nähneet eivät jaksa lukea ensimmäistä virkettä pitemmälle vastaan, että mielestäni voi. Sanoisin jopa, että sivistysyliopisto on enemmän yrittäjyysyliopisto kuin olemme aiemmin ajatelleet.

Continue reading

« Older posts