Tiede tarvitsee puolustajia

Vaihtoehtoisten faktojen, valheiden ja silkan huuhaan vyörytys on onneksi saanut aikaan vastareaktion, joka korostaa tutkitun tiedon tarvetta. Sivistysyhteiskunnassa tieteellä on myös itseisarvoa. Kaiken ei tarvitse olla välittömästi hyödynnettävissä.

Tieteen arvostukseen olen törmännyt Turun Suomalaisen Yliopistoseuran satavuotisjuhlavuoden jäsenhankintakampanjan ansiosta.

Continue reading

Tutkimusetiikka tieteen tukena

Helena Siipi

Tutkimuseettinen osaaminen on keskeinen osa tutkijan ammattitaitoa. Tutkimusetiikka koskee tutkimuksen tekemisen moraalia. Osaa tutkimusetiikan kysymyksistä säädellään laeilla. Esimerkiksi henkilötietolaki asettaa vaatimuksia tutkittavia koskevien tietojen käsittelylle ja säilyttämiselle. Tutkimusyhteisö säätelee etiikkaa myös itse. Kaikki Suomen yliopistot ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjetta. Lait ja ohjeet eivät kuitenkaan anna vastauksia kaikkiin tutkimuseettisiin kysymyksiin, vaan osa jää tutkijoiden ratkaistavaksi.

Continue reading

Vanhempien huono-osaisuus voi katkaista lapsen koulutuspolun

Lapsuutemme kasvuympäristöllä on edelleen merkitystä tulevaisuutemme opiskelujen kannalta. Miten siis varmistamme sen, ettei lapsen tarvitse ikinä jäädä vaille koulutusta – taustasta riippumatta?

Continue reading

Onko avoin tiede vain hyväksi?

Jukka Hyönä

John Bohannon kirjoitti v. 2013 Science-lehdessä kokeilustaan, jossa hänen pseudonyyminsä (Ocarrafoo Cobange) lähetti keksityn, runsaasti merkittäviä virheitä sisältävän tutkimusartikkelin noin 300 open access (OA) –lehteen. Se hyväksyttiin selvästi yli puoleen lehdistä, joissain tapauksissa vieläpä pikavauhtia: Hyväksymisviesti saattoi tulla 12 päivää lähettämisestä. Hyväksymiseen päädyttiin 60 prosentissa lehdistä ilman vertaisarviointia. Vertaisarviota käyttäneistä lehdistä 70 prosenttia hyväksyi artikkelin kiinnittäen arvioissaan huomiota lähinnä muotoseikkoihin. Hyväksymiseen päätyneiden lehtien joukossa oli myös arvostettujen tiedejulkaisijoiden (Elsevier, Sage) lehtiä. Lopputulemana on, että tänä päivänä on mahdollista julkaista epäpätevää tutkimusta, kunhan maksaa OA-lehden julkaisumaksun. Continue reading

Avustajaeläin ja teknologia – tulevaisuus 2040

Jussi LehtonenOnko jääkaapissa valo, kun oven sulkee? Tuleeko puun kaatumisesta ääni, jos kukaan ei ole kuulemassa? Ohjaako tekoäly älykodissa robottikoiraa, kun ihmiset eivät ole kotona? Olen joskus heittänyt ilmaan pohdinnan siitä, että tekoälyn ja robotiikan kehittyessä yhä hurjempaa vauhtia, saatetaan tulevaisuudessa avustajaeläimiä korvata robottieläimillä. Jo nyt on ehdotettu opaskoirien tilalle gps-signaalin avulla maastossa suunnistavia laitteita. Tulevaisuudessa robottikoiran saattaa siis komentaa pois sohvalta asunnon toimintoja valvova tekoäly, vaikka ihminen ei olisikaan kotona.

Continue reading

Kun ”valo syttyy yrittäjyyteen!”

Kirsi Peura

Otsikon lainaus on sosiaalipolitiikan yliopisto-opettajalta, joka osallistui talven alussa järjestetylle henkilökunnan 24h-yrittäjyysleirille Harjattulan kartanossa. Kyseessä oli kokeilu, jossa yliopisto-opettajat pääsivät oppimaan yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toiminnasta osallistumalla intensiiviselle, yön yli kestävälle leirille. Leirillä osallistujat työstivät yritysideoita monitieteisessä tiimissä ja harjoittelivat pitchaamista eli myyntipuheen pitämistä. Osallistujien palaute leiriltä oli erittäin hyvä – leiri oli ollut heille jotain aivan uutta.

Continue reading

Mitä hiukkasfyysikko tekee biopankissa?

Samu Kurki

Biopankilla tarkoitetaan lääketieteellistä kokoelmaa ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyviä tietoja, joita voidaan käsitellä ja luovuttaa laadukkaaseen lääketieteelliseen tutkimukseen. Toiminta perustuu biopankkilakiin ja ihmisten antamaan suostumukseen näytteidensä ja tietojensa käytöstä. Auria Biopankki on Suomen ensimmäinen sairaalabiopankki, jonka omistavat Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Biopankki kerää näytteitä ja tietoja näiden sairaanhoitopiirien suostumuksensa antaneilta potilailta.

Continue reading

Luottamus, kunnioitus ja merkityksellisyys

Eija Suomela-Salmi

Humanistisen tiedekunnan ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Future technologies -laitoksen yhdessä perustamassa Computational Laboratory for Humanities avajaisissa joulukuussa 2016 emeritusarkkipiispa John Vikström nosti puheessaan esiin yhden keskeisen arvon, luottamuksen, jota ilman organisaatiot, yhteisöt, taloudelliset järjestelmät ja yhteiskunnat eivät voi toimia menestyksellisesti ja jäseniään tyydyttävästi. Kuten arkkipiispa Vikström totesi, kun luottamus rahalaitosten kykyyn selvitä kriiseistään loppui 2008, seurasi romahdus, joka aiheutti vakavia häiriöitä maailmantaloudessa, josta myös meillä on karvaita ja pitkäaikaisia kokemuksia.

Continue reading

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen koskee sekä äitejä että isiä

Milla Salin

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymyksistä kiinnostuneiden tutkijoiden talvi ja alkukevät on ollut kiireistä aikaa, mikäli on halunnut pysyä perässä politiikassa ja mediassa käytävästä ajankohtaisesta keskustelusta; sen verran vilkasta argumentointi aihepiirin ympärillä on ollut. Tämä on kuitenkin pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Niin kauan kuin itse olen ollut kiinnostunut työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen tematiikasta, aihe on noussut säännöllisin väliajoin kiivaankin väittelyn kohteeksi. Kiinnostus työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ei ole mitenkään yllättävää, sillä aihe koskettaa tavalla tai toisella melkoista osaa suomalaisista heidän omassa arjessaan.

Continue reading

Tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta Ravattulan Ristimäellä

Juha Ruohonen

Ravattulan Ristimäki -hanke tutkii Suomen vanhinta tunnettua kirkkorakennusta, kirkon lähiympäristöä ja kirkkoa käyttänyttä yhteisöä. Kyseessä on ainoa löytynyt, lähetyskaudelle ajoittuva kirkollisen rakennuksen jäännös Suomesta. Kirkko on rakennettu Aurajoen varrelle nykyisen Kaarinan puolella sijaitsevan Ravattulan kylän hiekkaiselle kumpareelle ristiretkiajan ja keskiajan taitteessa, mahdollisesti 1100-luvun loppupuolella.

Continue reading

« Older posts