Elatusapu ja elatustuki kuuluvat myös köyhimmille lapsille

Mia Hakovirta

Heikki Hiilamo

Merita Jokela

 

 

 

 

 

 

Lasten köyhyys on yleistynyt monissa länsimaissa viime vuosikymmeninä. Siitä kärsivät erityisesti yksinhuoltajaperheet, joista suurin osa on äitien ja lasten muodostamia perheitä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 yhden huoltajan talouteen kuuluvista lapsista reilu viidennes kuului pienituloisiin kotitalouksiin.  Lähes neljännes yksinhuoltajaperheistä saa perustoimentulotukea.

Toimeentulotuki on sosiaaliturvajärjestelmän viimesijainen taloudellinen turva. Sen tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo niille, joiden tulot jäävät alle yhteiskunnan asettaman minimitason. Nykyinen tapa ottaa huomioon elatusapu ja -tuki toimeentulotuen määrää arvioitaessa heikentää köyhimpien lasten tilannetta.

Continue reading

Pirstaloituvan puoluekannatuksen aikakausi

Markku Jokisipilä

Sunnuntain eduskuntavaalien tulos oli monella tavalla erikoinen. Se muutti poliittisia kannatusrakenteita historiallisella tavalla ja tulee muokkaamaan poliittista kulttuuriamme kohti jotakin aivan uutta. Nyt valittu eduskunta poikkeaa koostumukseltaan ja voimasuhteiltaan täysin kaikista edeltäjistään.

Näyttää siltä, että suurta massakannatusta nauttivien luokkapuolueiden aika on päättynyt. Vuoden 2011 vaalit särkivät kaavan, jossa kolme perinteistä suurta eli SDP, keskusta ja kokoomus ottivat keskenään noin kaksi kolmasosaa äänistä ja 135-145 edustajanpaikkaa. Perussuomalaisten nousun myötä kolmen suuren yhteissaalis putosi vuoden 2011 vaaleissa 121 paikkaan ja vuoden 2015 vielä yhtä vähempään.

Continue reading

Tulevaisuus on edessämme

Tuomas Räsänen

Mietit varmaan, että onpa typerä otsikko. Sori siitä, ja joka tapauksessa syy siihen selviää tuonnempana. Moiset latteudet sitä paitsi sopivat ajankohtaan, niitähän lentelee yhtenään Arkadianmäelle himoavien suista.

Kaikkien latteuksien keskellä on toki ollut ilo havaita, että ilmastosta on puhuttu enemmän kuin koskaan aiemmin. Melkein kaikki tuntuvat olevan hellyttävän yksimielisiä siitä, että ongelma ratkaistaan. Ympäristöhistorioitsijana voisin tietenkin valittaa, että miksi vasta nyt – jos edes nyt.

Jo 1980-luvulla kansainvälinen yhteisö oli neuvotteluissa lähellä sopimusta ilmastoa lämmittävien päästöjen vähentämisestä, ja tieto tarvittavista toimenpiteistä on ollut olemassa siitä lähtien. Nyt ei puhuta kuitenkaan siitä, eikä puhuta siitäkään, että ilmaston varjolla näyttävät muut ympäristömuutokset – niin globaalit kuin lokaalitkin – jäävän unohduksiin, tai niistä puhutaan vain alisteisena ilmastokysymykselle.

Continue reading

Menestyksen vuodet – mitä edessä?

Pentti Huovinen

Kuluneet viisi vuotta ovat olleet lääketieteellisessä tiedekunnassa menestyksen ja muutoksen vuosia. Vuoden 2014 syksyllä dekaanina aloittaessani en olisi uskonut siihen, miten dynaaminen ja tuloksellinen yhteisömme tulee olemaan.

Opiskelijoiden määrä tiedekunnassa on lisääntynyt 15 prosentilla. Väitöskirjoja ja erikoislääkäreitä valmistui viime vuonna kaikkien aikojen ennätysmäärä. Julkaisutoimintamme on lisääntynyt yli 20 prosentilla ja samalla sen laatu on parantunut. Kansainvälisissä vertailuissa sijoitumme kiitettävästi, hoitotieteen ja hammaslääketieteen alueilla jopa maailman terävään kärkeen.

Medisiina D -uudisrakennus otettiin käyttöön keväällä 2018 ja se on jo nyt lunastanut odotukset todellisena synergiatalona. Samaan aikaan professori Eino Kulosen perikunnan ja Putuksen perikunnan antamat lahjoitukset ovat mahdollistaneet tiedekunnan tutkimuslaitteistojen uusimisen. Tiedekuntamme ja koko yliopisto ovat saaneet poikkeuksellisen merkittävää tukea myös lääkintöneuvos Sakari Alhopuron antamista lahjoituksista. Kaikkien näiden lahjoitusten yhteisarvo on useita miljoonia euroja.

Continue reading

Tiede kauneuden palveluksessa

Tiina Henttinen

Fanni Stafford

 

 

 

 

 

 

Niin se vain on, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tämä pätee niin tieteessä kuin taiteessakin.

Esimerkiksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä kuvantamiskeskuksessa tutkijat tuottavat joka päivä hämmästyttäviä kuvia, jotka paljastavat solutason salaisuuksia ja sen, miten elämä todella toimii mikroskooppisella tasolla. Kuvantamiskeskus tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden käyttää kuvantamisen huipputeknologiaa ja monimutkaisiin algoritmeihin perustuvia kuva-analyysejä.

Mikroskoopit ovat biotieteen tutkimuksen tukipilari, mutta kuvantamisteknologioiden yleistyminen on mahdollistanut niiden käytön laajenemisen myös muillekin aloille. Hyvä esimerkki on 2000-luvulla toden teolla kehittymään lähtenyt mikrotasolla toimiva biotaide. Biotaide kannustaa keskustelemaan yhteiskunnallisista, filosofisista ja ympäristöasioista ja tämä kaikki voi auttaa lisäämään kansalaisten ymmärrystä esimerkiksi biotekniikan ja geenitekniikan kehityksestä.

Continue reading

Kun sademetsä palaa

Hanna Tuomisto

Sademetsä ei pala, siellähän sataa aina. Mutta nyt Amazonia oli tulessa. Maantien varrella näkyi palojen korventamaa kasvillisuutta niin pitkälle kuin silmä kantoi, ja paikoitellen metsästä nousi savupatsaita. Horisontti peittyi kellanharmaaseen savu-usvaan.

Olimme menossa Paran osavaltiossa Brasiliassa sijaitsevalle biologiselle asemalle selvittämään, mitä kasvilajeja alueen sademetsissä esiintyy. Työ oli osa Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän toimintaa, jonka pitkäjänteisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä trooppisten sademetsien elonkirjosta eli biodiversiteetistä.

Continue reading

Voimaa kansainvälisistä verkostoista

Riitta Pyykkö

Yliopistojen toiminta tapahtuu yhä useammin verkostoissa, niin paikallisissa ja kansallisissa kuin kansanvälisissä. Turussa yhteistyö alueen korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken on tiivistä, ja kehitämme koulutusta sekä teemme tutkimustyötä kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Yhdessä olemme enemmän.

Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat vuodesta 1995 kuuluneet myös arvostettujen eurooppalaisten yliopistojen Coimbra-verkostoon. Verkosto perustettiin vuonna 1985 ja siinä on tällä hetkellä 39 jäsentä, jotka edustavat 23 Euroopan maata. Kaikki ovat vanhoja monitieteisiä ja kansainvälisiä yliopistoja – tässä joukossa me satavuotiaat kuulumme nuorisoon. Esimerkiksi viime vuonna verkoston vuosikokous järjestettiin Salamancassa yliopiston 800-vuotisjuhlavuonna. Tänä vuonna verkosto kokoontuu Krakovassa Jagellon yliopistossa, joka on perustettu vuonna 1363. Tunnustettava on, että olemme hyödyntäneet verkostoon pääsemisessä Turun Akatemian perintöä.

Continue reading

Maailma on kaunis, mutta elonkirjo ehtyy

Ilari E. Sääksjärvi

Kävin tiistainaamuna Velkuan kyläkoululla keskustelemassa lasten kanssa luonnon monimuotoisuudesta, hyönteisistä ja sademetsistä. Vierailun jälkeen olin jälleen kerran haltioitunut siitä, kuinka paljon lapset tietävät luonnon monimuotoisuudesta eli elonkirjosta. Mitä hurjempi ötökkä, sen kirkkaammin heidän silmänsä loistavat. Maapallon tulevaisuus näytti taas valoisammalta! Kunpa me aikuiset osaisimme vielä isoinakin suhtautua maailmaan lasten ja nuorten lailla. Olen kuunnellut heitä jo vuosien ajan vieraillessani päiväkodeissa, kouluissa ja lukioissa – ja oppinut paljon.

Pari viikkoa sitten julkistettiin Helsingissä Säätytalolla Suomen eliölajiston uhanalaisuusarviointi, eli niin sanottu punainen kirja. Sain kunnian esitelmöidä tilaisuudessa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Mietin pitkään esitykseni keihäänkärkiä ja päätin turvautua koululaisten apuun.

Continue reading

Ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset maahanmuuttopoliittisina perusteluina

Jani Sinokki

Viime aikoina erityisesti ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset ovat herättäneet huomiota. Oulussa paljastui useita tapauksia, joissa uhreina on kantasuomalaisia nuoria ja lapsia ja tekijänä ulkomaalaistaustainen mies. Vastaavat tapaukset näyttävät saaneen paljon tilaa mediassa esimerkiksi verrattuna kantasuomalaisten tekemiin seksuaalirikoksiin, ja herättävät selvästi erityistä närkästystä.

On esitetty, että koska ulkomaalaiset ja erityisesti muutamien maiden kansalaiset ovat merkittävästi yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa, pitäisi nimenomaan ulkomaalaisten tekemiin seksuaalirikoksiin pyrkiä vaikuttamaan maahanmuuttopolitiikalla. Koska monet poliittiset toimintavaihtoehdot (toisin kuin rikosseuraamukset) kohdistuisivat kaikkiin ulkomaalaisiin, tai johonkin tiettyyn yleisempään riskiryhmään, eikä vain rikoksia tehneisiin yksilöihin, vaikuttavat tällaiset esitykset toisten silmissä syrjiviltä, jopa rasistisilta.

Kokonaisiin ryhmiin kohdistuvien rajoitteiden tai varotoimenpiteiden hyväksyttävyyden tai niiden mahdollisen rasistisuuden arviointi ei kuitenkaan ole helppoa, ja edellyttää ilmiön tarkempaa tarkastelua. Ihmisryhmien tilastollinen kohtelu ei välttämättä ole syrjivää, mutta sen täytyy perustua tilastollisesti osoitettaville selville hyödyille.

Continue reading

Luottamuksen rakentajat

Juha Räikkä

Menestyksekkään yhteistoiminnan perustana on osapuolten välinen luottamus. Tämä väite pitänee tavallisesti paikkansa, vaikkei olekaan ihan selvää, mitä luottamuksella ja luotettavuudella aina tarkoitetaan.

Luottamukseen liittyy haavoittuvuus. Luottaessaan toiseen ihminen voi tulla petetyksi. Luotettuun suhtaudutaan toiveikkaasti ja luotettua pidetään myös kyvykkäänä tekemään asia, jonka vuoksi häneen luotetaan.

Luotettavuutta pidetään tavallisesti hyveenä – esimerkiksi työyhteisöissä. Hiukan vähemmän yleinen havainto on, että myös kyky luottaa näyttäisi olevan tietynlainen hyve. On ansiokasta pystyä luottamaan. Luottaa osaa vain rohkea.

Continue reading

« Older posts