Pohdinnassa Länsirannikon yliopistollinen sairaala

Pentti Huovinen

Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit solmivat vuonna 2011 yhteistyösopimuksen, jonka pohjalta muodostettiin Länsirannikon miljoonapiiri. Tulevassa maakuntauudistuksessa tätä kolmen maakunnan muodostamaa, noin 900 000 asukkaan aluetta, kutsutaan yhteistyöalueeksi. Continue reading

Kenen keho on tärkeä?

Lotta Koistinen

Morian leirin olosuhteet asettavat pakolaiset ihmisyyden kategorian ulkopuolelle.

Continue reading

Kaksi promootiokulkuetta

Veli Pekka Toropainen

Seisoin alkukesästä 1990 Aninkaistenkadulla teatterista lainatuissa vaatteissa. Oli Turun yliopiston 350-vuotisjuhlat ja promootiokulkue järjestäytyi konserttisalin edustalla. Ihailimme kuningatar Silviaa, joka promovoitiin kunniatohtoriksi. Hän oli loukannut jalkansa ja joutui kipsin vuoksi ajamaan ohitsemme avoautolla. Kun promovoidut tohtorit jo astelivat mäkeä alas, oli meidän vuoromme liittyä joukon hännille historiallisena kulkueena.

Continue reading

Paikallinen suunnitteleminen on suuri voimavara monikulttuurisuusasioissa

Hanna Heino

Maahanmuuton kasvu on olennainen osa suomalaisten kuntien tulevaisuutta. Miten merkittäviin muutoksiin on varauduttu eri osissa maata?

Maahanmuutosta käyty strateginen keskustelu on suomalaisissa kunnissa hyvin erilaisilla tasoilla. Joutsassa pohditaan, miten kuntaan saadaan integroitua enemmän maahanmuuttajia. Urjalassa on puolestaan vasta avattu keskustelua turvapaikanhakijoiden vastaanotosta.

Vaikka maahanmuutto on kasvanut 2000-luvun alusta tähän päivään asti, se ei silti vielä ole saanut ansaitsemaansa huomiota kuntien tekemissä strategioissa. Olisiko monikulttuurisuuden lisääntyminen kuitenkin asia, jota kunnissa pitäisi pohtia enemmän?
Continue reading

Jääkiekko Euroopassa oli alkuvuosinaan melkoisen elitististä puuhaa

Markku Jokisipilä

Jääkiekon jokavuotiset MM-kisat pelataan tänä keväänä Saksan Kölnissä ja Ranskan Pariisissa. Kölniläisille jääkiekko on tuttua puuhaa. Kölner Haie pelaa kotiottelunsa Euroopan toiseksi korkeimmalla yleisökeskiarvolla ja seura on voittanut Saksan mestaruuden kahdeksan kertaa. Sen riveissä on vuosikymmenten saatossa nähty monia lajin kansainvälisiä huippunimiä, mm. 1970-1980 –lukujen suomalaisille lätkäfaneille Länsi-Saksan paidassa monet kerrat katkeraa kalkkia juottaneet Erich Kühnhackl, Udo Kiessling ja Gerd Truntschka.

Continue reading

Kehityskeskusteluissa aina läsnä sekä yhteisöllinen että yksilöllinen ulottuvuus

Jussi Tapani

Osallistuin jokin aikana sitten seminaariin, jossa luennoitsija luonnehti nykyistä asiantuntijatyötä päivittäisten hankalien tilanteiden harjoitteluleiriksi. Tämä kuvaus tavoitti selvästi kuulijakunnan kokemusmaailman, sillä sen verran hersyvää oli yleisön joukosta kuulunut nauru. Asiantuntijatyölle on tyypillistä, että kohtaamme päivittäin tilanteita, jossa joudumme etsimään luovia ratkaisuja, tarkistamaan sovellettavien pelisääntöjen sisällöt ja sietämään epävarmuutta.

Continue reading

Leikkauspolitiikka kantaa hedelmää ehkä jo vuonna 2034

Antti Veilahti

Valtionvarainministeriön oman Kooma-mallin mukaan nykyisen leikkauspolitiikan tulokset näkyvät suurempana kansantulona vasta vuonna 2034 — jos silloinkaan. 

Continue reading

Koulutusvienti on kestävyys- ja ketteryyslaji

Marja Vauras

Koulutusvientiponnistelumme lähtivät haparoiden liikkeelle muutama vuosi sitten, kun suomalainen opettaja oli noussut kansainväliselle aallonharjalle. Vierailupyynnöt tulvivat puhelimista ja sähköposteista. Ulkomaiset lehdet ja televisioyhtiöt halusivat haastatteluja ja dokumentteja. Lopulta alkoi kaikkea tätä olla loputtomasti ja voimat uupua. Oli aika havahtua. Miten voisimme kääntää tilanteen voimavaraksemme voimien syönnin sijaan? Samaan aikaan yliopistoon alettiin rakentaa koulutusviennin toimintamalleja, ja lopulta syntyi kolmen yliopiston yhteinen koulutusvientiyhtiö Finland University ponnisteluiden tukijaksi. Continue reading

Korvaako kone kääntäjän?

Maarit Koponen

Viime aikoina lehdissä on näkynyt paljon uutisia konekääntämisestä, erityisesti Googlen syksyllä 2016 julkaisemasta uudesta neuroverkkoihin perustuvasta kääntimestä, johon suomi saatiin mukaan huhtikuussa 2017. Raporttien mukaan kyseessä on huikea parannus entiseen – jopa niin huikea, ettei koneen käännöksiä enää pysty erottamaan ihmisen tekemistä (T&T 28.9.2016). Jo aiemminkin olemme saaneet lukea mullistavista konekäännössovelluksista: kopiokoneista, jotka kääntävät tekstin toiselle kielelle (T&T 14.3.2016), ja korvanapeista tai kännykkäsovelluksista, jotka kääntävät puhetta miltei reaaliajassa (Tivi 12.1.2015). Onpa joissain kirjoituksissa arveltu, että uusi käännösteknologia murtaa lopullisesti kielimuurit (WSJ 29.1.2016) ja tekee lopullisesti tarpeettomaksi niin kääntämisen kuin vieraiden kielten opiskelun.

Continue reading

Valoa vuodelta 1917

Kalle-Antti Suominen

Suomen tasavallan juhliessa satavuotista taivaltaan muistelemme niin kansallisia kuin kansainvälisiä tapahtumia vuoden 1917 ympärillä. Maamme itsenäistyminen nivoutuu osaksi ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen hallitsemaa historian murroshetkeä. Berliinissä sodan melskeiden keskellä tieteenteko kuitenkin eteni omalla tahdillaan, ja yksi keisarillisen Saksan tiedeyhteisön näkyvimpiä hahmoja oli Albert Einstein. Continue reading

« Older posts