The writer Katja Mäkinen is a PhD-student in the biology department. She studies the decadal dynamics of Northern Baltic zooplankton, their interaction with the environment and the food web. On her spare time, she enjoys the Finnish Archipelago as well as traveling.
Jatko-opiskelijan elämästä kirjoittava Katja Mäkinen on jatko-opiskelija biologian laitoksella. Väitöstyössään hän tutkii Pohjois-Itämeren eläinplanktonlajien pitkäaikaismuutoksia, niiden yhteyttä ympäristöön ja ravintoketjuun. Vapaa-ajallaan hän nauttii saaristossa oleilusta kuin myös matkailusta.
Jatko-opiskelijan elämää
Usein kun minulta kysytään jatko-opinnoistani, ovat kysyjät kiinnostuneita siitä mistä jatko-opiskelijan päivä koostuu, miten opinnot rahoitetaan kuin myös siitä kuinka kauan väitöskirjatyön tekeminen kestää. Väitöskirjan tekemiseen käytetään Suomessa keskimäärin 4 vuotta. Siirtyminen perustutkinto-opiskelijasta täysipäiväiseksi jatko-opiskelijaksi vaatii sopeutumista, sillä siitä huolimatta, että se sisältää aiempaa enemmän vapautta, on se paljon vähemmän jäsenneltyä.
Jatko-opiskelijan motivaation aikajana. Kuva: Phd comics (http://www.phdcomics.com/comics/archive.php?comicid=125)
Viime joulukuussa me biologian, maantieteen ja geologian jatko-opiskelijat kokoonnuimme BGG-tutkijakoulun järjestämässä vuotuisessa ”BGG tutkijapäivät” -nimisessä tapahtumassa, jossa tarkoituksenamme oli sekä raportoida edistymisestämme että pohtia viime vuoden aikana jatko-opinnoissamme kokemiamme nousuja ja laskuja. Siitä huolimatta, että olemme opinnoissamme eri vaiheissa ja tutkimme eri aiheita, oli esitysten lomasta helppo löytää yhteisiä teemoja.
Näistä teemoista yksi keskeisin oli rahoituksen saamisen sekä apurahahakemusten kirjoittamisen vaivalloisuus. Suurin osa jatko-opiskelijoista rahoittaa työskentelynsä täysin apurahojen turvin, minkä vuoksi apurahahakemusten kirjoittaminen on yksi keskeisimmistä taidoista jonka jatko-opiskelijan täytyy opetella. Hakemiseen käytetään paljon aikaa ja hakemusten merkitys on vain korostunut rahoitusleikkausten ja kiristyvän kilpailun myötä. Tästä johtuen ei ollut siten yllätys, että ajankäyttö ja asioiden aikatauluttaminen (ja aikataulussa pysyminen!) olivat toinen suosittu teema esityksissä. Väitöskirjatyön aloittamisesta lähtien opiskelijat käyvät läpi jatkuvaa oppimisprosessia, jossa kokemusta kerrytetään oppimalla muun muassa pieleen menneistä kenttä- ja laboratoriokokeista, taistelemalla valkoisen paperin kammoa vastaan ja ratkaisemalla tilastotieteessä kohtaamia ongelmia. Rahoituksen rajallisuudesta ja valmistumisen mahdollistamisesta johtuen on ajankäytön hallitseminen ja aikataulussa pysyminen siten erityisen tärkeää.
Jatko-opiskelijan aivot. Kuva: Phd comics (http://www.phdcomics.com/comics/archive.php?comicid=1379)
Siitä huolimatta, että jatko-opiskelijan arki on intensiivisempää kuin perustutkinto-opiskelijan (ja siksi ei aina helppoa), löysivät opiskelijat tutkijapäivillä myös monia positiivisia seikkoja, jotka määrittävät jatko-opiskelijoiden arkea. Näistä yksi oli tieteentekemiseen kuuluvat vapaus ja vastuu kuten myös yleinen palo ja kiinnostus tiedettä kohtaan. Myös osallistuminen mielenkiintoisille kursseille, kongresseihin ja muihin tapahtumiin, joissa on mahdollista tavata muita jatko-opiskelijoita sekä oman alansa guruja mainittiin yksinä jatko-opiskelun huippukohtina. Ei sovi unohtaa myöskään niitä pieniä asioita jotka tekevät jatko-opiskelusta mielekästä: aineistonkeruun ja analyysien valmistuminen kuin myös tarvittujen opintopisteiden kerryttäminen ovat aina juhlistamisen arvoisia, unohtamatta sitä kun pitkän tien jälkeen saa tutkimuksensa julkaistuksi vertaisarvioidussa tiedelehdessä.
Life as a PhD student
Often when people ask me about my graduate studies, I’m faced with questions that range from my day-to-day routines to questions on where I get funding as to how long it will take me to finish my PhD. An average time spent getting a PhD in Finland is four years; moving from an undergraduate student to a full-time graduate student requires some adjustments in life style as it contains greater autonomy but less structure.
Phd student motivation time line. Picture: Phd comics (http://www.phdcomics.com/comics/archive.php?comicid=125)
Last December a bunch of us Phd-students in the University’s biology, geography and geology department came together in an annual event called “BGG Training Days” organized by the BGG doctoral programme to present our progress and to reflect the ups and downs of the past year. During our presentations we were asked to name three positive and three negative aspects of our past year; and despite us students come from various fields and backgrounds it was not hard to grasp some general themes.
Most of the PhD-students present at the event raised the hardship of getting funding and writing grant applications as the main negative aspect. Due to the fact that most of us depend on grants in order to work with our projects full-time if at all, the art of writing grant applications becomes an essential skill to learn. With news of decreasing funding and therefore increasing competition, students are forced to use more and more time with their applications. Writing applications inevitably takes a lot of time, which it wasn’t surprising why time management and keeping to a schedule were among the top picks. From the first steps of starting one’s work, students go through an intensive learning-process: from gaining experience from the field and lab experiments gone wrong, to overcoming writers block and solving statistical problems. In order to inevitably graduate, meeting deadlines and keeping to a schedule is therefore essential.
The PhD-student brain. Picture: Phd comics (http://www.phdcomics.com/comics/archive.php?comicid=1379)
Despite the fact that the day-to-day life of a PhD-student is more intense than an undergraduate one and therefore not always easy, several positive aspects could also be found. The freedom and responsibility of doing science was one of them as was the passion towards science in general. Also, attending to interesting courses, congresses and other social events where it is possible to meet fellow students and the gurus in one’s field of study were mentioned as high points. Also, smaller stuff such as getting your data together, completing your analyses, finishing courses were mentioned within the positive aspects, not to mention the high of getting published in a scientific, peer-reviewed journal.