Kirjoittanut Juhani Krekelä
Yksi silmäänpistävimmistä eroista nykysuomen ja vanhan kirjasuomen oikeinkirjoituksessa on c-kirjaimen käyttö. Siinä missä nykyään k-kirjainta käytetään aina k-äänteen merkitsemiseen, Agricolan ajoista 1700-luvun loppupuolelle sitä käytettiin vain ennen etuvokaaleja (ä, ö, y, e, i) sekä kaksoiskonsonanttia merkitsevässä ck-kirjainyhtymässä. Ennen takavokaaleja (a, o, u) k-äännettä merkittiin c-kirjaimella.
Vuoden 1642 raamatunkäännös toimi pitkään suomen oikeinkirjoituksen pohjana. Kuitenkin 1700-luvulla jotkut kirjoittajat alkoivat jo käyttää nykyiseen tapaan k-kirjainta c:n sijasta. Muutos alkoi maallisista teksteistä, kuten asetuksista, ja levisi hitaammin uskonnollisiin teksteihin, joihin Raamatun kirjoitusasulla oli suurempi merkitys.
Anders Lizelius oli kirjoitetun suomen kielen pioneeri, joka uudisti etenkin oikeinkirjoitusta. Hän piti ensimmäisenä suomeksi virallisia pöytäkirjoja pitäjänkokouksissa Pöytyällä ja Mynämäellä ja julkaisi ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä vuosina 1775 ja 1776. Hän myös vastasi vuosien 1758 ja 1776 raamatunlaitosten oikeinkirjoituksesta. Raamattuun hän ei kuitenkaan näytä uskaltaneen viedä kaikkia uudistuksiaan (esim. mp- ja lt-kirjainyhdistelmiä vanhastaan käytettyjen mb:n ja ld:n sijasta), mutta vuoden 1776 laitoksessa hän käyttää k-kirjainta nykyiseen tapaan.
Kirjoitusasu katekismuksissa
Katekismukset tiivistävät kristinuskon opin ytimen. 1700-luvulla ne olivat suosituimpien painatteiden joukossa, ja niistä otettiinkin uusia painoksia jatkuvasti. Toisaalta niiden sisältö pysyi kutakuinkin samana. Niistä on siten helppo nähdä, miten kirjoitusasu on muuttunut.
1700-luvulla painettiin sekä Turussa että Tukholmassa useita eri katekismustekstejä, joista olen keskittynyt kahteen: katekismusosio kirjassa Lasten paras tawara sekä Yxikertainen selitys, Lutheruxen Wähän catechismuxen ylitze, kysymysten ja wastausten kautta, pandu edes Olaus Swebeliuxelda, archi pispalda Upsalasa (tästä eteenpäin Yxikertainen selitys). Esittelen tässä kummastakin vuosien 1774 ja 1776 painokset Turussa ja Lasten parhaan tawaran vuosien 1776, 1778 ja 1784 sekä Yxikertaisen selityxen vuosien 1778, 1779 ja 1783 painokset Tukholmassa. Näiden perusteella on mahdollista vertailla kirjoitusasua sekä ajallisesti että painopaikan perusteella.
C:stä alkaen
Tämä ote Lasten parhaan tawaran tekstistä ennen vuoden 1776 raamatunpainosta käyttää c:tä perinteiseen tapaan. Hyvä esimerkki tästä on jo heti otteen alussa, jossa sana kolmas on kirjoitettu c:llä colmas, mutta käsky on kirjoitettu k:lla, sillä se edeltää etuvokaalia.
Sama osio Yxikertaisessa selityxessä on muutamia sanavalintoja lukuun ottamatta hyvin samanlainen kuin Lasten parhaassa tawarassa. Kuitenkin jo heti alussa voi huomata, että kolmas on tässä kirjoitettu k:lla eikä perinteisesti c:llä. Yxikertaisessa selityxessä käytetäänkin k-kirjainta säännönmukaisesti jo vuonna 1774 eli kaksi vuotta ennen uutta raamatunlaitosta. Tämä kirjoitusasu oli levinnyt jo siis sitä ennenkin joihinkin hengellisiin teksteihin.
Turku edellä, Tukholma perässä
Vuoden 1776 Turussa painetussa versiossa Lasten paras tawara alkaa myös käyttämään k:ta säännönmukaisesti. Tästä eteenpäin kaikissa läpikäymissäni Turussa painetuissa katekismuksissa käytetään k:ta. On huomionarvoista, että k-kirjaimen lisäksi ainoa muutos otteessa on se, että ”niin” on kirjoitettu kahdella i:llä eikä ij-yhdistelmällä.
Tukholmassa sen sijaan ei alettu käyttämään uutta kirjoitustapaa aivan heti. Vuonna 1776 julkaistiin painos Lasten parhaasta tawarasta sekä Turussa että Tukholmassa, ja Tukholman painos käytti yhä c:tä. Itse asiassa niin käyttivät kaikki tukholmalaiset painokset – myös Yxikertaisesta selityxestä –vuoteen 1779 asti.
Lopullinen yhteisymmärrys
Tukholmassakin siirryttiin kuitenkin muutaman vuoden kuluessa käyttämään k:ta säännönmukaisesti. Vuoden 1783 painos Yxikertaisesta selityxestä ja vuoden 1784 painos Lasten parhaasta tawarasta käyttivät jo sitä.
Lähteet
- Gezelius, Johannes 1774. Lasten paras tawara. Turku.
- Gezelius, Johannes 1776. Lasten paras tawara. Turku.
- Gezelius, Johannes 1776. Lasten paras tawara. Tukholma.
- Gezelius, Johannes 1778. Lasten paras tawara. Tukholma.
- Gezelius, Johannes 1784. Lasten paras tawara. Tukholma.
- Svebelius, Olaus Georgii 1774. Yxikertainen selitys. Turku.
- Svebelius, Olaus Georgii 1776. Yxikertainen selitys. Turku.
- Svebilius, Olaus Georgii 1778. Yxikertainen selitys. Tukholma.
- Svebilius, Olaus Georgii 1779. Yxikertainen selitys. Tukholma.
- Svebilius, Olaus Georgii 1783. Yxikertainen selitys. Tukholma.
- Viinikkala, Lauri 2014. Musteella todeksi muutettu. Suomen kieli paikallishallinnollisena työkaluna Anders Lizeliuksen pitäjänkokouspöytäkirjoissa 1756–1795. Ennen ja nyt – historian tietosanomat.