Kirjoittanut Emilia Järvelä
2020-luvun suomen puhekielessä kuulee yhä enemmän muista kielistä lainattuja sanoja, termejä ja ilmauksia, varsinkin englannin kielestä suoraan ”varastetut” anglismit tuntuvat olevan nuorten suomenpuhujien suosiossa. Lainaaminen on kuitenkin vanha ilmiö suomessa, sillä se on ollut ja on edelleen tapa laajentaa suomenkielistä sanastoa. 1700-luvulla lainasanoja saatiin varsinkin ruotsin kielestä ja ruotsin kautta muista indoeurooppalaisista kielistä.
On olemassa erilaisia tapoja lainata sanoja kielestä toiseen. Tässä blogitekstissä esittelen raakalainoja, käännöslainoja ja sitaattilainoja. Raakalainana sana on lainattu suoraan äänne- tai kirjoitusasuun juuri koskematta, vaikka se sotisikin kielen omaa äännejärjestelmää vastaan. Raakalainan vastapari on käännöslaina, jossa sana muodostetaan kielessä jo olevista aineksista lähdekielen mallin mukaan.
Olen poiminut lainasanoja kolmesataa vuotta vanhasta, vuonna 1724 annetusta, tupakin istutusta koskevasta määräyksestä eli placatista. Teksti on täynnä sekä vanhahtavan kuuloisia että moderneilta tuntuvia lainasanoja. Lainasanojen määrää vanhoissa suomenkielisissä teksteissä selittää se, että tekstit oli lähes poikkeuksetta käännetty ruotsista ja kääntäminen tapahtui niin sanotusti sanasta sanaan.
Raakalainat
Itse tupakki, ja nykykieleen vakiintunut muoto tupakka, on lainattu nykyruotsin sanasta tobak. Alun perin sana on lainautunut Väli-Amerikan intiaanikielistä espanjan ja portugalin kautta englantiin ja englannista ruotsiin.
Placati taas on tarkoittanut asetusta, julistusta ja määräystä, ja se on raakalaina ruotsin placat-sanasta, jolla on sama merkitys. Se esiintyy edelleen suomen kielessä muodossa plakaatti, mutta merkityksessä ’juliste’, tai vielä tarkemmin ’mainosjuliste’.
Asetus on pääosin painettu fraktuurakirjasimella, mutta monet raakalainoista ovat tekstissä antiikvalla osoituksena siitä, että sana on kielessä uusi tai vieras. Sama piirre esiintyy myös alkuperäisessä ruotsinkielisessä asetuksessa, joten sanat ovat olleet uusia myös ruotsintaitajille. Muita raakalainoja olivat esimerkiksi seuraavat:
Prändätty tarkoittaa kirjan tai muun paperin painamistatai painattamista. Se on lainattu varhaisemman uusruotsin pränt-sanasta. Myöhemmin samaan sanueeseen kuuluva englannin print-sana on lainautunut uudestaan suomeen sanoina printti, printattu ja printtaaminen merkityksessä tuloste ja tulostaminen.
Febr. on lyhenne helmikuuta tarkoittavasta kuukauden nimestä Februarius ja Februariuskuu. Näiden latinalaisperäisten kuukausien nimien rinnalla käytettiin myös nimeä Helme Cuu ja helmenkuu. Tämä viimeinen talvikuukausi on suomen kielessä saanut nimensä jäähelmistä puiden oksilla, joita saattoi muodostua kevättalvisissa sääolosuhteissa.
Cauppa-Oeconomia eli kauppapolitiikka sisältää varsin tutun, kansainvälisen sanan ekonomia, jonka etymologia ulottuu kreikan sanaan oikonomía asti. Oikonomía on tarkoittanut järjestystä ja hallintoa. Kauppa-sana taas on germaaninen laina, jonka vastineita ovat esimerkiksi gootin kaupōn ja muinaisnorjan kaupa, joka on suomenpuhujalle jo varsin tutunnäköinen. Yhdyssanan määriteosaa ei ole tekstissä painettu erilaisella kirjaimisella, joten se on ollut vakiintunut suomenkielinen sana jo tuolloin.
Coto Productit ja Manuafacturit eli kotimaiset tuotteet ja pienet tehtaat. Sanat Producti ja Manuafacturi eivät ole jääneet elämään suomen kieleen. Coto tai variantti koto on kantauraliin palautuva sana.
Plantage eli viljelmää tarkoittava sana on lainautunut ruotsin kautta ranskan kielestä. Sanan on suomessa muuttunut muotoon plantaasi, joka tarkoittaa tropiikissa olevaa suurta viljelmää, esimerkiksi juuri tupakkaviljelmää.
Balanci-sana on jo itse asetuksessa selitetty lukijalle tasan pitämisenä. Sana esiintyy edelleen nykysuomessa muodossa balanssi, joka kuvaa abstraktien suhteiden tasapainoa. Balanssi palautuu latinaan saakka, johon sana on rekonstruoitu muotoon *bilancia ’kaksikuppinen (vaaka)’.
Radi-Camari on yhdyssana, joka koostuu sanoista raati ja kamari. Yksinään raati tarkoittaa neuvostoa ja arvostelulautakuntaa. Sanan alkuperäksi on esitetty myöhäisen muinaisruotsin neuvostoa, neuvoa ja apua tarkoittavia sanoja raþ, radh sekä keskisaksan sanaa rāt ’neuvo’, ’neuvosto’. Kamari tarkoittaa huonetta, usein tarkemmin makuuhuonetta. Kamari-sanan esitetään tulevan muinaisruotsin sanasta kamar(e), kammar(e), joka palautuu aina kreikan sanaan kamára ’holvi, holvikatto, huone’ asti. Myöhemmin yhdyssana on muuttunut muotoon raatihuone eli kaupungintalo ja kaupungin hallinto- ja edustusrakennus.
Käännöslainat
Raakalainoista poiketen vanhat käännöslainat eivät ortografisesti muistuta lainan antajan sanoja. Sanoissa on kuitenkin nähtävissä, miten ne on muodostettu lähdekielen mukaisesti. Tällaisia lainoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Uloskäydä on muodostettu ruotsin yhdysverbin komma ut ’käydä ilmi’ mallin mukaan. Nykykielisessä ilmaisussa, käydä ilmi, näkyy edelleen ruotsin vaikutus käydä-verbin käytössä. Käydä on vanha germaanilaina ja ilmi taas vanha kotoperäinen sana.
Samaan tapaan on muodostettu sanat sisälletulewainen ja ulosmenewäinen ruotsin sanoista erhållande ’saanti’ ja utgående ’lähtevä’.
Muut lainat
Asetuksessa puhutaan waldacunnan hyötymyxestä, joka on ruotsinkielisessä tekstissä ilmaistu rikets wälfärd ’valtakunnan hyvinvointi’. Vanhan kirjasuomen sanakirjassa hyötymys-sanan merkitykseksi on annettu vaurastuminen, kasvu ja satoisuus. Hyötymys-substantiivi on johdettu verbistä hyötyä. Voisiko hyötymys olla jonkinlainen edeltäjä hyvinvointi-sanalle, jolla voidaan ihmisen terveydentilan lisäksi kuvata taloudellista hyvinvointia eli varakkuutta ja vaurautta, jota tupakan istutuksella haettiin.
Waarin ottaminen -fraasin taustalla on ruotsin ilmaisu ta vara. Vaari tarkoittaa huomioon, varteen tai opiksi ottamista. Sana vaari on laina ruotsin sanasta var, vara ’huomio, huolenpito’. Samaan sanueeseen kuuluu muinaisyläsaksan wara ’huomio, tarkkaavaisuus’. Sanan esiintymisestä nykysuomessa käy luultavasti kiittäminen sanontaa ottaa neuvosta vaari.