Kirjoittanut Immo Uppman Jos saat tänä päivänä käteesi tuoreen suomenkielisen sanomalehden, saatat huomata, että erään Suomesta kovin kaukaisen maan tapahtumat kiinnostavat suomalaista lukijaa ylivoimaisen paljon moniin muihin maankolkkiin verrattuna. Tämä maa on tietenkin Yhdysvallat, eikä kiinnostus kyseistä valtiota kohtaa ole aivan tuorein mahdollinen asia. Kiinnostuksen juuret juontavat nimittäin vuosiin 1775–1776, jolloin elettiin niin suomenkielisen lehdistön…

Kirjoittanut Emilia Järvelä 2020-luvun suomen puhekielessä kuulee yhä enemmän muista kielistä lainattuja sanoja, termejä ja ilmauksia, varsinkin englannin kielestä suoraan ”varastetut” anglismit tuntuvat olevan nuorten suomenpuhujien suosiossa. Lainaaminen on kuitenkin vanha ilmiö suomessa, sillä se on ollut ja on edelleen tapa laajentaa suomenkielistä sanastoa. 1700-luvulla lainasanoja saatiin varsinkin ruotsin kielestä ja ruotsin kautta muista indoeurooppalaisista…

Kirjoittanut Sofia Koivunen 1700-luvun loppupuolella suomen kirjakieli oli vähäisessä käytössä, ja sitä käytettiin lähinnä hengellisissä kirjoituksissa. Sivistyneistö osasi ruotsia ja latinaa, joita oli osattava opiskelujen mahdollistamiseksi. Tästä huolimatta Anders Lizelius otti riskin ja päätti alkaa toimittamaan suomenkielistä sanomalehteä. Suomenkieliset Tieto-Sanomat oli kulttuuri-, tiede-, talous- ja tiedotuslehti. Lehti ilmestyi vuosina 1775 ja 1776. Kiinnostuin Lizeliuksen käyttämistä…

Kirjoittanut Otava Niemelä Taustaa Suvivirsi on suomalaisille tuttu virsi, jota lauletaan usein koulujen päättäjäisissä ja kevätjuhlissa. Suvivirsi on käännetty alun perin ruotsinkielisestä laulusta En Sommarwisa. Se lisättiin vuonna 1694 painettuun ruotsinkieliseen virsikirjaan. Tämä vuonna 1695 käyttöön otettu virsikirja oli Ruotsin kirkon ensimmäinen virallinen virsikirja, ja sitä käytettiin Ruotsissa 1700-luvun ajan ja Suomessa vielä pidempään. Nykyään…

Kirjoittanut Juhani Krekelä Yksi silmäänpistävimmistä eroista nykysuomen ja vanhan kirjasuomen oikeinkirjoituksessa on c-kirjaimen käyttö. Siinä missä nykyään k-kirjainta käytetään aina k-äänteen merkitsemiseen, Agricolan ajoista 1700-luvun loppupuolelle sitä käytettiin vain ennen etuvokaaleja (ä, ö, y, e, i) sekä kaksoiskonsonanttia merkitsevässä ck-kirjainyhtymässä. Ennen takavokaaleja (a, o, u) k-äännettä merkittiin c-kirjaimella. Vuoden 1642 raamatunkäännös toimi pitkään suomen oikeinkirjoituksen…

Kirjoittanut Tiina Mäkelä Tätä tekstiä kirjoittaessa huhtikuussa 2024 kesä lähestyy kovaa vauhtia, vaikka takatalvea pukkaa. Vuokrasimme kumppanimme kanssa pienen maapalstan Turusta, jotta voisimme viljellä kasviksia. Aiomme kasvattaa ainakin joitain kukkia mehiläisiä varten ja tietysti ruokakasveja. Olen kotoisin maalta, joten maanviljely on aina ollut läsnä elämässäni. Istutimme koko perheen kanssa usein lanttuja ja kitkimme rikkaruohoja. Näiden…

Kirjoittanut Aino Torni 1700-luku oli suomen kirjakielelle isojen läpimurtojen aikaa, kun alkoi ilmestyä uusia kirjallisuuden lajeja, kuten almanakkoja, sanomalehtiä ja virkatekstejä ja kun tieteellinen kiinnostus kieltä kohtaan alkoi vähitellen viritä. Lisäksi silloisilla tiedemiehillä heräsi kiinnostus ”yhteistä kansaa” kohtaan: syntyi fennofiilinen liike, jonka jäsenet muun muassa rikastuttivat kieltä kansanperinteestä (tarinoista, saduista, sananlaskuista ja mytologisista kertomuksista) kerätyllä…

Skriven av Petra Kukkula I det här blogginlägget fördjupar vi oss i 1770-talets uppfattning om hästar genom boken Inledning til djurkänningen (1776) skriven av Magnus Orrelius. På titelbladet lovar boken att den är ”Til allmänhetens nöje och nytta författad, och med nödiga figurer försedd”. Magnus Orrelius (1717–1794) föddes i en vanlig och fattig familj i…

Kirjoittanut Hilda Hietanen Päätin testata 1700-luvun reseptillä leipomista ja kokeilla, olisiko tekoälystä apua reseptin suomentamisessa ja modernisoimisessa. Vanhoja reseptejä löytyy esimerkiksi Anna Maria Rückerschöldin kirjasta Den Nya och Fullständiga Kok-Boken (1796), joka reseptien sisältämistä ainesosista päätellen oli suunnattu yhteiskunnan parempiosaisille jäsenille. Kirjoittaja edustaa 1700-luvun hyötyajattelua, joka nykyäänkin on ympäristösyistä nostanut päätään: ruoka on kallisarvoista ja…

Kirjoittanut Elina Saari Ruotsin valtakunnassa säädettiin 1700-luvun aikana useita ylellisyysasetuksia.  Ylellisyysasetukset olivat osa Ruotsin merkantilistista talouspolitiikkaa. Ulkomaista tuontia haluttiin rajoittaa ja kotimaista tuotantoa lisätä. Talouden lisäksi asetuksilla haluttiin vahvistaa pukeutumisen säätyrajoja. Taustalla tässä oli uskonnollis-moraalinen ajatus sääty-yhteiskunnasta, jossa jokaisen tuli tietää paikkansa ja ilmentää sitä käytöksellään. Ylellisyysasetuksia oli säädetty Ruotsissa jo keskiajalla, mutta vasta 1700-luvulla…