Kirjoittanut Antti Wähälä
Humalistonkatu on yksi Turun vanhimmista kadunnimistä. Samanniminen katu on ollut olemassa kaupungin läntisellä puolella jo 1700-luvulla. Humalistonkadun lisäksi 1600–1700-luvulta asti on käytetty nykyäänkin tuntemiamme kadunnimiä Uudenmaankatu, Brahenkatu ja Linnankatu. Mutta mistä on peräisin nimi Humalistonkatu?
Humala (lat. Humulus Lupulus) on hamppukasveihin kuuluva, ruohovartinen ja monivuotinen köynnös. Humalaa on käytetty etenkin oluen maustamiseen, mutta sillä on ollut monia muitakin käyttötarkoituksia. Humalaa on muun muassa hyödynnetty ruuanlaitossa ja leivonnassa sekä lääkkeenä moneen vaivaan, ja onpa kuivatuilla humalilla täytetty myös patjoja ja tyynyjä.
Humalaa on viljelty Suomessa jo keskiajalla. Vuonna 1442 säädetyssä Kuningas Kristofferin maanlaissa määrättiin, että jokaisen talonpojan oli omistettava 40 seipään humalatarha tai oli maksettava sakkoa. Tällaista humalatarhaa sanottiin humalistoksi. Ruotsin valtakunnan laissa vuonna 1734 annetaan määräyksiä siitä, cuinga humalisto pitä istutettaman ja woimasa pidettämän.
Turun kaupungin läntisellä puolella oli lakisääteisiä humalatarhoja eli humalistoja 1600-luvulta alkaen. 1700-luvulla oli jo olemassa Humalistonkatu (ru. Hummelgårds Gatan, nyk. Humlegårdsgatan), mutta sen tarkka sijainti ei ole tiedossa. Puolalanmäen itärinteellä sijaitsi Turun kaupungin humalisto, mutta siitä huolimatta nykyinen Humalistonkatu rakentui Puolalanmäen toiselle puolelle Turun palon jälkeen.
Lähteet
- Codex Aitolahti. [Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran editiot.]
- Karta öfver Åbo stad enligt gamla plan och nya regleringen år 1828. [Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria.]
- Kostet, Juhani – Kupila, Sanna 2011. Keskusta-alueen nimistöä keskiajalta vuoteen 1830. Turun katuja ja toreja. Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään, s. 192–267. Toim. Sanna Kupila ja Marita Söderström. Turun museokeskus, Turku.
- LuontoPortti 2024. Humala. Humulus lupulus.
- Pitkänen, Ritva Liisa 2003. Turku. Keskiajan kaupunki. Kaupunkinimistön historiaa. Kirjoittaneet Ritva Liisa Pitkänen, Janne Saarikivi ja Sami Suviranta.
- Ruoff, Eeva 2001. Vanhoja suomalaisia puutarhoja. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.
- Ruotzin waldacunnan laki hywäxi luettu ja wastan otettu herrain päivillä wuonna 1734. Painettu suomeksi 1759. [Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.]
- Svensk ordbok 2022.