Kirjoittanut Immo Uppman

Jos saat tänä päivänä käteesi tuoreen suomenkielisen sanomalehden, saatat huomata, että erään Suomesta kovin kaukaisen maan tapahtumat kiinnostavat suomalaista lukijaa ylivoimaisen paljon moniin muihin maankolkkiin verrattuna. Tämä maa on tietenkin Yhdysvallat, eikä kiinnostus kyseistä valtiota kohtaa ole aivan tuorein mahdollinen asia. Kiinnostuksen juuret juontavat nimittäin vuosiin 1775–1776, jolloin elettiin niin suomenkielisen lehdistön kuin Amerikan Yhdysvaltojen ensimmäisiä hetkiä.

Mynämäen kirkkoherran Anders (Antti) Lizeliuksen toimittama ja Turussa ilmestynyt lehti Suomenkieliset Tieto-Sanomat (näytenumeron nimi Suomalaiset Tieto-Sanomat) oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, ja sen julkaiseminen alkoi vuonna 1775. Tässä lehdessä julkaistiin Uusia Sanomita -nimistä palstaa, joka sisälsi lähinnä ulkomaan uutisia. Niitä hallitsikin juuri pohjoisella Amerikan mantereella 13 siirtokunnan ja niiden emämaan Britannian välillä käynnistynyt konflikti, joka myöhemmin opittiin tuntemaan Amerikan vallankumouksena tai vapaussotana.

Anders Lizelius pyrki lehdellään levittämään oikeaa tietoa lukijoidensa pariin. Tämä näkökulma sopi hyvin tuon ajan valistukselliseen henkeen, sillä onhan 1700-lukua kutsuttu myös hyödyn ajaksi. Yleishyödyllisiä ja valistuksellisia olivat eittämättä myös Tieto-Sanomien ulkomaanuutiset, joissa puhtaan propagandan sijaan esimerkiksi Amerikan tapahtumista kerrottiin melko värittömästi ja neutraalisti, puolia ottamatta ja itse asiassa todella objektiivisesti, jos otetaan huomioon lehden konteksti. Suomi oli tuolloin osa Ruotsin kuningaskuntaa ja Tieto-Sanomat valtakunnan suomenkieliselle väestönosalle suunnattu julkaisu. Esivaltaa ja kuningasta vastaan nousseiden amerikkalaisten motiivit ja vaatimukset esitettiinkin lehdessä melko suoraan ja kiertelemättä.

Amerikkalaisten siirtokuntien osapuolta kuvattiin lehdessä mielenkiintoisesti adjektiivilla kansaiset, jolla tarkoitettiin näiden joukkojen suurta lukumäärää. Tohdin itse myös ajatella, että sanalla saatettiin kuvata lisäksi amerikkalaisten joukkojen todellista kansanomaisuutta. Varsinkin sodan alkuvaiheessa amerikkalaiset joukot koostuivat nimittäin muun muassa ”minuutin varoitusajalla” aseisiin kutsutuista tavallisista siirtokuntalaisista. Tätä korostaa myös se, kuinka brittijoukkoja kutsutaan lehdessä nimellä huovi. Tämä jo keskiajalta peräisin oleva sana tarkoittaa ammattisotilasta tai ritarin palvelijaa, alleviivaten myös suomalaiselle lukijalle tutuilla termeillä sodan osapuolten eroja. Alkuperäisamerikkalaisiin eli intiaaneihin lehdessä suhtauduttiin ajalle tyypillisesti eli alentuvasti ja näiden villiyttä tai raivokkuutta korostaen.

Vaikka Suomenkielisten Tieto-Sanomien julkaiseminen loppuikin jo vuonna 1776 vain 23 ilmestyneen numeron jälkeen, jatkui sota Amerikan mantereella aina vuoteen 1783. Sekä sota että Tieto-Sanomat jättivät jälkeensä pysyvän perinnön. Vapaussodan perintönä voidaan pitää myöhemmin suurvallaksi kasvanutta Yhdysvaltojen valtiota, kun taas Suomenkieliset Tieto-Sanomat aloitti muun muassa suomalaisen lehdistön ja sotauutisoinnin historian. Mynämäen kirkkoherran toimittamaa valistuksellisesta ja objektiivista uutisointia voimme pohtia myös tämän päivän sotaisten uutisten parissa.

Lähteet

• Helo, Ari 2022: Amerikan Yhdysvaltojen historia.
• Suomenkieliset Tieto-Sanomat. [Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.]
• Vanhan kirjasuomen sanakirja.