Artikkelissaan “Enforcement of a Formal Conception of the Rule of Law as a Potential Way Forward to Address Backsliding: Hungary as a Case Study” (2022) Petra Bárd ja Viktor Zoltán Kazai käsittelevät EU:n toimielinten, erityisesti EU:n tuomioistuimen (EUT) toimintaa ja keinoja oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi ja demokratialuisun (backsliding) ehkäisemiseksi. Artikkelissa keskitytään oikeusvaltioperiaatteen sisällölliseen ymmärrykseen ja väitetään, että periaatteen muodollisen määritelmän korostaminen olisi hyödyllistä. Artikkelissa esitetään myös tapausesimerkkejä Unkarista, jossa on ilmennyt erityisen paljon ongelmia oikeusvaltioperiaatteen heikkenemisen suhteen sitten 2010-luvun.
Petra Bárd on tutkija Keski-Euroopan yliopistossa (Central European University, CEU). Hän keskittyy tutkimuksessaan oikeusvaltioperiaatteeseen, perusoikeuksiin, niiden täytäntöönpanoon ja EU:n rikollisuusyhteistyöhön. Viktor Zoltán Kazai on tohtorikoulutettava saman yliopiston, CEU:n oikeustieteiden laitoksella. Hän tutkii lainsäädäntöelinten perustuslaillista roolia perustuslain ja oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisessä. Molemmat kirjoittajat ovat unkarilaistaustaisia sekä työskentelevät CEU:lla, jonka Unkarissa kohtaamat ongelmat myös mainitaan artikkelissa esimerkkinä oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta.
Artikkelin mukaan EU:n toimielimet näyttävät olevan liian tehottomia puuttuessaan oikeusvaltion heikkenemisen ongelmaan. Kaiken kaikkiaan EU:n tuomioistuin (EUT) on kuitenkin osoittautunut voimakkaimmaksi toimijaksi taistelussa oikeusvaltion sekä perustuslaillisten demokratioiden puolesta.
Artikkelin mukaan tieteellisessä kirjallisuudessa on yleisesti hyväksytty luokittelu oikeusvaltion muodollisesta ja aineellisesta määritelmästä, jotka ymmärretään myös EU:ssa. Muodollisessa käsityksessä keskitytään oikeusvaltioperiaatteen niihin ominaisuuksiin, jotka millä tahansa oikeusjärjestelmällä on oltava, jotta se toimisi tehokkaasti oikeusjärjestelmänä, eikä siinä koskaan arvioida sen sisältöä. Sen sijaan aineelliset eli substantiiviset käsitykset asettavat vaatimuksia lakien sisällölle. Näiden vaatimusten avulla tutkitaan, ovatko lait oikeutettuja. Muodollisen ja aineellisen käsityksen on tarkoitus toimia analyysivälineinä, jotka auttaisivat sekä tutkijoita että oikeusalan ammattilaisia oikeusvaltion vaatimuksia koskevan suuren tietomäärän jäsentämisessä.
Kun otetaan huomioon lukuisat lausunnot, päätökset, päätöslauselmat ja tuomiot, joita EU:n eri toimielimet ovat antaneet Unkarista eri oikeusvaltiomekanismien puitteissa, syntyy kuitenkin vaikutelma, että muodolliset osatekijät jätetään usein jopa kokonaan huomiotta. Artikkelin mukaan EU:n toimielimet eivät ole hyödyntäneet kaikkia mahdollisia välineitä, kun ne ovat puuttuneet Unkarin oikeusvaltiovaatimusten noudattamiseen. Ennakkokuulemisten ja vaikutustenarviointien puuttuminen Unkarin lainsäädäntöprosessin aikana, merkittävien lainsäädäntöuudistusten hyväksyminen nopeutetuissa menettelyissä ilman asianmukaisia perusteluja, ad hominem -lakien hyväksyminen tai normien epäselvyys ja lainsäädännön ennakoimattomuus ovat kaikki ilmeisiä oikeusvaltioperiaatteen loukkauksia, sillä käsitteen on tarkoitus taata muun muassa laillisuusperiaate, joka tarkoittaa avointa, vastuullista, demokraattista ja moniarvoista lainsäädäntöprosessia.
Oikeusvaltion muodollisiin vaatimuksiin keskittyminen olisi artikkelin mukaan enemmän kuin pelkkää pedanttiutta. Kyseisessä lähestymistavassa olisi huomattavaa potentiaalia, jota EU:n toimielimet eivät artikkelin mielestä ole täysin hyödyntäneet. Jos EU:n oikeusvaltiomekanismit painottaisivat enemmän muodollisia vaatimuksia, ne voisivat mahdollisesti vaikeuttaa Unkarin ja muiden vastaavien ongelmien kanssa painivien hallitusten mahdollisuuksia pitää menettelyä puhtaasti ideologisena noitavainona. Artikkelin mukaan on opittu, etteivät tosiasiat tai oikeudelliset perustelut voi muuttaa epäliberaalien poliittisten johtajien aggressiivista retoriikkaa. Mutta ainakin oikeusalan ammattilaisille ja joillekin poliittisille sidosryhmille, jotka vielä jossakin määrin uskovat objektiivisuuteen, voitaisiin tehdä selvemmäksi, että esimerkiksi Unkarin hallituksella ei ole pienintäkään aikomusta ottaa oikeusvaltioperiaatteen vaatimuksia vakavasti.
Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on käsitellyt Unkarin rikkomustapauksia esimerkiksi liittyen tuomareiden ennenaikaiseen eläköitymiseen. Vuonna 2011 Fideszin hallitus alensi julkisten syyttäjien, tuomareiden ja notaarien eläkeikää 70 vuodesta 62 vuoteen. Tämän seurauksena näiden oikeusammattien edustajien oli jäätävä eläkkeelle välittömästi kahdeksan vuotta odotettua aikaisemmin, ilman työnantajan harkintavaltaa. Rikkomusmenettely Unkaria vastaan aloitettiin, mutta siinä keskityttiin enemmän ikään perustuvaan syrjintään kuin oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen. EUT:n olisi pitänyt korostaa, että ennakoitavuus ja oikeusvarmuus ovat keskeisiä oikeusvaltioperiaatteen osia, ja että tuomareiden ennenaikainen eläköityminen ilman siirtymätoimia rikkoi näitä periaatteita.
Lopuksi kysymys, jonka haluan jättää lukijalle pohdittavaksi, on se, millä kaikilla muillakin tavoilla EU-instituutiot pystyisivät paremmin suojelemaan oikeusvaltioperiaatetta ja ehkäisemään demokratialuisun tapahtumista. Bárdin ja Zoltán Kazain artikkelin esittämä keino olisi mielestäni ainakin hyvä lähtökohta.
Lähteet
Bárd, Petra ja Viktor Zoltán Kazai: Enforcement of a Formal Conception of the Rule of Law as a Potential Way Forward to Address Backsliding: Hungary as a Case Study. Hague Journal on the Rule of Law (2022) 14:165–193.
Demokratiatiimi