Jaahas, on kai aika lopettaa hiljaiselo tälläkin saralla ja pistää tuumasta toimeen. Voisin listata tähän kaikenmoisia tekosyitä blogin kirjoittamattomuuteen, mutta taidan olla liian laiska. Ja kappas, sieltähän se syy taisi tullakin. Joka tapauksessa on aika analysoida vähän täkäläistä kulttuuria ja ihmisten toimintamalleja, sekä miten ne poikkeavat omistani.

Opiskelijakulttuuri

Opiskelu ja opiskelijakulttuuri ovat täällä Suomeen verrattuna kuin vieraalta planeetalta. Jos joku asia on tullut selväksi, niin lukemista riittää alakoulusta yläasteeseen asti. Siinä missä Suomessa selviää luovuutta logiikkaa käyttämällä, on täällä tärkeää, että asiat muistetaan prikulleen oikein ja ulkoa opettelu on hyväksi. Kilpailu on myöskin kovaa, koska kilpailijoitakin on valtavasti enemmän. Hyvänä esimerkkinä tämä linja jossa itse opiskelen, hakijoita on kuulemani mukaan satoja tuhansia (faktojen tarkastaminen on joskus vähän hankalaa, kun täkäläinen merkistö ei ihan vielä suju täydellisesti, joten suokaa pienet virheet arvon lukijat) ja vain 40 pääsee vuosittain sisään. Kavereiden kertomukset pääsykokeisiin lukemisesta eroavat vähän omistani, en ainakaan muista viettäneeni kuukausia nenä kiinni kirjoissa ja nukkuneeni vain muutamia tunteja vuorokaudessa.

Nukkumattomuudesta ja unettomuudesta päästäänkin ketterästi seuraavaan havaintoon, jota olen opiskelutavoissa täällä huomannut. Itse olen aina tottunut tekemään asiat tehokkaasti pakettiin ja siirtymään seuraavaan tehtävään, taikka viettämään vapaa-aikaa. Täällä olen huomannut asennoitumisen olevan hieman eriävä. Siinä missä kotosalla on tapana erotella työaika vapaa-ajasta, tykätään täällä yhdistää nämä molemmat. Samalla kun tehdään töitä, saattaa kännykällä pyöriä peli tai video. Jostain kumman syystä vaikuttaa siltä, että tämä vielä onnistuu, toisin kuin itse uppoutuisin alta aikayksikön elokuvan pauloihin. Ei siis ole ihme, että joskus kävellessäni yhdentoista aikaan illalla luokkahuoneen ohi, saatan nähdä samat kaverit kuin aamulla edelleen tekemässä koulutehtäviä.

Edellä mainituista asioista voidaankin päätellä, ettei opiskelijoiden vapaa-ajan toimintakaan ole täysin yhtenevää siihen, mihin kotimaassa on tottunut. Suomessa opiskelijariennot saattavat melko helpostikin lipsahtaa rankan alkoholinkäytön puolelle ja ulkona ollaan pikkutunteihin asti. Suomalaiselle teekkarille tulikin hieman yllätyksenä, että luokkakavereista moni ei ole koskenutkaan alkoholiin ja juuri yksikään ei ole ollut humalassa. Oli ehdottomasti positiivista nähdä, miten luokkakavereiden kanssa vuokratussa juhlatilassa ensimmäisen viiden minuutin aikana karaoke pauhasi täysillä ja balladeja tulkittiin samalla antaumuksella kuin Suomessa kuulee vasta seuraavan vuorokauden puolella, lukuisien rohkaisuryyppyjen jälkeen.

Ihmiset

Pääosin ympäri maailmaa kaikki on veistetty jotakuinkin samalla pohjalla ja yhteinen sävel löytyy melko helposti, Kiinakaan ei tässä asiassa ole poikkeus. On kuitenkin vahvoja kulttuurieroja, joihin tottuminen on vienyt aikansa.

Alussa hieman hämmennystäkin tuottanut asia oli, että sanan ”ei” käyttö ei ole soveliasta ja sitä vältellään viimeiseen asti. Mikäli siis ei tiedetä jotain asiaa, tai ei olla aivan varmoja, keksitään kysymykselle jokin vastaus. Onhan se nyt paljon kiltimpää kertoa, että etsimäsi paikka löytyy seuraavasta kadunkulmasta vasemmalta viidensadan metrin päästä, kuin olla kertomatta mitään! Pientä ylimääräistä kävelyä tämä voi tuottaa, mutta tuleepahan paikat vähän paremmin tutuksi. Toinen Kertomus kyseisestä aiheesta tapahtui reissun alkupäässä. Kerroin edellisessä tekstissäni, juna-asemasta josta lähdimme kavereiden kanssa reissuun. Sain silloin vastauksen, että kyseinen asema kuuluu pienimpiin Shanghain asemista. Jälkikäteen tarkastettuna Wikipedia kuitenkin osasi kertoa kyseisen aseman olevan koko Aasian suurin, että semmosta. Toisen kulttuurin epäkohteliaisuus on toisen kohteliaisuus, maassa maan tavalla ja mitä näitä nyt on.

Toinen asia minkä jo etukäteen tiesin, mutta en ajatellut sen vaikuttavan itseeni näin paljon on sarkasmin ymmärtämättömyys. Minut ja vitsieni tason tuntevat ihmiset varmaan ymmärtävät, ettei meikäläiselle ole aivan helppoa ollut pidellä sarkastisia vitsejä ihan vain omana tietona. Suuremmilta väärinymmärryksiltä nyt kuitenkin ollaan vältytty ja kaverit osaavat jo olla huomioimatta huonoimmat letkautukseni (vähän niin kuin kotosallakin).

Sellaiset analyysin puolikkaat tällä kertaa! Työn alla tässä on jo muutamia kirjoituksia niin paikallisesta ruuasta, (Ai että, siitä vasta riittää kerrottavaa) kuin kokemuksista muualta päin Kiinaa. Jospa tällä kertaa onnistuisin kirjoittamaan vähän nopeammin lisää!

Tiesittekö, että paikallisesta postimyynnistä saa tilattua myös alpakoita? Tämä kaveri tiesi.