Täällä sitä nyt ollaan, kolikon kääntöpuolella. Reilu viikko tässä on jo ehtinyt vierähtää ja kyllä edelleen ovesta ulos astuessa pää pyörii kuin väkkärä. Tämän kokoiseen kaupunkiin mahtuu jos jonkinlaista ihmeteltävää. Tässä päivityksessä käyn läpi alkureissun tekemisiäni ja käsittelen muutamia tässä vaiheessa kiinnostukseni herättäneitä asioita.
Papereita, papereita kaikkialla
Näkymä asuntoni parvekkeelta, 20. kerros tuntuu melko hulppealta korkeudelta opiskelija-asunnolle.
Jos ennen reissua sai täytellä papereita, niin kyllä se täälläkin päässä onnistui. Heti lentokentältä otetusta taksista ulos hypättyämme oli vastassamme meille yliopiston osoittamat ystäväoppilaat. Esittelyjen jälkeen nämä avoimesti suomalaisuutta kohtaan uteliaat uudet ystävämme saattoivat meidät rekisteröitymään yliopistolle. Ensimmäinen päivä menikin melko pitkälti rinkkojen kanssa jonotellessa erilaisille tiskeille, jotta saatiin vaadittavat paperityöt alta pois ja dormin avainkortit käteen. Noin kolmenkymmenen tunnin lähes yhtäjaksoisen valvomisen jälkeen tuntui sängyn noin 2 senttimetriä paksu patjakin pehmeältä.
Seuraavana päivänä aikaisin ylös ja kohti uusia seikkailuja, ensimmäiset neljä päivää voikin melko pitkälti tiivistää kahteen toimenpiteeseen, jonottaminen sekä lomakkeiden täyttely (rekisteröitymistä, pankkitiliä, puhelin- ja nettiliittymää…). Tämä kaikki oli kuitenkin suurimmaksi osin meille kaikille huvittava kokemus ja pääsimmekin heti kättelyssä tutustumaan miten asiat oikein hoidetaankaan tässä maassa. Tiesin että kielimuuri tulee vastaan, mutta monessa tilanteessa tulkki tuli enemmän kuin tarpeeseen. Ilman uusien paikallisten ystäviemme tulkkausta jonottaisimme varmaan vielä tänäänkin. Onneksi kiinan kurssit alkoivat ja jatkuvat kaksi kertaa viikossa jouluun asti, eiköhän päivittäinen sanasto jo ala tästä pikkuhiljaa sujua.
Muutamia tällaisia nurmikenttiä löytyy kampukselta. Paikalliset kaverit osasivat kertoa, että näin suuret nurmikentät ovat Shanghaissa harvinaisia, lähes nähtävyyksiä maan neliöhinnan takia.
Yksi kampusalueen ehdottomasti suurimmista nähtävyyksistä on Guanghua Tower, maailman korkein yliopistorakennus.
Liikenne tutuksi
Uusi pyörä löytyi kätevästi kampuksella toimivalta pyöräkauppiaalta käytettynä. Värikin sopii käyttäjälle kuin banaaninkuori kengän alle.
Ensimmäisen viikon kävelymäärä oli tälle tietotekniikan opiskelijapoppoolle liikaa, joten viikonloppuna päätimme ostaa polkupyörät. Täällä välimatkat ovat sen verran pitkät että pelkästään kampuksella polkupyörä tulee enemmän kuin tarpeeseen ja kun käytetystä pyörästä ei paljoakaan tässä maassa joutunut maksamaan, niin miksikäs ei!
Vaan voi herranjestas millainen liikennekulttuuri. Ei ole pieni poika Rymättylän perunamaiden keskeltä tottunut tällaiseen. Liikennehän Kiinassa on käytännössä oikeanpuoleinen, mutta olen tullut johtopäätökseen että se ei tällä pallonpuoliskolla tarkoita aivan samaa kuin kotopuolessa. Vastaantulijasta ei koskaan pysty tiedostamaan halutaanko sitä tällä kertaa oikealta vai vasemmalta ohi, liikennevalot tuntuvat vaikuttavan vain autoihin ja kävelijöihin, ei mopoihin. Myöskään oikealle käännyttäessä ei tarvitse huomioida liikennevaloja. Jostain kumman syystä tämä kaikki kuitenkin toimii ja yhtäkään yhteentörmäystä en ole vielä nähnyt. Nopeasti ollaan me ujot suomalaispojatkin omaksuttu tämä liikenne ja uiskennellaankin jo täällä liikenteen joukossa kuin vähän normaalista poikkeavat kalat.
Pudong
Viikonloppuna oli aika tutustua kiinalaiseen rakennustaitoon, missäs muuallakaan kuin vain parissa kymmenessä vuodessa pystyyn pykätyssä pilvenpiirtäjäkeskittymässä. Kaksi luokkakaveria oppainamme lähdimme metrolla seikkailemaan kohti Pudongia. Silmien yheispinta-ala joka pojalla kolminkertaistui, kun pienet muurahaiset kiipesivät metro-onkalosta maan pinnalle. Oli siinä ihmeteltävää ja päänpyörittelyä, niskahan tässä kaupungissa taittuu kun pitää kokoajan ylöspäin kurkotella.
Ylös oli päästävä. Heti pienen ympärille kuikuilun jälkeen aloimme oppaidemme avustuksella selvittelemään mihin näistä torneista päästäisiin nopeasti käymään. Vastaus oli Oriental Pearl Tower, hassu avaruusaluksen näköinen torni, jonka vain tämän maan asukkaan mieli voi keksiä, ja vielä toteuttaa. Yleisestikin on nostettava hattua Shanghain arkkitehdeille, rakennukset ovat toinen toistaan villimmän näköisiä ja yöllä vasta se sirkus tosissaan alkaakin.
”Tyhjän päällä” ensimmäinen kerta kaikelle.
”Great firewall”
Vaikka Kiinan kuuluisin muuri on jo satoja vuosia ollut kuuhunkin asti näkyvä Kiinan muuri, on sille viime vuosikymmeninä muodostunut varteenotettava kilpailija, Kiinan palomuuri. Kiinan valtiolle on huomattavan tärkeää, että mahdollisimman hallitusti suurin osa Kiinan ja kiinalaisten tiedoista on ja pysyy Kiinan sisällä. Lähes kaikki palvelut, jotka sisältävät henkilökohtaisten tietojen ylläpitoa ulkomailla on estetty ja niille on kehitetty paikallinen vastine. Tunnetuimpia näistä palveluista ovat esimerkiksi Facebook, Google ja Netflix. Kuitenkin myös monet työskentelyssä ja opiskelussa itse käyttämäni palvelut ovat pois käytöstä, esimerkkinä näistä Dropbox ja Github. Ensimmäinen mielipiteeni asiasta oli ”järjetöntä” mutta eräs Kiinassa jo hieman pidemmän aikaa viettänyt ystäväni sai lauseellaan minut miettimään asiaa myös toiselta kantilta.
”Mutta miksikäs ei estäisi tiedon liikkumista ulkomaille, jos palveluiden korvaamiseen riittää resurssit, ja Kiinallahan riittää.”
Pienenä yllätyksenä tulikin (vaikka palomuurin olemassaolo olikin tiedossa) omien opiskelu ja työskentelytapojen muuttaminen, aina avun tarjonnut Google vaihtui suosiolla Bingiin ja pilvipalvelimella olevat tiedostot siirtyivät hetkellisesti vähän kauemmas käden ulottuvista. Tässä onkin ensimmäinen vinkki muille Kiinan vaihdosta kiinnostuneille, suosittelen ottamaan selvää estoista sovelluksissa, joita hyödynnätte opiskelussanne.
Paikalliset ”kalastamassa”. Tämä on ehkä erikoisimpia kalastusmuotoja johon olen koskaan törmännyt. Pato auki ja haavi käteen! Ainakin ämpäreissä oli tavaraa joten näyttää toimivan.
Paikallisen hissivalmistajan nimestä ei mahtipontisuutta puutu. (”Shanghai Tremendous Force Elevator Ltd.”)
Myös sähköjohdot osoittautuivat varsinaiseksi nähtävyydeksi hämmästyneelle pojalle maaseudulta.
Tästä julkaisusta tuli nähtävästi melkoista tajunnan virtaa, toivon että lukijat kuitenkin pysyivät kärryillä. Kirjoitettavaa olisi vaikka kuinka, eikä tätä kaikkea millään saa mahtumaan yhteen julkaisuun. Lupaan jatkossa kirjata itselleni ylös viikkojen tapahtumia, jotta tärkein päätyisi tänne blogiin ja sisältö olisi fiksummin jäsenneltyä. Kiitos kun jaksoit kuitenkin loppuun asti!
Vastaa