Digitalisaatio – moderni megatrendi vai historian havinaa?
Digitalisaatio on megatrendi, johon Turun yliopisto on vastannut vuoteen 2030 asti ulottuvalla digiohjelmalla. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole yliopistossamme kovin uusi juttu.
Turun yliopiston digitalisoituminen käynnistyi jo yli 60 vuotta sitten. Ensimmäinen tietokoneemme oli vuonna 1961 hankittu Wegematic 1000, joka samalla oli myös yksi Suomen ensimmäisistä tietokoneista. Alusta lähtien konetta käytettiin tutkimustyössä laskentatehtävien apuna, mihin viittaa koneesta tuolloin käytetty nimityskin, “laskukone” (1, 2). Kyseinen (ainakin) kolmesta kaapista koostuva yksilö on muuten edelleen tallessa ja odottaa tällä hetkellä kauppakorkeakoulun varastossa sitä, että sille löydettäisiin arvoisensa näyttelypaikka. Kertokaa, jos teillä on hyvä paikka mielessänne!
Tietokoneen käyttämistä tukemaan tarvittiin organisaatio ja niinpä 20.1.1961 avattiin laskukeskus. Tämä se on päivä, jota yliopiston nykyisessä digipalvelut-yksikössä yhä edelleen juhlistetaan “laken syntymäpäivänä”. Rakkaalla lapsella on nimittäin ollut vuosien saatossa monta nimeä: laskentakeskus, ATK-keskus, tietohallinto ja IT-palvelut.
Vuosien saatossa laskentakeskuksen tehtävät ovat muuttuneet, eikä enää ole tarvetta esim. lävistyspalvelulle, kuten oheisessa vuoden 1972 mietinnössä on laskentakeskuksen tehtäväksi määritelty. Kuitenkin yhä edelleen digipalvelut tarjoaa “tietokonekapasiteettia” yliopistoyhteisön jäsenille, vastaa yliopiston tietokoneista ja ohjelmistoista, antaa opastusta ja neuvontaa tietokoneiden käyttöön, tarjoaa mahdollisuuksiensa mukaan ohjelmointi- ja suunnittelupalvelua ja kehittää palveluja, myös yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.
Mikä ajan saatossa sitten on muuttunut? Tietokoneita ainakin on nykyään rutkasti enemmän kuin vain yksi huoneen kokoinen reikäkortteja syövä kone. Yliopiston satoja tietojärjestelmiä käytetään verkon yli jopa kesämökiltä käsin ja tietokoneita hyödynnetään paljon muuhunkin kuin vain laskutehtävien tekemiseen. Tietotekniikalla tehdään kuitenkin edelleen sitä, mitä yliopiston ensimmäisellä tietokoneella aikoinaan: helpotetaan ja nopeutetaan toimintaa ja sen myötä mahdollistetaan aivan uusia asioita.
P.S. Otsikkokuvassa Olli Nevalaiselta saatu sinikantinen Wegematic 1000 -tietokoneen tekninen käsikirja
P.P.S. Mikäli laken historia kiinnostaa, yliopiston arkistosta löytyy lisää materiaalia kuluneilta vuosikymmeniltä (“Turun yliopiston laskentakeskuksen aineisto”)