Meri Pihanperä on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksella vuodesta 2019 alkaen projektitutkijana työskennellyt väitöskirjatutkija. Meri kuvaa työnkuvaansa yliopistolla monipuoliseksi ja inspiroivaksi. Hänen työnsä sisältää väitöskirjatutkimuksen lisäksi myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kouluttamista, työskentelyä erilaisissa asiantuntijaryhmissä, yhteistyön kehittämistä ja toteuttamista harjoittelupäiväkoti Pikkunorssin kanssa, viestintätehtäviä (kuten @utu_okl -Instagram-tilin päivittelyä) sekä koulutusvientitehtäviä. Työtä voisi kuvailla siis hyvin monipuoliseksi ja vaihtelevaksi.
“Väitöskirjatutkimuksen tekeminen on yksi työtehtävistäni projektitutkijana. Työtäni raamittavat opetus- ja kokousaikataulujen lisäksi muun muassa erilaiset tutkimukselle vaikkapa itse asettamani tai tutkimuksen raportointiin liittyvät aikataulut, jotka ohjaavat tutkimuksen tekemistä. Kalenterini onkin yksi luottotarvikkeistani muiden työvälineiden rinnalla.“
Meri on valmistunut Rauman kampukselta lastentarhanopettajaksi (nyk. varhaiskasvatuksen opettaja) tammikuussa 2016, jonka jälkeen hän työskenteli lastentarhanopettajan tehtävissä alle 3-vuotiaiden lasten parissa, myöhemmin myös 3–5 -vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmässä. Meri suoritti varhaiskasvatuksen maisterin opintoja työnteon ohella parin vuoden ajan, jääden lopulta opintovapaalle viimeistelemään tutkintoa. Maisteriksi hän valmistui tammikuussa 2019, jonka seurauksena hän työllistyi yliopistolle. Jatko-opiskelu oli mielessä hyvin nopeasti. Hän ryhtyi suunnittelemaan väitöskirjatutkimustaan syksyllä 2019, mikä johti tutkimussuunnitelman lähettämiseen keväällä 2020 ja jatko-opinto-oikeuden saamiseen.
Meri on työstänyt väitöskirjatutkimustaan ja tohtoriopintojaan Turun yliopiston Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen (eli OPPI) tohtoriohjemassa syyslukukaudesta 2020 alkaen. Hänen väitöskirjansa tulee olemaan nykyaikainen artikkeliväitöskirja, eli väitöskirja, joka koostuu kolmesta eri osatutkimuksesta, joista kustakin julkaistaan vertaisarvioitu tutkimusartikkeli tieteellisessä lehdessä. Marraskuuhun 2024 mennessä kaksi Merin tutkimusartikkeleista on julkaistu. Parhaillaan hän työstää väitöskirjastaan yhteenvetoa.
Meri kuvaa prosessiaan väitöskirjatutkijana seuraavasti:
“Väitöskirjatutkimusprosessiin ryhtyminen on ollut elämäni yksi parhaimmista päätöksistä. Sen lisäksi, että olen saanut mahdollisuuden syventää asiantuntijuuttani tutkimusperustaisesti ja kehittyä tutkijana, koen oppineeni valtavasti myös itsestäni. Akateeminen maailma on varsin kiehtova toimintaympäristö, joka tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia uuden oppimiselle, tiedon tuottamiselle, keskustelulle ja verkostoitumiselle.”
Muistellessaan elämäänsä ja opintojaan taaksepäin, Meri tunnistaa matkaltaan useita hetkiä, jotka herättelivät hänen kiinnostustaan tutkimuksen tekemiseen. Ensimmäisen kerran hän kiinnostui tutkimuksen kiehtovasta maailmasta suorittaessaan kandidaatin tutkintoon kuuluvaa tutkimusmenetelmäkurssia (nykyisessä opetussuunnitelmassa Tutkimustyöpajan 1 kaltainen kurssi). Kurssi antoi hänelle uusia näkemyksiä tieteellisen tiedon synnystä ja tiedon tuottamisesta. Hänen kiinnostuksensa tutkimuksen tekemiseen syveni kanditutkielmaprosessin myötä, jolloin hän pääsi hyvässä ohjauksessa oppimaan tutkimuksen tekemistä käytännössä. Meri teki kandidaatintutkielmansa yhdessä kandiparin kanssa, ja valmiista tutkielmasta tehtiin lopulta myös artikkeli paikallislehteen. Tämä antoi Merille oivalluksen siitä, että tieteellisestä tutkimuksesta on hyvä viestiä eri foorumeilla, jotta tutkittu tieto saavuttaisi laajemman lukijakunnan ja parhaimmillaan myös alalla työskentelevät ammattilaiset; tutkimusperustaisen tiedon jalkauttaminen käytännön työhön on äärimmäisen tärkeää varhaiskasvatuksen ja kasvatuksen kehitystyössä. Kenties tästä löytyy ensimmäinen kipinä, joka johdatti Merin hyödyntämään työssään ja tutkimuksessaan mm. sosiaalisen median kanavia osana tiedeviestintää.
Meri kuvaa maisteriopintojen pro gradu -tutkielman työstämistä kolmanneksi väitöskirjatutkimukseen inspiroineeksi kokemukseksi. Meri kuvaa hänen ajattelunsa ja tutkijuutensa kehittyneen pro gradu -prosessin aikana. Vaikka hän koki opinnäytteen työstämisen ajoittain haastavaksi, ja vaikka hänen ajatuksensa olivat toisinaan solmussa, laadukkaan graduohjauksen ja graduseminaareissa käytyjen keskustelujen ansiosta hän onnistui jäsentämään ajatuksiaan ja kehittämään omaa opinnäytetyötään. Tämä herättää toivoa myös allekirjoittaneessa, gradupolkuaan aloittelevassa maisteriopiskelijassa. Meri toteaakin, että:
“Prosessin tuloksena syntyi opinnäytetyön lisäksi väitöskirjatutkimuksen tekemisestä unelmoiva maisteri.“
Meri haluaa kannustaa jokaista kandi- ja maisterivaiheen opiskelijaa tarttumaan opinnäytetyöhönsä mielenkiinnolla ja oppimisen ilolla, sillä koskaan ei voi tietää, mihin työ opiskelijan johdattaa. Opiskelijalla on erinomainen mahdollisuus tutkia ja kehittää omaa ajatteluaan osana opinnäytetyöprosessia. Meri kuvailee tutkijan ja opettajan työssä olevan paljon yhtäläisyyksiä: molemmissa ammateissa tarkastellaan asioita ja ilmiöitä eri näkökulmista ja muodostetaan uutta ymmärrystä asian ympärille. Molempiin töihin liittyy aineiston keräämistä, tulkintojen ja johtopäätösten tekemistä ja niistä viestimistä esimerkiksi kollegalle, opiskelijoille tai koko tiedeyhteisölle. Hänen mukaansa molemmissa ammateissa tarvitaan kriittistä ajattelua ja metakognitiivisia taitoja. Opettajan urasta haaveilevan ei siis suinkaan tarvitse hylätä ajatusta tutkimuksen tekemisestä, vaan nämä kaksi ammattia voivat toimia toisiaan tukevina ja kehittävinä.
“Pidän tutkimustyössä erityisesti siitä, että se tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia oman asiantuntijuuden tutkimusperustaiselle syventämiselle ja kehittämiselle. On mahtavaa saada tehdä tutkimusta alasta, jota rakastaa.“
Mikäli opiskelijalla herää pienikin kiinnostus tutkimuksen tekemiseen, Meri suosittelee juttelemaan väistöskirjatutkijoiden kanssa tutkimuksen tekemisestä, jatko-opinnoista ja niihin hakemisesta tai muista mietityttävistä asioista. Yliopistomme väitöskirjatutkijat keskustelevat väitöskirjatutkimusprosessista mielellään myös nykyisten ja tulevien opiskelijoiden kanssa. Yhteistyö ja yhteishenki ovatkin yliopistomme ja Rauman kampuksen kantavia voimia ja yhdessä tekemisen henki erottuu vahvasti yli opintoasteiden ja tutkintolinjojen.
Tohtorikoulutusta harkitseville yliopistomme verkkosivuilta löytyy tarkempaa tietoa OPPI-tohtorikoulutuksesta, koulutukseen hakemisesta, tutkimussuunnitelman tekemisestä ja jatko-opintoseminaareista (https://www.utu.fi/fi/tutkimus/tutkijakoulu/oppimisen-opetuksen-ja-oppimisymparistojen-tutkimuksen-tohtoriohjelma).
Merin tuorein tutkimusartikkeli “Suomen ensimmäisen yliopistollisen harjoittelupäiväkodin juuret ja synty” julkaistiin lokakuussa Kasvatus & Aika -journaalissa. Artikkelissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen opetusharjoittelujen järjestämistä puolentoista vuosisadan aikana (1863–2020). Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää yliopistollisen harjoittelupäiväkotikonseptin historiallista taustaa ja tutkia millaiseksi konsepti kehittyi vuosien aikana. (Pihanperä, M., Lepistö, J., Kinos, J. & Ruokonen, I., 2024.) Tutkimus on sellaisenaan merkittävä lisä yliopistollisen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen historiantuntemuksen lisäämiseen ja aiheen merkitys on kiistaton: jokaisen suomalaisen varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon suorittavan tulisi omata käsitys siitä, mitä vaiheita koulutuksen historiaan on kuulunut ja opetusharjoittelun näkökulmasta tarkasteltuna aihe on varsin kiinnostava. Suomen ensimmäistä yliopistollista harjoittelupäiväkoti Rauman pikkunorssia eli Pikkunorssia alettiin suunnitella Raumalle syksyllä 2017 ja harjoittelupäiväkotipäiväkoti avattiin tammikuussa 2021. Artikkelissa kuvataan tarkasti Pikkunorssin suunnittelua ja syntyä. Lisäksi artikkeli tarjoaa kattavan historiallisen kuvan siitä, mitkä toimet ja käytänteet ovat ohjanneet varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen kuuluvien opetusharjoitteluiden muotoutumista nykyiseen tilaansa 1860-luvun Jyväskylän mallikouluun perustetusta seimestä ja lastentarhasta lähtien. (Pihanperä ym., 2024.)
Merin julkaistut väitöskirja-artikkelit linkkeineen:
- Pihanperä, M., Lepistö, J. & Ruokonen, I. (2022). An integrative literature review of university-based early childhood education and care centres within early childhood teacher education settings. Education Sciences, 12, 141. https://doi.org/10.3390/educsci12020141
- Pihanperä, M., Lepistö, J., Kinos, J. & Ruokonen, I. (2024). Suomen ensimmäisen yliopistollisen harjoittelupäiväkodin juuret ja synty. Kasvatus & Aika, 18(3), 83–105. https://doi.org/10.33350/ka.125726
Seuraa meitä myös Instagramissa: @earlyresearchgarden