Tuoreimmassa ainedidaktiikka -verkkolehdessä julkaistiin Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkijoiden tutkimusartikkeli “Perheissä esiintyvät lasten lukukulttuurit vanhempien kuvaamina”.
Kati Huldén, Juli-Anna Aerila, Marko Lähteenmäki ja Mirjamaija Mikkilä-Erdmann tarkastelivat artikkelissaan perheiden lukukulttuureihin vaikuttavia tekijöitä vanhempien kuvailemina. Perheiden lukukulttuurilla, eli sillä mitä, miten ja minkä verran perheissä luetaan yhdessä, on tutkitusti merkittävä yhteys mm. lapsen lukutaitoon, luetun ymmärtämiseen ja sanavaraston kasvuun (Silinskas, Sénéchal, Torppa & Lerkkanen, 2020). Lisäksi lukemisella on havaittu olevan yhteys lapsen tunneajatteluun ja kykyyn ilmaista itseään (Aerila & Kauppinen, 2019).
Perheiden lukukulttuurit ovat murroksessa, sillä lapset ja nuoret lukevat entistä vähemmän ja vanhempien malli lukemiseen on huomattavasti vähäisempää, kuin menneinä vuosikymmeninä (Hanifi, 2021). Jotta lasten kehittyvää lukutaitoa ja lukuinnostusta voitaisiin tukea ja ylläpitää, tulisi perheiden mahdollistaa lukemiseen kannustava ilmapiiri, sekä sopivaa luettavaa niin lapsille, kuin aikuisillekin. Vanhemman antama malli lukemiseen on yhteydessä lapsen lukuinnostukseen ja lukutapoihin; käyttääkö vanhempi aikaansa älypuhelimella tai tv:n ääressä, vai saako lapsi kotona lukemisen mallia ja luetaanko perheissä yhdessä? Mm. Clark & Hawkins (2010) toteavat, että vanhemmat, jotka itse lukevat paljon, toimivat myös lapsilleen lukemiseen innostavana esimerkkinä.
Huldénin ja kumppaneiden (2024) tutkimusaineisto koostuu alakoululaisten vanhemmille lähetetystä kyselyaineistosta lastensa lukemiseen liittyen. Vanhempia pyydettiin avoimessa kysymyksessä kuvailemaan vapaasti lukemisen merkityksiä lapselle, sekä lukemista auttavia ja hankaloittavia tekijöitä. Tutkimustulokset lukemisen myönteisistä merkityksistä jaoteltiin neljään kategoriaan; lukunautintoon, oppimiseen, yhdessäoloon ja rentoutumiseen. Vanhemmat kokivat lukuhetket tärkeäksi yhdessä tekemiseksi ja lukemisesta sai nautintoa niin lapsi, kuin vanhempikin. Kyselyyn vastanneiden vanhempien mukaan lukemista edistäviä tekijöitä oli mm. päivittäinen lukeminen, ruutuajan rajaaminen, vanhemman oma esimerkki ja luettavien kirjojen saatavuus. Lukemista esti sen sijaan älylaitteiden käyttö, arjen kiire, sekä motivaation puute ja lapsen ikä. Monet vanhemmat olivat vastauksissaan tuoneet esiin, että pienille lapsille luettiin selvästi enemmän, kuin vanhemmille lapsille.
Vaikka edellä kuvatun tutkimuksen mukaan perheiden lukukulttuureissa oli suurtakin vaihtelua, voidaan kuitenkin todeta, että monissa perheissä lukemista arvostetaan ja lapsille luetaan paljon. Lukemisen ja lukutaidon merkitykset ymmärretään ja vanhemmat pyrkivät edistämään lastensa lukijuutta monin tavoin. Lukemisen hyödyt ovat useimmille perheille selvät ja lukemisesta saadaan nautintoa, sekä opitaan monia yhteiskunnallisesti tärkeitä taitoja ja arvoja. Lukeminen myös lisää perheiden yhdessä vietettyä aikaa.
Alla olevan linkin kautta pääset tutustumaan Huldénin ja kumppaneiden (2024) tutkimukseen ja lukemaan koko artikkelin! Kurkkaa myös postauksen lopusta kirja- ja materiaalivinkkaukset perheille ja ammattilaisille. Kommenttiboksiin voit jättää kysymyksiä tai omia vinkkauksia lukuinnon herättämiseen kotona, varhaiskasvatuksessa tai koulussa.
Käy lukemassa artikkeli täältä.
Vinkit ja linkit:
– Sytytä lukukipinä – Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn (Aerila & Kauppinen, 2019). Kirjasta löytyy paljon erilaisia konkreettisia menetelmiä ja toimintatapoja lukuinnon herättämiseen ja ylläpitämiseen. Ideat sopivat hyvin niin varhaiskasvatukseen, kuin kouluunkin.
– Kirjasta kaveri – Sytykkeitä lukijaksi kasvamiseen (Aerila & Kauppinen, 2021). Kirjasta kaveri tarjoaa menetelmiä ja vinkkejä kirjallisuuskasvatukseen ja lukuhetkiin varhaiskasvatusikäisten lasten parissa työskenteleville. Kirja ja sen sisältämät vinkit sopivat hyvin myös perheille, sekä alakouluun.
– Kirjoosi -hankkeessa on käytetty erilaisia materiaaleja ja toimintatapoja perhelukemisen tukemiseksi sekä aikuisten lukijuuden vahvistumiseen. Tavoitteena oli tukea perheiden lukuinnostusta, lisätä perheiden yhdessä viettämää aikaa ja samalla tukea lasten kielellistä kehitystä, sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Pikkunorssin sivuilta voit käydä lataamassa materiaalia ja lukemassa lisää hankkeesta. Lue lisää täältä.
– IKI-TARU-hankkeen tavoitteena on kehittää kirjallisuuslähtöistä kielenopetusta taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntäen. Sivustolla paljon vinkkejä ja ideoita, sekä ladattavaa materiaalia varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja kouluun.
LÄHTEET:
Aerila, J-A. & Kauppinen, M. (2019). Sytytä lukukipinä – Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. PS-Kustannus.
Clark, C., & Hawkins, L. (2010). Young People’s Reading: The Importance of the Home Environment and Family Support. More Findings from Our National Survey. National Literacy Trust.
Huldén, K., Aerila, J-A., Lähteenmäki, M., Mikkilä-Erdmann, M., 2024. Perheissä esiintyvät lasten lukukulttuurit vanhempien kuvaamana. Ainedidaktiikka 8(1), 4-25.
Hanifi, R. (2021). Lukeminen muutoksessa. Teoksessa Mitä kuuluu vapaa-aikaan, 133-157.
Silinskas, G., Sénéchal, M., Torppa, M., & Lerkkanen, M. K. (2020). Home literacy activities and children’s reading skills, independent reading, and interest in literacy activities from kindergarten to grade 2. Frontiers in Psychology, 11, 1508.