Tutkijahaastattelussa Maria Sula

Tutkijahaastattelussa Maria Sula

Tämänkertaisessa postauksessa pääsemme tutustumaan yliopistomme tuoreeseen väitöskirjatutkija Maria “Maikki” Sulaan. Maria toimii opettajankoulutuslaitoksella kuvataidekasvatuksen yliopisto-opettajana ja väitöskirjatutkijana Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen tohtoriohjelmassa (OPPI). Marian väitöskirjaa ohjaavat varhaiskasvatuksen professori Sara Sintonen ja dosentti, emeritatutkija Päivi Granö.

Marian tie yliopisto-opettajuuteen ja tutkijuuteen alkoi jo vuonna 2011 Turun kampuksella luokanopettajaopintojen välityksellä. Valmistuttuaan kandiksi Turussa, Maria siirtyi suorittamaan maisteriopintojaan Lapin yliopistoon kuvataidekasvatuksen linjalle. Saatuaan kuvataidekasvatuksen opinnot suoritettua Maria palasi vielä Turkuun ja opiskeli itselleen myös kasvatustieteen maisterin tutkinnon. Hänelle on siis kertynyt kokemusta opiskelusta laajasti kahden yliopiston välillä.

Marian vinkkinä nykyisille kandi- ja maisteriopiskelijoille onkin nauttia opiskeluajasta ja ottaa siitä kaikki ilo irti! Hän kannustaa opiskelijoita poikkitieteelliseen toimintaan rohkeasti, tällöin on mahdollista avartaa omia näkemyksiään ja lisätä ymmärrystä kasvatustieteestä ja elämästä, sekä tottakai luoda monipuolisia yhteyksiä eri tiedekuntien opiskelijoihin.

Ensimmäiset ajatukset väitöskirjasta syntyivät Marian toisen gradun valmistumisen jälkeen vuonna 2020. Maria oli kokenut gradun kirjoittamisen mielekkääksi ja samalla heräsi kiinnostus myös tutkimuksen tekemistä kohtaan. Hänen ystäväpiirissään oli useampia jatko-opiskelijoita, joiden myötä Maria pääsi tutustumaan väitöskirjatutkijan arkeen läheltä. Seuraamalla ystäviensä jatko-opintopolkuja prosessi alkoi normalisoitua myös Marian ajatuksissa; “jos muutkin pärjäävät, niin miksen minäkin?“. Vielä piti ratkaista ensimmäiset esteet: mistä tarkka tutkimusaihe ja juuri kyseiselle aiheelle sopiva ohjaaja?

Marian väitöskirjatutkimuksen aihe muovautui ajan kanssa ja hän onnistui löytämään väitöskirjamatkalleen sopivat ohjaajat. Seuraava vaihe oli valmistella tutkimussuunnitelma jatko-opintohakua varten ja tämä sujuikin joutuisasti, kun aihe “lasten ja taiteilijoiden yhteistekijyys päiväkodin taideprojekteissa” oli selvillä. Marian väitöskirja tulee koostumaan kolmesta osatutkimuksesta, eli kyseessä on nykyisin hyvin yleinen artikkelipohjainen väitöskirja.

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää mitä lasten ja taiteilijoiden taiteellisessa yhteistekijyydessä tapahtuu ja miten tämä tekijyys muotoutuu ja mahdollistuu, sekä mitä tällainen yhteistekijyyden tutkimus voi antaa taidekasvatukselle.

Marian tärkein vinkki aloittelevalle väitöskirjatutkijalle tai jatko-opintoja suunnittelevalle on varmistua siitä, että oma aihe on varmasti mieluisa ja motivoiva, sillä sen parissa tullaan viettämään useita vuosia. Hän korostaa myös ohjaajien tärkeyttä ja erityisesti ensimmäisen ohjaajan haku on syytä aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, kun suunnitelma jatko-opinnoista on ajatuksissa. Useimmiten prosessia ohjaa 2-4 ohjaajaa, jotka parhaassa tapauksessa täydentävät toistensa osaamisaloja. Lisäksi prosessi on syytä aloittaa hyvissä ajoin, sillä tutkimussuunnitelman ja muiden dokumenttien kirjaaminen ja ohjaajien löytäminen vie aikaa. Tässä vielä Marian huomioita sopivan ohjaajan valintaa pohdittaessa:

  1. Onko ohjaajalla aihealueeseen tai esimerkiksi valittuun metodiin liittyvää erikoisosaamista?
  2. Onko ohjaajalla aikaa ohjaamiseen?
  3. Onko teillä samankaltainen tai yhteensopiva tapa kommunikoida?
  4. Onhan hän tiedekunnan kriteerit täyttävä ohjaaja? Esimerkiksi Turun yliopistossa ensimmäisen ohjaajan tulee olla professori, apulaisprofessori tai dosentti ja työsuhteessa tiedekunnan laitokseen.

Maria toimii Turun yliopistolla myös kuvataidekasvatuksen yliopisto-opettajana. Opettajuus ja tutkijan rooli limittyvät hänen arjessaan ja tukevat toisiaan, sillä usein esimerkiksi kirjallisuus, jota hän lukee tutkimustaan varten, päätyy myös osaksi luentodioja ja opetusta. Kiireisimpinä opetuskausina tutkimuksen edistyminen on hitaampaa ja toisaalta taas hiljaisemmat lukuvuoden alut ja loput ovat Marian mukaan otollista aikaa edistää tutkimusta.

Maria saa työssään yliopisto-opettajana ja tutkijana voimaa toisilta ihmisiltä. Molemmissa tehtävissä vuorovaikutus toisten kanssa on hyvin olennaisessa osassa. Suurimpana haasteena hän kokee ajan riittämättömyyden, kun haluaisi ehtiä täysillä tehdä molempia yhtä aikaa. Toisinaan on tehtävä valintoja ja panostettava enemmän toiseen osa-alueeseen.

Aina ei ole helppoa yhdistää opiskelua työhön ja muuhun arkeen, mutta Maria toivoo saavansa nauttia opiskelusta vielä viimeistä kertaa. Hänen tavoitteenaan on edetä väitöskirjaprosessissa suunnitellusti ja saada väitöskirja valmiiksi neljässä vuodessa. Hän ymmärtää kuitenkin myös, että matkalle saattaa osua hidasteita ja viivästyksiä, joista ei kannata etukäteen kantaa murhetta. Maria on saanut väitöskirjatutkimuksen tekoon UTUGS-palkkapaikan, mikä helpottaa tutkimuksen edistymistä aikataulussa ainakin seuraavien parin vuoden ajan.

Marialle myönnettiin toukokuussa 2025 myös Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston apuraha, joka mahdollistaa taideprojektin toteutumisen ensi vuoden aikana päiväkoti Pikkunorssissa ja näin myös tutkimuksen jatkumisen. Paljon onnea apurahasta myös meidän ERG tiimin puolesta!

Lisää tietoa kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksen hausta: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kasvatustieteiden-tiedekunta/tohtorikoulutus/hakuohjeet

Tutustu tiedekuntamme väitöskirjatutkijoiden omaan ainejärjestöön Docturneen! https://blogit.utu.fi/docturne/ 

Marian väitöstutkimuksen syntyyn ja edistymiseen voit tutustua lisää hänen Instagram-tilillään @maikkitutkii.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *