Onko kaura tullut nyt jäädäkseen?
Kauralla menee nyt Suomessa hyvin, ja kauraa voi nauttia muutenkin kuin puuron, leivän tai kaurakeksin muodossa. Tuore tuttavuus markkinoilla, nyhtökaura, myydään kaupoista loppuun lähes välittömästi, Puhti-kaurajauhe voitti Vuoden elintarvike -palkinnon ja suomalainen luomukaura myy hyvin Aasian markkinoilla.
Kauran käytön laajentuminen on monella tapaa järkevä ja tervetullut muutos suomalaisessa elintarviketeollisuudessa. Suomi on kauran viidenneksi suurin tuottajamaa maailmassa, josta kotimaisen elintarvikekäytön osuus on ollut vain muutaman prosentin luokkaa, kun pääosa sadosta on myyty rehuksi tai sellaisenaan vientiin. Kaura on gluteeniton vilja, ja sopii siksi keliakiasta tai gluteeniherkkyydestä kärsiville. Gluteenittomuus on ollut kuitenkin kaksiteräinen miekka, sillä sen puute heikentää kauran leivontaominaisuuksia, eikä siitä saa aikaiseksi samanlaista sitkoa kuten vehnästä. Kaura on myös yksi ravinteikkaimmista viljoista, ja se sisältää ravitsemuksellisesti merkittäviä määriä muun muassa proteiinia, B-ryhmän vitamiineja ja liukoista kuitua.
Nykyhetki ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta kun kauran ympärillä on ollut kuhinaa. Vuonna 2008 ryhmä kauran liukoisia kuituja, joita kutsutaan beetaglukaaneiksi, sai hyväksynnän terveysväittämälle: ”Beetaglukaanit laskevat veren kolesterolipitoisuutta. Korkea kolesteroli on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä”. Kolme vuotta myöhemmin toinen beetaglukaaneja koskeva terveysväittämä hyväksyttiin, jonka mukaan beetaglukaanit tasoittavat aterianjälkeistä piikkiä verensokerin nousussa. Odotukset beetaglukaania kohtaan olivat suuret, mutta kuluttajat eivät ottaneet tätä ”ihmekuitua” ja niitä sisältäviä tuotteita omakseen siinä määrin mitä kauratuotteita valmistava teollisuus olisi toivonut.
Beetaglukaanin mahdollisuudet eivät ole kuitenkaan ohitse. Sen terveysetujen lisäksi sillä on hyödyllisiä teknillisiä ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää elintarvikkeissa. Vähärasvaisissa ja rasvattomissa maitotuotteissa se sopisi erinomaisesti korvaamaan nykyiset sakeutusaineet, sillä beetaglukaanin avulla rasvattoman maitotuotteen täyteläisyys saadaan muistuttamaan sen täysirasvaista vastinetta. Omassa väitöskirjatutkimuksessani tutkitaan myös beetaglukaania, ja selvitän sitä, miten beetaglukaaneilla voidaan peittää marjatuotteiden voimakkaita makuja, kuten happamuutta ja karvautta, ja siten vähentää makeutuksen tarvetta. Tulevaisuus tulee näyttämään sen, mihin kaikkeen kauraa ja sen eri ominaisuuksia voidaan hyödyntää.
DI Niko Markkinen
Kirjoittaja on elintarvikekehityksen tohtorikoulutettava.
Kuva: imkripe