Keskiaikaisen käymälän tutkimus – mitä syötiin keskiajan Turussa?

Mia Lempiäinen-Avci
Mia Lempiäinen-Avci

Arkeologit toivat pöydälleni laatikollisen haisevaa kakkaa. Sain heiltä mielenkiintoisen tehtävän: mitä syötiin keskiajan Turussa lähellä Vanhaa Suurtoria? Kuten kaikki tiedämme, kakka kertoo varsin suoraviivaisesti tarinaa siitä, mitä on syöty.

Kasviarkeologia on tutkimusala, jossa tutkitaan arkeologisista tai historiallisista kohteista löydettyjä kasveja. Yleensä kasvit ovat lähinnä siemeniä, jyviä, lehtiä, hedelmiä tai vaikka puun palasia, joita siis kutsutaan kasvijäänteiksi. Kasvit ja niiden osat voivat säilyä maaperässä tuhansiakin vuosia, ja näköjään myös satoja vuosia huussissa. Kasvijäänteet antavat suoraan tietoa esimerkiksi ruokavaliosta, etenkin silloin kun ne on poimittu talteen ulosteen seasta tai haudasta löytyneen vainajan vatsasta. Toisaalta taas esimerkiksi tuontikasveista saadaan tietoa vaikka laivahylyn ruumasta nostetuista tynnyreistä, joiden sisältä löytyy kahvin papuja tai viinirypäleitä. Viljelyhistoriasta saadaan puolestaan tietoa vaikkapa muinaispellosta löytyneistä viljanjyvistä.

Käymälän sisältö paljasti, että 1400-luvun lopulla Turussa syötiin varsin runsaasti ainakin hillaa, metsämansikkaa, mustikkaa, vadelmia, omenoita, hapankirsikkaa ja pähkinöitä. Näitä on kerätty lähialueen ahoilta ja metsistä. Lisäksi on syöty hieman eksoottisempia hedelmiä, kuten viinirypäleitä ja viikunoita. Näitä on etelän herkkuja mahdollisesti ostettu Turussa kauppaa tehneiltä hansakauppiailta. Leipää ja puuroa on valmistettu niin rukiista, ohrasta, kaurasta ja vehnästä kuin harvinaisesta hirssistä. Hirssi oli myös ulkomaisen kaupan tuote. Käymälästä löytyi runsaasti myös eri sammalia, joita on voitu käyttää ns. ”vessapaperina”.

Olut oli tärkeä osa keskiajan ruokavaliossa, joten ei ole yllätys, että humalan pähkylöitä löytyi käymälän jätteestä. Humalaa ei ole syöty, vaan se on päätynyt käymälään keittiöjätteen seassa. Kotieläinten luita, kalan ruotoja ja nikamia löytyi myös näytteestä, sillä ruuanlaitossa syntyneet jätteet kipattiin usein myös käymälään.

Kuva: Arkeologisissa kaivauksissa paljastui 1400-luvun lopulle ajoittuva hirsistä rakennettu käymälä.

Mia Lempiäinen-Avci
Kirjoittaja on biologian tohtorikoulutettava.