Silakat purkkiin?

Kalaöljyn sisältämillä omega-3-rasvahapoilla on lukuisia terveyshyötyjä. Tärkeimmät näistä liittyvät lapsen hermoston ja näön kehitykseen ennen syntymää ja varhaislapsuuden aikana. Äidin ruokavalion tasapainoinen rasvahappokoostumus on yhteydessä myös kognitiivisten kykyjen kehittymiseen. Tärkeitä omega-3-rasvahappoja on runsaasti kalaöljyssä, mutta sen tuotanto on kärsinyt liikakalastuksen aiheuttamista kalakantojen romahtamisesta. Lisäksi viljellyn kalan omega-3-rasvahappojen määrät ovat laskeneet lisääntyneen kasvipitoisen rehun myötä. Löytyisikö ratkaisu Itämerestä?

Käännetäänkin katseet kohti Suomea ja kotimaista kalateollisuutta. Suomen arvokkain pyyntikala on Itämerestä saatava silakka, jota pyydetään vuosittain yli 100 miljoonaa kiloa. Tästä määrästä päätyy ruokapöytiimme vain 4 miljoonaa kiloa – loppu menee pääasiassa kalankasvatukseen ja turkisteollisuuden rehuksi. Rehusilakan markkinat ovat kuitenkin kriisissä, koska Euroopan turkisteollisuus on jatkuvassa laskussa. Lisäksi Tanska päätti syksyllä 2020 lopettaa koko maan turkiseläimet niistä löytyneiden koronavirustartuntojen takia. Silakkaa onkin nyt markkinoilla runsaasti, ja tästä suurin osa on pienikokoista kalaa, jonka automaattinen prosessointi esimerkiksi fileiksi on hankalaa.

Silakka on rasvainen kala, jonka öljypitoisuus voi olla vuodenajasta riippuen jopa yli 10 %. Silakan öljyistä löytyy myös runsaasti tärkeitä omega-3-rasvahappoja eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA). Hyvän rasvahappokoostumuksen ja korkean rasvapitoisuuden ansiosta silakka sopii hyvin raaka-aineeksi öljyntuotantoon.

Tutkimuksessani hyödynnetään sekä kokonaista silakkaa että fileoinnista saatuja sivuvirtatuotteita, joista erotetaan öljyt entsyymien avulla. Prosessi on ”vihreä”, eli siinä ei käytetä korkeita lämpötiloja tai haitallisia liuottimia. Entsyymit auttavat hajottamaan kalan rakennetta, jolloin öljy vapautuu, ja se voidaan erottaa linkoamalla. Tutkimuksen pääpaino on optimoida prosessi öljyn laadun ja saannon kannalta. Öljyn laatu täytyy myös varmistaa turvallisuuden kannalta, sillä Itämeren kaloista voi yhä löytyä ympäristömyrkkyjä, kuten dioksiinia.

Entsymaattinen uutto on potentiaalinen menetelmä kalaöljyn valmistamiseen silakasta. Menetelmän kehittymisestä hyötyisi myös teollisuus: Suomessa ei ole nimittäin lainkaan kotimaista kalaöljyn tuotantoa, vaan kaikki markkinoilla olevat valmisteet tehdään ulkomaisesta kalasta. Tutkimus on osa Blue Products innovaatio-ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää kalatalouden kasvua kehittämällä lisäarvotuotteita silakasta ja muista vähäarvoisista kalalajeista.

Ella Aitta

Kirjoittaja on Turun yliopistosta valmistunut elintarvikekehityksen diplomi-insinööri. Valmistuttuaan hän jatkoi suoraan tohtoriopintoihin silakan prosessoinnin parissa. Tutkijanuran suurin motivaattori on kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisen ruoantuotannon edistäminen.

Vapaa-ajalla intohimoinen kotikokki ja leipuri. Välillä keittiössä pulputtaa myös uusi erä itse tehtyä olutta. Ruoka on ollut aina vahvasti läsnä, ja suvusta löytyy kokki jos toinenkin.