Matalasti koulutetut maahanmuuttajat opiskelevat englantia turbovauhdilla

Nopeasti kasvanut maahanmuutto haastaa Suomen koulutusjärjestelmän. Monella maahan tulevista on jäänyt koulu kesken tai kokonaan käymättä: SPR:n vastaanottokeskuksissa vuosina 2016–2018 toteutetun tutkimuksen perusteella 14 prosenttia täysi-ikäisistä turvapaikanhakijoista ei ole käynyt koulua lainkaan. Suomen koulutusjärjestelmässä nuorten aikuisten maahanmuuttajien koulutustarpeeseen vastaa ensisijaisesti aikuisten perusopetus eli AiPe.

Aikuisten perusopetuksen yhteiskunnallinen tehtävä on ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Sen koulutuksellisena tehtävänä on antaa opiskelijoille riittävät valmiudet työelämään ja opintoihin lukiossa tai ammattikoulussa. Opiskelijaryhmän heterogeenisuus on AiPe:n tunnusomaisimpia piirteitä. Osa AiPe:n aloittavista ei ole koskaan käynyt koulua, osalla peruskoulu on viittä vaille valmis.

Toinen tunnusomainen piirre on opintojen nopeus. Peruskoululuokkia 7–9 vastaavat niin sanotut päättövaiheen opinnot suoritetaan tyypillisesti vain kahdessa vuodessa. Vaiheen nimi on osuva: AiPe:n päättöarviointi perustuu päättövaiheen aikana osoitettuun osaamiseen. Päättötodistuksen saatuaan AiPe:n suorittaneet hakevat toiselle asteelle tai töihin ainakin näennäisesti samalta viivalta kuin tavallisen oppivelvollisuusikäisten peruskoulun suorittaneet nuoret.

Mitä kahdessa vuodessa sitten ehtii tehdä? Noin viidesosa kursseista on pitkän oppimäärän vierasta kieltä. ’Vieras kieli’ on eräänlainen peiteilmaus – käytännössä aikuisten perusopetuksen vieraan kielen opinnot ovat englannin opintoja. Syksyllä 2021 toteuttamani aikuisten perusopetuksen rehtoreille suunnatun kyselytutkimuksen (vastaajia 36, vastausprosentti 46 %) perusteella englanti on ainoa tarjottu pitkän oppimäärän vieras kieli.

Englannin kielen valikoituminen AiPe:n vieraaksi kieleksi on ymmärrettävää: englannin osaaminen voimaannuttaa osaajiaan. Englannin kielen hyvin hallitsevilla on paremmat edellytykset menestyä opinnoissaan, ja englannin osaajille on suuri ja edelleen kasvava tarve Suomen työmarkkinoilla. Lisäksi päteviä englanninopettajia on runsaasti, joten opettajia on helpompi löytää.

Aikuisten perusopetus on varsin uusi, nopeasti kasvava ja nopeasti kehittyvä koulutus. Väitöstutkimukseni tavoitteena on tuottaa tietoa AiPe:n englannin opintojen kehittämistä koskevien päätösten tueksi. Opetussuunnitelman perusteet ovat varsin väljät, ja ne ovat antaneet oppilaitoksille mahdollisuuden toteuttaa aikuisten perusopetusta varsin kirjavin tavoin.

Jotta koulutusta voitaisiin kehittää, pitää tietää, miten englannin opintoja kentällä toteutetaan ja mitkä käytänteet ovat toimivimpia. Tutkimukseni antaa myös äänen opiskelijoille ja opettajille ja tuo esille heidän kokemuksensa ja käsityksensä englannin opinnoista – aiemmin näitä ääniä ei juuri ole kuultu.

Antti Suomela

Kirjoittaja on aikuisten perusopetuksen englanninopettaja, erityisopettaja ja tohtorikoulutettava Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden tohtoriohjelma Utulingissä.

Lähteet:

Joro, Tuula. 2019. ‘Turvapaikanhakijoiden osaaminen yhteiskunnallisena voimavarana. Selvitys Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksissa vuosina 2016–2018 tehdyistä turvapaikanhakijoiden osaamiskartoituksista.’

Opetushallitus. 2017. Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016. Raportit ja selvitykset, 2017:2. Helsinki: Opetushallitus.

Pyykkö, Riitta. 2017. Monikielisyys vahvuudeksi. Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 2017:51. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.