Savolainen seurakunta on palvellut ruotsiksikin
Varkaus tunnetaan tehtaan piipuista ja ajoittain haisevasta tehdasmaisesta kaupunkikeskustastaan. Tuo tunnettu kaupunkiprofiili kätkee sisäänsä varsin erikoisen ruotsinkielisen rinnakkaishistorian. Harvempi nimittäin tietää, että Varkaudessa toimi satavuotinen ruotsinkielinen koulu ja sen rinnalla vielä kauemmin kaksikielinen seurakunta, jonka kirkkoherran tuli pystyä ennen virkaan valitsemista antamaan saarnausnäyte sekä suomeksi että ruotsiksi. Varkauden seurakunta perustettiin vuonna 1932 kaksikielisenä, ja siitä tuli virallisesti yksikielinen vasta vuonna 1999. Miksi ihmeessä?
Varkauden ruotsinkielinen vähemmistö muodostui A. Ahlströmin osakeyhtiön Varkauden tehtaiden johtohahmoista ja valkokaulustyöläisistä, jotka Suomen ruotsinkielisiltä alueilta muuttaessaan toivat mukanaan puolisonsa ja perheensä. Koska Ahlstömillä haluttiin pitää huolta omasta väestä, suomenkielisten palveluiden rinnalla alkoivat toimia ruotsinkielinen koulu ja seurakunta.
Seurakunnan ruotsinkielinen toiminta ei toki ollut yhtä aktiivista kuin suomenkielinen. Joulujumalanpalvelukset, pyhäkoulu söndagskolan ja Lucia-juhla yhdessä ruotsinkielisen koulun kanssa olivat niitä harvoja toistuvia toimituksia, joita seurakunta ylläpiti. Lisäksi tarvittaessa sai ruotsin kielellä toimitettavat ristiäiset, häät tai hautajaiset.
Kuvassa seurakunnan tiedotuslehti Kotiviestin ilmoitus vuodelta 1960.
Seurakunnan kirkkoherran tehtävän vaatimuksiin kuului kaksikielisyys, jonka testaamistavat kuuluvat olleen käytännöiltään vaihtelevia. Varmaa kuitenkin on, että saarnaamiskyvyt oli todistettava sekä suomeksi että ruotsiksi. 1990-luvun loppuvaiheessa ruotsinkielisiä saarnausnäytteen kuulijoita oli kaupungissa tarjolla enää verrattain vähän. Kansiin kirjattu kaksikielisyys kuitenkin säilyi vuosituhannen taitteeseen asti.
Varkauden kaksikielisen historian kulta-aika ajoittui 1950-luvun alusta 1970-luvulle. Noina vuosikymmeninä ruotsinkielisiä asukkaita oli kaupungissa enimmillään parisataa henkeä. Savolaisen tarinoinnin rinnalla katukuvassa saattoi kuulla keskusteluja myös toisella kotimaisella. Prosentuaalisesti ruotsinkielisten määrä on ollut kuitenkin koko Varkauden historian ajan verrattain pieni. Ruotsinkielinen väki oli koulutettua, kansan suussa bättre folkia, minkä vuoksi aikalaiset muistavat edelleen elävästi ruotsin kielen ja sen puhujat.
Pääkuvassa ilmakuva Varkauden kirkosta vuodelta 1953. Kuva: Veljekset Karhumäki.
Paula Heikkinen
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija, joka tarkastelee ihmetellen Varkauden seurakunnan kieliä ennen ja nyt. Hän varttui Itä-Suomessa, jossa yleisesti vallalla olevan olettamuksen mukaan kielitaidoksi riittää suomen ja savon sujuva taito. Viimeiset 13 vuotta Pohjois-Savon eteläisimmällä paikkakunnalla ovat osoittaneet Varkauden olevan kielellisesti epätavallinen saareke alueellaan.