Opettajat uuden äärellä koulun muuttuvassa kieliympäristössä

Yhteiskunta monikielistyy ja koulu elää mukana muutosprosessissa. Uusimman opetussuunnitelman mukaan kielitietoinen kouluyhteisö ymmärtää kielen merkityksen oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Oppilaiden monikielisyyttä arvostetaan ja hyödynnettään käyttämällä eri kieliä rinnakkain koulun arjessa. (POPS 2014.) Muutokset tuovat koulun henkilökunnalle uusia haasteita. Miten opettajat toteuttavat kielitietoista kielenopetusta ja huomioivat monikielisiä oppijoita?

Kielitietoinen opettaja tuntee oppilaidensa kielelliset taustat. Hän ohjaa oppilaitaan käyttämään aikaisempaa kielitaitoa apuna uuden kielen opettelussa. Oppilaan aiemmin oppimat sanat ja lauseet helpottavat kielenoppimista, kun opeteltavan kielen sanasto ja rakenteet ovat samankaltaisia aiemmin opitun kielen kanssa. Monikieliset oppilaat voivat hyödyntää kotikieliään uuden kielen oppimisessa.

Tekeillä olevassa väitöstutkimuksessani selvitän, millaisia kielitietoisia opetusmenetelmiä opettajat käyttävät 1. ja 2. luokan vieraan kielen opetuksessa. Tutkimukseni kartoittaa myös opettajien kokemuksia monikielisten oppilaiden varhaisesta kielenopetuksesta.

Alustavissa tuloksissa on tullut esille muutamia kielitietoisia opetuskäytänteitä, kuten kielten välistä vertailua sanojen yhtäläisyyksistä ja eroista (crocodile vs krokotiili), ja sanojen opiskelua ennakkotietoihin perustuen kartoittamalla ensin, mitä oppilaat jo osaavat. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kielitietoiset opetusmenetelmät eivät ole vielä laajemmin opettajien käytössä.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Suomessa tarvitaan täydennyskoulutusta kielitietoiseen kasvatukseen liittyen (Vaarala ym. 2021). Monikielisten oppijoiden kielellisten valmiuksien tukemisessa on myös parantamisen varaa (Venäläinen ym. 2022). Opettajat kaipaavat lisää tietoa, aikaa ja koulun sisäistä yhteistyötä. Väitöskirjatutkimukseni tuo esiin tietoa opettajien käyttämistä opetusmenetelmistä. Tutkimustietoa on mahdollista käyttää apuna opettajien kielitietoisten ja monikielisten opetusvalmiuksien kehittämisessä.

Tiia Vahtola
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Utuling-tohtoriohjelmasta. Hän tekee väitöstutkimusta varhaisen kielenopetuksen opetuskäytänteistä.

Lähteet:

POPS 2014 = Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

Vaarala, H., Riuttanen, S., Kyckling, E. & Karppinen, S. 2021. Kielivaranto. Nyt!: monikielisyys vahvuudeksi-selvityksen (2017) seuranta. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Venäläinen, S., Laimi, T., Seppälä, S., Vuojus, T., Viitala, M., Ahlholm, M., Latomaa, S., Mård-Miettinen, K., Nirkkonen, M., Huhtanen, M. & Metsämuuroinen, J. 2022. Kielellisiä taitoja ja koulunkäyntivalmiuksia – Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tila ja vaikuttavuus -arviointi. Helsinki: Kansallisen koulutuksen arviointikeskus.