Videon tekeminen

Satu Hakanurmi

Videolla pystyt esittämään asioita tiiviisti ja eri näkökulmista siten että katsojan tiedollisen uteliaisuuden lisäksi vedotaan videolla esiintyvien henkilöiden kokemuksiin, samastumiseen ja tunteisiin. Seuraavassa on esitelty videon teon neljä  työvaihetta: käsikirjoitus, kuvaus, editointi ja julkaiseminen ja annettu karkea arvio videon tekemiseen tarvittavasta ajasta kun tarkoituksena on esitellä tässä tapauksessa 3-5 minuutin aikana uusi opintojakso. Mitä pidempi video on työn alla sitä enemmän tarvitaan videon valmisteluun ja etenkin viimeistelyyn.

  • Mitä paremmin olet suunnitellut ennakkoon videon sen nopeammin sujuvat kuvaus ja editointi.
  • Vain harjoittelemalla videon tekemistä voit oppia.
  • Videon tekeminen yhdessä on paitsi hyödyllistä myös mukavaa.
  • Tärkeintä on lähetä liikkeelle.

Käsikirjoitus (3 h)

  • Käsikirjoitus on videon rakennesuunnitelma ja sen osia ovat selostus, haastattelut, videokuva, still-kuvat, otsikot ja erilaiset tekstitykset.
  • Suppea käsikirjoitus on lähinnä mielessä ja kuvaussuunnitelman tasoa.
  • Jo karkean käsikirjoituksen kanssa säästät aikaa seuraavissa vaiheissa.
  • Tee ulkopuolisten henkilöiden kanssa sopimus videomateriaalin sallitusta käytöstä. Alaikäisten käyttämiseen kuvauksissa tarvitset etukäteen hankittavan AVI:n luvan.
  • Näyttelijänpalkkiona kuvauksissa on käytetty 27,50 euron tuntikorvausta.
  • Oppimateriaalin esityskerroista uusilla kursseilla maksetaan 50% alkuperäisestä kuvauspalkkiosta.

Aloita käsikirjoituksen tekeminen tiivistämällä videon sisältö yhteen väitelauseeseen tai kysymykseen, johon videolla etsitään vastausta. Suunnittele video etukäteen paperille. Omaan käyttöön tehtyyn videoon riittää hyvin, että käyt mielessäsi läpi tilanteet jotka haluat kuvata. Aloita selostustekstin ideoinnilla ja mieti sen jälkeen siihen sopivaa kuvitusta. Käytä lyhyitä lauseita. Älä kerro selostuksessa samaa mitä kuvassa näkyy. Kuva ja teksti voivat olla myös ristiriidassa ja tällä tehostetaan asian mieleen painumista. Tee kuvakäsikirjoitus haluamallasi tavalla. Yksi tapa on jakaa paperiarkki pystysuunnassa kahteen palstaan ja kertoa vasemmanpuoleisessa sarakkeessa videon sisältö teksteinä, spiikkeinä ja otsikoina ja oikeanpuoleisessa sarakkeessa mitä kuvassa tapahtuu. Tässä osassa voit käyttää piirroksia, merkitä kuvakulmat, rajaukset, liikkeen suunnat, sommittelu, kameraliikkeet ja zoomaukset. Yle:n kuvakäsikirjoituskone on myös kätevä käyttää.

Mitä monipuolisempaa kerrontaa tavoittelet sitä olennaisemmaksi käy käsikirjoitus. Kaikki 3-minuuttia pidemmät videot vaativat tarinallisen rakenteen eli videolla on aloitus, keskiosa ja lopetus, jotka pitävät katsojan mielenkiintoa yllä. Toinen vaihtoehto on jakaa video lyhyemmiksi pätkiksi. Tarinallinen rakenne etenee klassisen draaman rakenteen vaiheiden mukaan: 1. Alkusysäys, 2. Esittely, 3. Syventäminen, 4. Kiihdytys eli ristiriitojen kärjistyminen, 5. Ratkaisu, 6. Häivytys. Pidempi kuvakäsikirjoitus tehdään useampina kohtauksina eli mieti minkälaisia kohtauksia videoon tarvitaan. Esim. haastatelu, toiminta laboratoriossa ja luokkahuoneessa, kuvat pelkistä välineistä ja suora puhe kameraan. Kuvakäsikirjoituskone auttaa kohtausten ja otosten suunnittelussa https://yle.fi/kuvakasikirjoituskone/

Kuvaus (1 h studiossa, 3 h halutussa paikassa eRepun tarvikkeilla )

  • Varaa tarvittavat tilat ja laitteet (studio, eReppu).
  • Lataa kameroiden ja valojen akut edellisenä päivänä.
  • Tutustu kuvauslaitteisiin ja oheistarvikkeisiin etukäteen.
  • Medisiinan Simu-center jäljittelee kodinomaista ympäristöä ja on käytettävissä kuvauksiin.

Kuvaamisen voit tehdä videokameralla, tabletilla tai kännykällä. Kuvaakin tärkeämpää on videon laadukas ääni eli kannattaa käyttää erillistä mikrofonia. Mikäli erillistä mikrofonia ei voi yhdistää suoraan kameraan voit yhdistää erillisen äänitiedoston videoon editointivaiheessa. Kuvatessa riittävä muttei liiallinen valaistus tekee otoksista mukavia katsella kun halutut asiat näkyvät selkeästi ilman häiritseviä varjoja tai kuvan palamista puhki valkoisesta. Kameran kuvakulmia kannattaa vaihdella vähänkään pidemmissä otoksissa tai käyttää kahta kameraa.

Jos tarvitset avuksi erillisen kuvaajan saat apua kollegoiltasi, koulutuksen tuesta tai it-palveluista. Kuvaajan työtä helpottaa etukäteen annettu käsikirjoitus. Yhden kuvaajan kanssa selviää vaikka kameroita olisi kaksi.

eRepun kanssa kuvaamisesta saat hyvän käsityksen Padcasterin videolta.

Editointi (4 h)

  • Leikkaus palauttaa materiaalit käsikirjoituksessa laadittuun suunnitelmaan.
  • Käytä rytminvaihdoksia ja myös kuvaa, jossa ei ole puhetta.
  • Hyödynnä CC-lisensoituja kuvia ja musiikkia sen sijaan että teet kaiken itse.
  • Pyydä ulkopuolista palautetta ja huomioi se milloin mahdollista.
  • Jos et ole editoidut aikaisemmin perehdy aiheeseen koulutuksen tai YouTuben tutoriaalien avulla.
  • Yliopiston media-assistentti, koto- ja it-palvelut perehdyttävät tarvittaessa editointiin.

Uutisvideossa ja opetusmateriaalissa puhe on oleellisessa osassa joko spiikin tai haastattelun muodossa. Aloita materiaalin leikkaus sijoittamalla puheosuudet aikajanalle oikeisiin kohtiin. Kun puheosuus on leikattu valmiiksi, sen päälle pannaan kuvitus peittämään leikkauskohtia. Dokumentaarisessa kerronnassa leikkaus alkaa tarinan muodostamisella ja sen väleihin sijoitetaan puheosuudet. Viimeistele video lisäämällä tarvittavat tekstit, siirtymät, zoomaukset, tekijöiden tiedot ja organisaation logo.

Editointiohjelmia on useita ja käytettävissäsi on mm. Adobe Premiere Pro ICT-talon studiossa. Tableteissa ja puhelimissa on omia editointiohjelmia ja tietokoneelle saa ladattua myös ilmaisia editointiohjelmia kuten esim. OpenShot.

Julkaisu (1 h)

  • Näytä tekemäsi materiaali ennen julkaisemista siinä esiintyville henkilöille.
  • Tarkista että julkaisukanavasta on sovittu kaikkien tekijöiden kanssa.
  • Tekstitä video mikäli se tulee oppimisalustalle tai verkkoon yleisesti nähtäville. Saavutettavuusdirektiivi astuu voimaan 23.9.2019.
  • Linkitä video oppimisalustalle, kotisivulle tai sosiaaliseen mediaan ja tägää se soveltuvilla avainsanoilla.

Turun yliopiston virallinen videopalvelin on Echo360. Muita hyviä palveluja on YouTube ja Vimeo. Näistä kaikista saat videon upotettua esim. Moodleen tai www-sivuille.

Lähde:

Ailio, J. 2015. Vähän parempi video. Opas laadukkaan videon suunnitteluun ja toteutukseen. Turun ammattikorkeakoulu. Tampere: Suomen Yliopistopaino – Juvenes Print Oy. Luettavissa ilmaiseksi os: Http://loki.turkuamk.fi

http://elokuvantaju.aalto.fi/

Leponiemi, K. 2010. Videokuvaus taitoa ja tekniikkaa. Docendo. Jyväskylä: Saarijärven Offset Oy.

Esimerkkejä ja ideoita

http://kaikkikuvaa.fi/

http://elokuvantaju.aalto.fi/

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/09/ideasta-elokuvaksi-opas-ekan-leffan-tekemiseen

Make a video – powerpoint (Satu Hakanurmi & Mauri Kantola) Aihetta sivuava julkaisu ilmestyy 2019 Turun ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa: Kerro ja ohjaa digitaalisia tarinoita. tekijä: Satu Hakanurmi.

Video-, kuva- ja äänipankkeja

Pixabay

Yrittäjä.io

Creative Commons