lääkeala

2 artikkelia

Immunologia on nousussa lääkealan trendeissä

Juha Sipilän johtama hallitus julkisti Suomen terveysalan kasvustrategian vuonna 2014.  Tämä oli tunnustus alalle, joka on panostanut merkittävästi terveystutkimukseen ja on noussut monella sektorilla terveysalan tutkimuksen ehdottomaan maailman kärkeen. Suomi tarjoaa lääketieteelliselle tutkimukselle huikean toimivan ekosysteemin.

Nyt vuonna 2021 meillä on jo kolmas hallitus, joka on ainakin ilmoittanut edelleen sitoutuneensa tähän strategiaan.  Hiljattainen kohu tieteen rahoitusleikkauksista ei tosin lisännyt uskoa nykyhallituksen haluun kohentaa biolääketieteellisen tutkimuksen julkista rahoitusta Suomessa. Kasvustrategian avainpilareihin kuuluvat Kansallinen Syöpäkeskus, Genomikeskus ja Suomen Biopankkien Osuuskunta FINBB. Ne odottavat edelleen toiminnan käynnistämisen valtionavustuksia. Luvatun valtionavun puutteesta huolimatta hankkeet ovat edenneet, vaikka päätöstä esimerkiksi kansallisen lääkekehityskeskuksen rahoituksesta ei vieläkään ole tehty.

Jatka lukemista

Voittoja ja tappioita – onko epäonnistuneella lääkekehityshankkeella merkitystä?

Matka ideasta lääkkeeksi on pitkä. Aikaa kuluu helposti yli kymmenen vuotta ja rahaa satoja miljoonia euroja. Lopputuloksena voi kuitenkin olla lääke, joka lievittää oireita tai parantaa potilaan. Toisinaan sairauksia onnistutaan myös ennaltaehkäisemään.

Tästä syystä lääkekehityshankkeen epäonnistuminen koskettaa monia. Perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta tehneet tutkijat pettyvät, start-up yritykset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin, isojen lääkeyritysten pörssikurssit laskevat, lääkärit eivät saa uusia työkaluja ja lääkettä toivoneet potilaat pettyvät. Myös oma ammattikuntani jää toimettomaksi Excelinsä äärellä. Ei tarvita terveystaloustieteilijöiden kustannushyötylaskelmia.

Jatka lukemista