Helposti luullaan, että kaiken maailman dosenttien tutkimus on kaukana jokapäiväisestä elämästä ja käytännön työstä. Viime vuodet ovat osoittaneet, ettei tämä pidä paikkaansa. Eteisvärinää mittaava mobiilisovellus sekä korona- ja sinilevätestit ovat esimerkkejä siitä, miten kotimainen tutkimus on tullut lähelle arkipäivää hyvin nopeasti. Sen sijaan, että pitäisi lähteä laboratorioon antamaan näytettä ja odotella tulosta, homman voi hoitaa kotona muutamassa minuutissa.
Jatka lukemista
Syöpäsäätiön vuosittainen keräys syöpätutkimuksen edistämiseksi on taas alkanut. Syöpäsäätiön ja muiden säätiöiden tuki mahdollistaa isolta osalta lääketieteellisen tutkimuksen jatkumisen Suomessa. Erityisen tärkeäksi se on muodostunut julkisen tutkimusrahoituksen vähentyessä. Esimerkiksi valtion sairaaloille osoittaman kliinisen tutkimusrahoituksen määrä on 20 vuodessa romahtanut lähes 80 prosenttia.
Jatka lukemista
Kun minulle napsahti tehtäväksi kynäillä InFLAMES-blogiin verkostoitumista käsittelevä teksti, olin aluksi innoissani. Jo pelkästään viime kesänä ja elokuussa lippulaiva on järjestänyt lukuisia tapahtumia, jotka ovat olleet omiaan verkostoitumiseen (ja varsin menestyksekkäitä tässä, vaikka itse sanonkin!). Esimerkiksi ennen kesälomia iso joukko lippulaivalaisia kerääntyi nauttimaan aurinkoisesta kesäsäästä Örön saarelle ja elokuussa monet tohtorimoduulilaiset näkivät toisiaan ensimmäistä kertaa kasvokkain. Tämän vuoden BioCity Symposium keräsi ennätysmäärän rekisteröitymisiä.
Pian innostukseni vaihtui kuitenkin kasvavaan epätoivoon. Toki on hienoa, että koronan mukanaan tuoma harmaa aikajakso alkaa pikkuhiljaa väistyä ja kahden vuoden jälkeen ihmiset voivat taas tavata toisiaan kasvotusten. Tästä ei kuitenkaan ole suuremmin apua kiinnostavan ja hyödyllisen blogin kirjoittamisessa.
Jatka lukemista
Pienet tulot vaikuttavat potilaiden mahdollisuuksiin ostaa lääkkeitä ja terveyspalveluita. Vuonna 2017 Suomessa lääkkeitä hankkineista 4,9 prosenttia osti vähintään yhden korvattavan lääkkeen toimeentulotuen maksusitoumuksella. Toimeentulotuen asiakkaista 26 prosenttia on tinkinyt lääkeostoista rahan puutteen vuoksi. Vastaava osuus koko väestössä oli yhdeksän prosenttia.
Millä tavalla voisimme edistää sitä, että pientuloiset saavat tarvitsemansa lääkkeet?
Jatka lukemista
Allergiat ovat yleisiä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Siitepölyallergiasta kärsii jopa 20 prosenttia suomalaisista, kosketusallergiasta noin 10 prosenttia. Ruoka-aineallergiat mukaan lukien jonkinasteisesta allergiaa on jopa kolmanneksella ihmisistä. Osalla heistä allergiaan liittyy kroonisempi sairaus kuten atooppinen ekseema tai astma.
Yleistynyt allerginen reaktio voi olla jopa hengenvaarallinen, joten harmittomina allergioita ei yleisyydestään huolimatta voi pitää. Miksi sitten immuunijärjestelmä reagoi allergeeniin ja miksi allergioita on vain osalla meistä? Miten immuunijärjestelmän reaktiotapojen selviäminen on edesauttanut allergisten sairauksien hoitoa? Ja kannattaako allergian immuunivasteiden tutkimiseen edelleen panostaa?
Jatka lukemista
Turun yliopiston yksi keskeisisistä tutkimuksen teema-alueista liittyy terveyteen, diagnostiikkaan ja lääkekehitykseen (Health, diagnostics and drug development). Teemaan liittyvä tutkimus on keskittynyt toistaiseksi pääasiassa lääketieteeseen ilman kovin vahvaa kytköstä talous- tai kauppatieteisiin.
Kysyntää ja kiinnostusta laajentaa terveyteen liittyvää tutkimusta talousaiheisiin ja erityisesti terveystaloustieteeseen on ollut kuitenkin jo pidempään. Tämä on näkynyt sekä kauppakorkeakoulussa että lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Jatka lukemista
MS-taudin patogeneesin saloja selvittävä tutkimus on jatkunut yhä kiihtyvällä vauhdilla aina vuodesta 1868 lähtien. Tuolloin neurologian Grand Old Man, Jean-Martin Charcot, kuvasi Salpetrieren sairaalassa Pariisissa tämän erityisesti nuoriin aikuisiin iskevän aivosairauden.
Tänä päivänä tiedämme, että MS-potilaiden immuunijärjestelmä toimii epätarkoituksenmukaisesti. Sen pitäisi hoitaa pois päiväjärjestyksestä taudinaiheuttajat, mutta se reagoikin vahingossa aivosolujen rakenteisiin, mikä johtaa paikalliseen aivokudoksen tuhoon. MS-taudin puhkeamiselle altistaa geeniperimä, joka muovaa henkilön immuunijärjestelmän toimintaa vahingolliseen suuntaan.
Vaikka tunnemme jo varsin hyvin monia MS-tautiin liittyviä patologisia tekijöitä, emme vieläkään varmuudella tiedä, mikä taudin laukaisee.
Jatka lukemista
Ollessani vielä nuori apulaislääkäri aikuisen leukemiadiagnoosi tarkoitti kuolemaa. Noista ajoista on jo jokunen vuosi vierähtänyt eikä leukemiaan sairastuneen tarvitse enää pikaisesti hyvästellä sukulaisiaan ja ystäviään.
Viime vuosikymmenten aikana myös monien muiden syöpien ennuste on dramaattisesti muuttunut parempaan suuntaan. Tämä on markkinoille ilmestyneiden tehokkaiden lääkkeiden ansiota. Silti olemme melko voimattomia joidenkin syöpien iskiessä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet aivo- ja haimasyövät.
Tehokkaasti toimivien lääkkeiden vaikutus ei aina ole parantava eikä pysyvä muissakaan syövissä. Syöpä pystyy lääkkeeseen totuttuaan käyttämään muuntautumiskykyään ja suoltamaan uusia syöpäsoluja, jotka eivät juuri piittaa uudesta ja usein kalliista lääkkeestä. Syöpäsolut ovat pystyneet aktivoimaan geenistönsä ja ottamaan käyttöönsä uusia molekyylejä ja mekanismeja – ei pelkästään pitääkseen itsensä hengissä, vaan lisääntyäkseen holtittomasti. Syöpäsoluista on tullut resistenttejä!
Jatka lukemista
Tulosten toistettavuus on keskeinen edellytys tieteellisesti tuotetun tiedon luotettavuudelle. Se on päämäärä, jonka eteen kaikkien tiedeyhteisöjen pitää aktiivisesti työskennellä. Toistettavuuden asettaminen kyseenalaiseksi on osoittautunut hyvin herkäksi aiheeksi. Epäily tulosten luotettavuutta kohtaan koetaan helposti henkilökohtaiseksi loukkaukseksi, ja tehtyjen selvitysten mukaan tutkijat vain harvoin lisäävät julkaisuihinsa mainintaa epäonnistuneista toistoyrityksistä. Varotaan loukkaamasta kollegoita ja halutaan myös välttää tieteellisen prosessin kyseenalaistamista. Julkaistun tutkimusten luotettavuuteen kohdistuvat vähäisetkin epäilyt ovat mannaa niille, jotka etsivät oikeutusta populistipoliitikkojen väitteille ja salaliittoteorioille.
Jatka lukemista
Suomen Akatemian lippulaivat seilaavat jokainen oman osaamisalueensa vesillä. Jokaisen lippulaivan matkaan kuuluu varmasti tyyntä, tuulia ja myrskyjäkin, mutta pahoihin karikkoihin ei toki mikään lippulaiva halua ajaa. InFLAMES-lippulaiva on seilannut immunologiseen tutkimukseen pohjautuvan lääketieteen ja diagnostiikan vesillä kohta vuoden ja on sen aikana onnistunut kasvattamaan miehistöään 42 uudella henkilöllä. Jo se kertoo siitä, että heti kun lippulaivan köydet saatiin irrotettua laiturista, on lähdetty tavoittelemaan tuulia, joiden tarkoituksena on lisätä entisestään vauhtia kohti määränpäätä. Määränpäät, sairauksien hoidon ja sairauksien tarkemman ja aikaisemman diagnosoinnin kehittäminen, ovat ne, mihin toivomme yhdessä pääsevämme lippulaivan ja siihen kuuluvien laivueiden kanssa. Uskon, että tästä matkasta tulee mielenkiintoinen.
Jatka lukemista