Ei huono ratkaisu: pienituloiselle suurempi lääkekorvaus

   

Pienet tulot vaikuttavat potilaiden mahdollisuuksiin ostaa lääkkeitä ja terveyspalveluita. Vuonna 2017 Suomessa lääkkeitä hankkineista 4,9 prosenttia osti vähintään yhden korvattavan lääkkeen toimeentulotuen maksusitoumuksella. Toimeentulotuen asiakkaista 26 prosenttia on tinkinyt lääkeostoista rahan puutteen vuoksi. Vastaava osuus koko väestössä oli yhdeksän prosenttia. 

Millä tavalla voisimme edistää sitä, että pientuloiset saavat tarvitsemansa lääkkeet?  

Jatka lukemista

Allergiat ja me: immuunijärjestelmä toimii, mutta ei enää matojen ja loisten takia

Allergiat ovat yleisiä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Siitepölyallergiasta kärsii jopa 20 prosenttia suomalaisista, kosketusallergiasta noin 10 prosenttia. Ruoka-aineallergiat mukaan lukien jonkinasteisesta allergiaa on jopa kolmanneksella ihmisistä. Osalla heistä allergiaan liittyy kroonisempi sairaus kuten atooppinen ekseema tai astma.

Yleistynyt allerginen reaktio voi olla jopa hengenvaarallinen, joten harmittomina allergioita ei yleisyydestään huolimatta voi pitää. Miksi sitten immuunijärjestelmä reagoi allergeeniin ja miksi allergioita on vain osalla meistä? Miten immuunijärjestelmän reaktiotapojen selviäminen on edesauttanut allergisten sairauksien hoitoa? Ja kannattaako allergian immuunivasteiden tutkimiseen edelleen panostaa?

Jatka lukemista

Tohtoriksi terveystaloustieteestä Turussa – nyt se on mahdollista!

Turun yliopiston yksi keskeisisistä tutkimuksen teema-alueista liittyy terveyteen, diagnostiikkaan ja lääkekehitykseen (Health, diagnostics and drug development). Teemaan liittyvä tutkimus on keskittynyt toistaiseksi pääasiassa lääketieteeseen ilman kovin vahvaa kytköstä talous- tai kauppatieteisiin.

Kysyntää ja kiinnostusta laajentaa terveyteen liittyvää tutkimusta talousaiheisiin ja erityisesti terveystaloustieteeseen on ollut kuitenkin jo pidempään. Tämä on näkynyt sekä kauppakorkeakoulussa että lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Jatka lukemista

Epstein-Barrin virus ja MS-tauti – silmukka kiristyy

MS-taudin patogeneesin saloja selvittävä tutkimus on jatkunut yhä kiihtyvällä vauhdilla aina vuodesta 1868 lähtien. Tuolloin neurologian Grand Old Man, Jean-Martin Charcot, kuvasi Salpetrieren sairaalassa Pariisissa tämän erityisesti nuoriin aikuisiin iskevän aivosairauden.

Tänä päivänä tiedämme, että MS-potilaiden immuunijärjestelmä toimii epätarkoituksenmukaisesti. Sen pitäisi hoitaa pois päiväjärjestyksestä taudinaiheuttajat, mutta se reagoikin vahingossa aivosolujen rakenteisiin, mikä johtaa paikalliseen aivokudoksen tuhoon. MS-taudin puhkeamiselle altistaa geeniperimä, joka muovaa henkilön immuunijärjestelmän toimintaa vahingolliseen suuntaan.

Vaikka tunnemme jo varsin hyvin monia MS-tautiin liittyviä patologisia tekijöitä, emme vieläkään varmuudella tiedä, mikä taudin laukaisee.

Jatka lukemista

Syövätön Suomi – milloin?

Ollessani vielä nuori apulaislääkäri aikuisen leukemiadiagnoosi tarkoitti kuolemaa. Noista ajoista on jo jokunen vuosi vierähtänyt eikä leukemiaan sairastuneen tarvitse enää pikaisesti hyvästellä sukulaisiaan ja ystäviään.

Viime vuosikymmenten aikana myös monien muiden syöpien ennuste on dramaattisesti muuttunut parempaan suuntaan. Tämä on markkinoille ilmestyneiden tehokkaiden lääkkeiden ansiota. Silti olemme melko voimattomia joidenkin syöpien iskiessä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet aivo- ja haimasyövät.

Tehokkaasti toimivien lääkkeiden vaikutus ei aina ole parantava eikä pysyvä muissakaan syövissä. Syöpä pystyy lääkkeeseen totuttuaan käyttämään muuntautumiskykyään ja suoltamaan uusia syöpäsoluja, jotka eivät juuri piittaa uudesta ja usein kalliista lääkkeestä. Syöpäsolut ovat pystyneet aktivoimaan geenistönsä ja ottamaan käyttöönsä uusia molekyylejä ja mekanismeja – ei pelkästään pitääkseen itsensä hengissä, vaan lisääntyäkseen holtittomasti. Syöpäsoluista on tullut resistenttejä!

Jatka lukemista

Kymmenen vuotta “toistettavuuskriisiä”

Tulosten toistettavuus on keskeinen edellytys tieteellisesti tuotetun tiedon luotettavuudelle. Se on päämäärä, jonka eteen kaikkien tiedeyhteisöjen pitää aktiivisesti työskennellä. Toistettavuuden asettaminen kyseenalaiseksi on osoittautunut hyvin herkäksi aiheeksi. Epäily tulosten luotettavuutta kohtaan koetaan helposti henkilökohtaiseksi loukkaukseksi, ja tehtyjen selvitysten mukaan tutkijat vain harvoin lisäävät julkaisuihinsa mainintaa epäonnistuneista toistoyrityksistä. Varotaan loukkaamasta kollegoita ja halutaan myös välttää tieteellisen prosessin kyseenalaistamista. Julkaistun tutkimusten luotettavuuteen kohdistuvat vähäisetkin epäilyt ovat mannaa niille, jotka etsivät oikeutusta populistipoliitikkojen väitteille ja salaliittoteorioille.

Jatka lukemista

Vuosi InFLAMES-lippulaivan kyydissä

Suomen Akatemian lippulaivat seilaavat jokainen oman osaamisalueensa vesillä. Jokaisen lippulaivan matkaan kuuluu varmasti tyyntä, tuulia ja myrskyjäkin, mutta pahoihin karikkoihin ei toki mikään lippulaiva halua ajaa. InFLAMES-lippulaiva on seilannut immunologiseen tutkimukseen pohjautuvan lääketieteen ja diagnostiikan vesillä kohta vuoden ja on sen aikana onnistunut kasvattamaan miehistöään 42 uudella henkilöllä. Jo se kertoo siitä, että heti kun lippulaivan köydet saatiin irrotettua laiturista, on lähdetty tavoittelemaan tuulia, joiden tarkoituksena on lisätä entisestään vauhtia kohti määränpäätä. Määränpäät, sairauksien hoidon ja sairauksien tarkemman ja aikaisemman diagnosoinnin kehittäminen, ovat ne, mihin toivomme yhdessä pääsevämme lippulaivan ja siihen kuuluvien laivueiden kanssa. Uskon, että tästä matkasta tulee mielenkiintoinen.

Jatka lukemista

Lääketeollisuus – makrolukujen ystävän mansikkapaikka

Olen makrolukujen ystävä ja kanssakulkijoiden tietämättömyys asioiden oikeasta skaalasta on joskus turhauttavaa. Esimerkiksi käy vaikkapa vaikeus erottaa miljoona miljardista. Toisaalta jenkit eivät tee elämää helpoksi käyttämällä meidän miljardistamme termiä billion ja biljoona on heillä trillion. Mutta tämä lingvistinen hifistely ei nyt ollut se varsinainen pointti, vaan siis kiinnostukseni makrolukuihin.

Niinpä sähköpostiin tömähtänyt Torreya Partnersin 98-sivuinen lääketeollisuusraportti The Pharma 1000 – Top Global Pharmaceutical Company Report marraskuulta 2021 olikin mielenkiintoista luettavaa. Torreya Partners on lääketeollisuuteen keskittyvä globaalisti toimiva investointipankki, joka yhä muistaa minua mitä ilmeisimmin aiempien yhteistyökuvioiden pohjalta. Ihan kiva – sinänsä hedelmällinen yhteistyömme ei todellakaan ollut halpaa hupia.

Jatka lukemista

Lääketaloustiedettä juomaveteen

Taloustieteellistä ajattelua ja taloustieteen menetelmiä voidaan hyödyntää monessa tilanteessa. Erästä taloustieteen professoria lainaten: ”Ekonomistien luovan mielikuvituksen voi edellyttää löytävän ratkaisut kaikkiin mittausongelmiin”. Esimerkiksi Mikä on elämän arvo-kysymykseen koulutettu ekonomisti keksii kyllä ratkaisun kahvin valmistumista odotellessa.

Taloustieteen tutkimussuuntia ja sovellusalueita on monia. On ainakin ympäristötaloustiedettä, kaupunkitaloustiedettä, liiketaloustiedettä ja työn taloustiedettä. Ei ole yllättävää, että on myös terveystaloustiedettä ja lääketaloustiedettä.

Terveystaloustieteessä tutkitaan terveyspalvelujen organisoimista ja tuotantoa, kannustimia ynnä muita sote-uudistuksenkin kannalta aivan olennaisia kysymyksiä. Lääketaloustieteessä mielenkiinnon kohteena ovat muun muassa lääkehoitojen kustannusvaikuttavuus, terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lääkemarkkinoiden toiminta.

Jatka lukemista

Tuore tohtori, minne menet?

Kesämökin lahdella kolme nuorta miestä seisoo Busterissa ja kalastaa. On aikainen syysaamu, mutta kalaonnea ei näytä olevan. Vene ajelehtii hitaasti kohti avomerta, ehkä kohti parempia kalavesiä. Virvelöinti näyttää jatkuvan määrätietoisesti horisonttiin saakka. Ainakin veneen kippari on kovin aktiivinen.

Olisiko tässä kyse sitoutumisesta päämäärään? Ehkä kalastajat toteuttavat yhteistä intohimoaan – tai ainakin kipparin intohimoa.

Tältä taitaa tutkimuskin näyttäytyä ulkopuolisille. Kalastetaan, on kylmä, saalista ei vaan tule ja ulkopuolisesta touhu näyttää oikeastaan melko tylsältä puurtamiselta.  Aikaa palaa, välillä ajelehditaan eikä palkkakaan päätä huimaa. Mikä siinä tutkimuksessa oikein motivoi? 

Jatka lukemista