lääkekehitys

4 artikkelia

Syövätön Suomi – milloin?

Ollessani vielä nuori apulaislääkäri aikuisen leukemiadiagnoosi tarkoitti kuolemaa. Noista ajoista on jo jokunen vuosi vierähtänyt eikä leukemiaan sairastuneen tarvitse enää pikaisesti hyvästellä sukulaisiaan ja ystäviään.

Viime vuosikymmenten aikana myös monien muiden syöpien ennuste on dramaattisesti muuttunut parempaan suuntaan. Tämä on markkinoille ilmestyneiden tehokkaiden lääkkeiden ansiota. Silti olemme melko voimattomia joidenkin syöpien iskiessä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet aivo- ja haimasyövät.

Tehokkaasti toimivien lääkkeiden vaikutus ei aina ole parantava eikä pysyvä muissakaan syövissä. Syöpä pystyy lääkkeeseen totuttuaan käyttämään muuntautumiskykyään ja suoltamaan uusia syöpäsoluja, jotka eivät juuri piittaa uudesta ja usein kalliista lääkkeestä. Syöpäsolut ovat pystyneet aktivoimaan geenistönsä ja ottamaan käyttöönsä uusia molekyylejä ja mekanismeja – ei pelkästään pitääkseen itsensä hengissä, vaan lisääntyäkseen holtittomasti. Syöpäsoluista on tullut resistenttejä!

Jatka lukemista

Lääkkeen arvosta otetaan mittaa pitkin matkaa

Miten konkreettisesti mittaisit työsi arvoa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Esitin tällaisen kysymyksen luennollani Turun yliopistossa lääkekehitystä opiskeleville opiskelijoille. Kysymys oli aika vaikea. Sain vain yhden vastauksen. No, kuten kaikki opetustyötä tekevät tietävät, helppoihinkin kysymyksiin saattaa tulla vain yksi vastaus.

Lääkekehitystyön arvoa voisi rohkean vastaajan mukaan mitata sillä, kuinka suurta määrää potilaita kyseisellä lääkkeellä tulevaisuudessa hoidetaan. Tähän oli helppo esittää vastakysymys, että eikö harvinaislääkkeiden kehittäminen ole sitten tässä mielessä arvokasta? Tulevaisuuden potilasmäärään liittyy myös melkoista epävarmuutta lääkekehitysprojektin alkumetreillä.

Jatka lukemista

Immunologia on nousussa lääkealan trendeissä

Juha Sipilän johtama hallitus julkisti Suomen terveysalan kasvustrategian vuonna 2014.  Tämä oli tunnustus alalle, joka on panostanut merkittävästi terveystutkimukseen ja on noussut monella sektorilla terveysalan tutkimuksen ehdottomaan maailman kärkeen. Suomi tarjoaa lääketieteelliselle tutkimukselle huikean toimivan ekosysteemin.

Nyt vuonna 2021 meillä on jo kolmas hallitus, joka on ainakin ilmoittanut edelleen sitoutuneensa tähän strategiaan.  Hiljattainen kohu tieteen rahoitusleikkauksista ei tosin lisännyt uskoa nykyhallituksen haluun kohentaa biolääketieteellisen tutkimuksen julkista rahoitusta Suomessa. Kasvustrategian avainpilareihin kuuluvat Kansallinen Syöpäkeskus, Genomikeskus ja Suomen Biopankkien Osuuskunta FINBB. Ne odottavat edelleen toiminnan käynnistämisen valtionavustuksia. Luvatun valtionavun puutteesta huolimatta hankkeet ovat edenneet, vaikka päätöstä esimerkiksi kansallisen lääkekehityskeskuksen rahoituksesta ei vieläkään ole tehty.

Jatka lukemista

Voittoja ja tappioita – onko epäonnistuneella lääkekehityshankkeella merkitystä?

Matka ideasta lääkkeeksi on pitkä. Aikaa kuluu helposti yli kymmenen vuotta ja rahaa satoja miljoonia euroja. Lopputuloksena voi kuitenkin olla lääke, joka lievittää oireita tai parantaa potilaan. Toisinaan sairauksia onnistutaan myös ennaltaehkäisemään.

Tästä syystä lääkekehityshankkeen epäonnistuminen koskettaa monia. Perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta tehneet tutkijat pettyvät, start-up yritykset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin, isojen lääkeyritysten pörssikurssit laskevat, lääkärit eivät saa uusia työkaluja ja lääkettä toivoneet potilaat pettyvät. Myös oma ammattikuntani jää toimettomaksi Excelinsä äärellä. Ei tarvita terveystaloustieteilijöiden kustannushyötylaskelmia.

Jatka lukemista