Katri Aaltonen, Mikko Niemelä, Irene Prix
INVEST Blog 1/2022
Kriittiset näkemykset Kelan lääkekorvausten oikeudenmukaisuudesta vaikuttavat yleistyneen. Tuoreessa tutkimuksessamme selvitettiin kansalaisten kokemuksia ja mielipiteitä lääkekorvauksista vuosina 2015 ja 2017 kerättyjen väestökyselyjen avulla. Kyselyjen välissä vuosina 2016 ja 2017 toteutettiin säästösyistä lääkekorvausten leikkauksia, jotka johtivat omavastuiden korotuksiin.
Diabeteslääkkeisiin kohdistui omavastuukorotuksia molempina vuosina, minkä vuoksi tarkastelimme diabetesta sairastavien näkemyksiä ja kokemuksia erikseen.
Erityiskorvausoikeuksilla kohdennetaan muita korkeampia lääkekorvauksia vakavasti tai pitkäaikaisesti sairaille. Tutkimuksen perusteella erityiskorvaukseen oikeutetuista useampi koki kuitenkin taloudellisia ongelmia hankkia lääkkeitä kuin muista reseptilääkkeitä käyttäneistä.
Vuonna 2015 diabetesta sairastavilla oli 20 prosenttiyksikköä suurempi ja muilla erityiskorvaukseen oikeutetuilla 13 prosenttiyksikköä suurempi todennäköisyys kokea taloudellisia ongelmia kuin muilla reseptilääkkeitä käyttäneillä. Vuonna 2017 diabetesta sairastavien ero muihin reseptilääkkeiden käyttäjiin verrattuna oli 26 prosenttiyksikköä, eli 6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2015. Muiden erityiskorvausoikeutettujen ja vertailuryhmän välinen ero ei muuttunut merkitsevästi vuosien välillä.
Tyypin 2 diabetesta sairastavien taloudellisten ongelmien yleistyminen korvausleikkausten myötä on osoitettu myös aiemmissa tutkimuksissa (Rättö ym. 2022). Tulostemme perusteella ongelmat vaikuttavat yleistyneen diabetesta sairastavilla enemmän kuin muilla lääkkeitä käyttäneillä keskimäärin.
Suurin osa vastaajista pitää lääkekorvauksia epäoikeudenmukaisina
Vuosina 2015 ja 2017 vastanneista yhteensä 42 prosenttia oli osittain tai täysin eri mieltä väitteestä, että Kelan korvaukset ovat oikeudenmukaisia. Yhteensä 33 prosenttia oli samaa tai osittain samaa mieltä ja 24 prosenttia ei osannut tai halunnut kertoa mielipidettään. Vuonna 2017 eri mieltä olevien osuus oli suurempi kuin vuonna 2015 ja samaa mieltä olevien osuus vastaavasti pienempi. Myös epävarmuus oli hieman yleisempää.
Näkemykset olivat kautta linjan kriittisempiä vuonna 2017 kuin vuonna 2015 – myös niillä vastaajilla, jotka eivät itse käyttäneet reseptilääkkeitä.
Diabetesta sairastavien näkemykset vaihtelivat vuosien 2017 ja 2015 välillä merkitsevästi enemmän kuin muiden erityiskorvaukseen oikeutettujen näkemykset. Vuonna 2017 diabetesta sairastavista yli puolet oli eri mieltä väitteen kanssa. Kriittisyyttä on luultavasti lisännyt diabeteslääkkeisiin kohdistettu korvausleikkaus, jonka aiheuttamia negatiivisia kokemuksia ja mielipahaa on kuvattu aiemmassakin tutkimuksessa (Suviranta ym. 2019).
Kansalaisten luottamus järjestelmän oikeudenmukaisuuteen on tärkeää
Kriittistä suhtautumista lääkekorvauksiin ovat todennäköisesti lisänneet sekä omakohtaiset kokemukset korvausten leikkauksista että julkisuudessa niistä käyty keskustelu. Tutkimuksemme perustui kuitenkin poikkileikkausasetelmaan, joten syy-seuraussuhdetta politiikkatoimien ja asenteiden muutoksen välillä ei voida sen perusteella varmentaa. Kausaaliasetelman edellyttämää aineistoa ei ole säästöjen toteutusajankohdalta kerätty.
Terveydenhuolto ja sosiaaliturva ovat parhaillaan mittavien uudistusten alla. Uudistus ulottuu myös Kelan lääkekorvauksiin, joiden kustannusvastuuta on sote-ministerityöryhmän linjauksen mukaan tarkoitus siirtää hyvinvointialueille vuodesta 2026 lähtien. Samalla terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan kohdistuu kasvavia säästöpaineita väestörakenteen vuoksi sekä koronapandemian jälkihuollon ja Ukrainan sodan synkentäessä edelleen taloudellisia näkymiä.
Muutosten keskellä on tärkeä kuunnella kansalaisten mielipiteitä. Luottamus instituutioihin ja päätöksentekijöihin on tärkeää poliittista pääomaa, jota tarvitaan erityisesti kriisien hetkellä. Myös muutoksiin voi kohdistua enemmän vastarintaa, jos kansalaisten luottamus järjestelmän oikeudenmukaisuuteen horjuu.
Kirjoittajat:
Katri Aaltonen työskentelee tutkijatohtorina Turun yliopiston INVEST-tutkimuskeskuksessa sekä erikoistutkijana Kelan tutkimuksessa.
Mikko Niemelä työskentelee professorina Turun yliopistolla sosiologian yksikössä sekä tutkimusprofessorina Kelan tutkimuksessa.
Irene Prix työskentelee yliopistonlehtorina Turun yliopistolla sosiologian yksikössä.
Alkuperäistutkimus: Aaltonen, K., Niemelä, M. & Prix, I. Citizens’ opinions and experiences related to costs and reimbursements for medications in times of retrenchment: cross-sectional population surveys in 2015 and 2017. Int J Equity Health 21, 33 (2022).
Lähteet:
Rättö H, Lavikainen P, Aaltonen K, Martikainen J. Diabeteslääkkeiden korvauksia leikattiin – miten kävi potilaiden? INVEST Policy Brief 10.1.2022
Suviranta T, Timonen J, Martikainen J, Aarnio E. The effects of reimbursement reform of anti-diabetic medicines from the patients’ perspective. A survey among patients with type 2 diabetes in Finland. BMC Health Serv Res 19, 769 (2019).
