Henri Salokangas ja Maria Vaalavuo
INVEST Blog 3/2022
Perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat epätasaisesti äitien ja isien kesken, mikä selittää merkittävästi sukupuolten välisiä eroja ansioissa. Lapsensaannilla on havaittu olevan negatiivisia vaikutuksia naisten työuriin ja ansiokehitykseen myös Suomessa (Sieppi & Pehkonen 2019).
Äitien ja isien välisiä eroja voi ylläpitää myös myöhemmät lastenhoitoon liittyvät tekijät, kuten huomattiin koronapandemian aikana, kun vanhemmat joutuivat tasapainoilemaan etätyön ja kotiin jääneiden lasten välillä. Taakka kaatui useammin äitien hartioille (Johnston ym. 2020, Sevilla-Sanz 2020).
Vähemmälle huomiolle on jäänyt lapsen sairastamisen vaikutukset vanhempien tulokehitykseen ja työuraan. Lapsen vakava sairastuminen on sokki, jonka vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan sairastuneeseen itseensä. Lapsen sairastuessa vanhemmat tai toinen vanhemmista saattaa vähentää työpanostaan kodin ulkopuolella ja käyttää suuremman osan ajastaan hoivaan ja yhteiseen vapaa-aikaan.
Selvitimme suomalaisen rekisteriaineiston avulla lapsen syövän vaikutuksia vanhempien tuloihin. Tutkimme erityisesti äidin työtulojen osuutta suhteessa vanhempien yhteenlaskettuihin työtuloihin.
Lapsen sairastuminen vaikuttaa vanhempien työssäkäyntiin oli kyseessä sitten lievät flunssaoireet tai vakava sairaus. Keskityimme tutkimuksessa yksinomaan lapsen syöpädiagnooseihin, sillä ne ovat selkeästi tunnistettavissa rekistereistä ja niillä on pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen ja siten koko perheen hyvinvointiin. Syy-seuraussuhteiden tutkimisen kannalta lapsen syöpä on kiinnostava tapaus, sillä se ei systemaattisesti kohdistu tiettyihin sosioekonomisiin ryhmiin (Vaalavuo ym. 2022).
Hyödynnämme tutkimuksessamme yksilötason rekisteritietoja sairaalajaksoista, työssäkäynnistä ja tuloista vuosilta 1995–2019.
Lapsen vakava sairastuminen heikentää äidin tulokehitystä
Kuvio 1 havainnollistaa lapsen syövän aiheuttamia tulomenetyksiä vanhemmille käyttäen verrokkiryhmänä demografisten tekijöiden suhteen kaltaistettuja samanikäisiä vanhempia, joiden lapsi ei ole sairastunut syöpään.
Vanhempien työtuloja seurataan 4 vuotta ennen lapsen sairastumista ja 5 vuotta sairastumisen jälkeen. Kuviossa vaaka-akselin 0 merkitsee lapsen syövän diagnosointiajankohtaa.
Kuvio 1. Äidin keskimääräisten tulojen muutos (vuoden 2019 hinnoissa) vuosina ennen (aikaperiodit -4 – – -1) ja jälkeen (aikaperiodit 1-5) lapsen 1. sairaalakäynnin yhteydessä todettuun syöpädiagnoosin (aikaperiodi 0) suhteessa kaltaistettuihin äiteihin, joiden taustatekijät ovat syntymävuoden, perherakenteen ja koulutustasoon osalta samankaltaiset, mutta joiden lapset eivät ole sairastuneet syöpään. Väritetty alue kuvaa 95 prosentin luottamusväliä
Paneelissa A havainnollistetaan lapsen syövän vaikutusta äidin ja isän työtuloihin. Syöpädiagnoosivuotena äidin tulot laskevat noin 3700 euroa (17 % vertailutyhmän tulotasosta) ja sitä seuraavana vuonna jopa 6700 euroa (30 %) suhteessa syöpää edeltävään tasoon. Äidin tulotaso jää selkeästi verrokkiryhmää alhaisemmalle tasolla jopa viisi vuotta syöpädiagnoosin jälkeen.
Myös isien työtulot vähenevät syövän myötä, mutta nämä tulomenetykset ovat vähäisempiä ja lyhytkestoisempia. Syöpädiagnoosivuotena isän tulot laskevat noin 1600 euroa (5 %) ja sitä seuraavana vuonna jopa 3200 euroa (9 %).
Äidin osuus vanhempien yhteenlasketuista tuloista vähenee huomattavasti (Kuvio 1B). Naisten osuus perheen ansiotuloista pienenee lapsen syöpää seuranneina vuosina keskimäärin 2.6 prosenttiyksikköä, vaikutuksen ollessa suurimmillaan 6.2 prosenttiyksikköä vuosi syöpädiagnoosin jälkeen.
Sosiaaliturvajärjestelmä paikkaa vanhempien tulomenetyksiä
Vaikka vanhemmat vähentävät työssäkäyntiään, menetettyjä palkkatuloja korvaavat erilaiset sosiaalietuudet. Kotiin jäävä vanhempi voi saada Kelalta erityishoitorahaa ja omaishoitorahaa lapsen vakavan sairauden johdosta. Kun otetaan huomioon työtulojen lisäksi veronalaiset sosiaalietuudet (esim. työttömyys-, sairaus- ja vanhempainpäivärahat), lapsen syövän vaikutus perheen tulotasoon on huomattavasti pienempi kuin kuviosta 1 voisi päätellä. Lisäksi perheet saavat korvauksia hoidon kustannuksista, matkakorvauksista, hoidon vaatimista lääkkeistä sekä yksityisestä terveydenhuollosta.
Taulukko 1. Lapsen syövän keskimääräinen vuosittainen vaikutus isän ja äidin tuloihin syöpädiagnoosia seuranneina viitenä vuotena. Estimaatit esitetään keskimääräisinä prosentuaalisina vaikutuksina ja suluissa on esitetty estimaatin 95 prosentin luottamusvälit.
Taulukko 1 esittää lapsen syövän keskimääräisiä vaikutuksia äidin ja isän työtuloihin, veronalaisiin tuloihin ja käytettävissä oleviin tuloihin. Isän työtulot alenevat keskimäärin 3 prosenttia vuodessa, mutta kun otetaan huomioon kaikki veronalaiset tulot, isän tuloissa ei tapahdu juuri minkäänlaista vaikutusta.
Äidin työtulot vähenevät keskimäärin 13.6 prosentin verran vuodessa, mutta kun otetaan huomioon tulonsiirrot, äidin kokonaistulot putoavat ainoastaan 2.5 prosentin verran. Kun kokonaistuloista vähennetään pois maksetut verot, havaitaan että käytettäissä olevat tulot vähenevät ainoastaan 1.4 prosentin verran.
Sosiaalivakuutuksen tarkoituksena on turvata toimeentulo erilaisten riskien, kuten sairauden ja työkyvyttömyyden, varalta. Analyysimme osoittaa sosiaalivakuutuksen toimivan varsin tehokkaasti myös silloin, kun perhe sopeutuu lapsen vakavaan sairauteen.
Blogikirjoitus perustuu seuraaviin artikkeleihin:
INVEST Flagship -julkaisusarjan artikkeliin Vaalavuo M, Salokangas H ja Tahvonen O. (2022) Gender inequality reinforced: the impact of a child’s health shock on parents’ labor market trajectories.
Invest Research Flagship sekä SYLVAN Tietoa & Tilastoja 1/2021 -artikkeliin Vaalavuo M, Salokangas H ja Tahvonen O. (2021) Lapsen sairastuminen syöpään vähentää etenkin äitien työtuloja. Tutkimusta on rahoittanut Kela.
Kirjoittajat
Henri Salokangas työskentelee erikoistutkijana THL:lla tutkimuksen lippulaiva INVESTissä sekä tutkijatohtorina Turun yliopiston taloustieteen laitoksella. Hän tutkii erilaisten interventioiden ja terveyssokkien hyvinvointivaikutuksia sekä taloudellisen toiminnan ja mielenterveyden yhteyksiä.
Maria Vaalavuo työskentelee johtavana tutkijana THL:n Hyvinvointivaltion tutkimus ja uudistaminen -yksikössä. Hän tutkii eriarvoisuutta ja sosiaalista kestävyyttä; etenkin terveyseroja ja köyhyyttä ja niiden taustalla olevia mekanismeja.
Lähteet
Johnston RM. Mohammed A, van der Linden C. (2020) Evidence of Exacerbated Gender Inequality in Child Care Obligations in Canada and Australia during the COVID-19 Pandemic, Politics &Gender, 16 (4), 1131–1141, doi:DOI:10.1017/S1743923X20000574.
Sevilla A, Smith S. (2020) Babysteps: the gender division of childcare during the COVID-19 pandemic, Oxford Review of EconomicPolicy, 36 (Supplement_1),S169–S186,doi:10.1093/oxrep/graa027.
Sieppi A, Pehkonen J. (2019) Parenthood and gender inequality: Population-based evidence on the child penalty in Finland, Economic letters (182): 5-9.
Vaalavuo M, Salokangas H ja Tahvonen O. (2021) Lapsen sairastuminen syöpään vähentää etenkin äitien työtuloja. SYLVA Tietoa & Tilastoja 1/2021.
Vaalavuo M, Salokangas H ja Tahvonen O. (2022) Gender inequality reinforced: the impact of a child’s health shock on parents’ labor market trajectories. Invest Research Flagship.
