Perintöveron poisto todennäköisesti heikentäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa

Aleksi Karhula

Risto Murron työryhmän esittämä perintöveron poisto on herättänyt vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Esitystä on perusteltu erityisesti perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamisella ja talouskasvun vauhdittamisella (HS 2025). Kuitenkin useat kansantaloustieteilijät ovat kyseenalaistaneet tämän argumentin ja esittäneet, että perintöveron poistaminen ei välttämättä lisää talouskasvua – vaan saattaa jopa heikentää sitä (HS 2024).

Tässä keskustelussa on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle kysymys siitä, miten varallisuuden kasautuminen vaikuttaa yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja erityisesti mahdollisuuksien tasa-arvoon.

Viimeaikainen sosiologinen tutkimus on tunnistanut varallisuuden yhdeksi neljästä keskeisestä tekijästä, jotka vaikuttavat koulutuksen ja tulojen periytymiseen sukupolvien välillä (Hällsten & Thaning, 2022). Ruotsissa vanhempien varallisuus on merkittävä tekijä lasten koulutustasossa ja myöhemmissä tuloissa. Lisäksi varallisuus vahvistaa muiden perhetaustatekijöiden, kuten vanhempien tulojen, vaikutusta. Hällsten ja Thaning korostavat, että varallisuus ei ole pelkästään muiden tekijöiden kanssa korreloiva muuttuja, vaan sillä on itsenäinen vaikutus lasten aikuisiän tuloihin, koulutukseen ja ammattiasemaan.

Perintöverolla on suora vaikutus siihen, kuinka voimakkaasti varallisuus periytyy yhteiskunnassa (Boserup, Kopczuk, and Kreiner 2016; Elinder, Erixson, and Waldenström 2018). Vaikka se ei täysin estä varallisuuden kasautumista, sillä on merkittävä rooli absoluuttisten varallisuuserojen hillitsemisessä. Ajateltaessa monia yhteiskunnallisia ilmiöitä kuten vaikkapa asuinalueiden ja koulujen segregaation kasvua (Bernelius and Vilkama 2019; Kurvinen, Karhula, and Ala-Mantila 2025) on yksi niiden juurisyistä varallisuuserojen kasvu. Tällaisia ilmiöitä voidaan pyrkiä ehkäisemään myöhemmin esimerkiksi segregaation kohdalla asunto- ja kaupunkipolitiikalla, mutta tämä on yleisesti ottaen hyvin vaikeaa, jos yleisesti erot eri väestöryhmien välillä kasvavat voimakkaasti.

Suomalaisiin aineistoihin perustuva tutkimus perintöveron vaikutuksista on toistaiseksi vähäistä. INVEST-tutkimuskeskus yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa onkin aloittanut yhteistyön perintöveroaineistojen tutkimuskäytön vahvistamiseksi liittyen FIRE-infrastruktuurihankkeeseen. Tavoitteena on laajentaa aineistoja ajallisesti sekä helpottaa niiden tutkimuskäyttöä Tilastokeskuksen lupaprosessin kautta. Toivottavasti tätä kautta saamme tulevaisuudessa myös vahvempaa tutkimusnäyttöä perintöveron vaikutuksista juuri suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kirjoittaja Aleksi Karhula on tutkimuksen lippulaiva INVESTin erikoistutkija Sr.. Hän työskentelee muun muassa The Finnish Infrastructure for Register-Based Research (FIRE) -hankkeessa, jossa luodaan etäkäyttö-, sovellus- ja koulutusinfrastruktuuri rekisteritutkimuksen tekemiseen Suomessa. Hän johtaa tutkimushanketta, jossa selvitetään asuinalueiden sosioekonomisen segregaation heijastuminen koulutuksellisten riskien kasaantumiseen ja ihmisten elämänkulkuihin.

Bernelius, Venla, and Katja Vilkama. 2019. “Pupils on the Move: School Catchment Area Segregation and Residential Mobility of Urban Families.” Urban Studies 0042098019848999.

Boserup, Simon H., Wojciech Kopczuk, and Claus T. Kreiner. 2016. “The Role of Bequests in Shaping Wealth Inequality: Evidence from Danish Wealth Records.” American Economic Review 106(5):656–61.

Elinder, Mikael, Oscar Erixson, and Daniel Waldenström. 2018. “Inheritance and Wealth Inequality: Evidence from Population Registers.” Journal of Public Economics 165:17–30.

Hällsten, Martin, and Max Thaning. 2022. “Wealth as One of the ‘Big Four’ SES Dimensions in Intergenerational Transmissions.” Social Forces 100(4):1533–60.

HS 2025. Orpon kasvutyöryhmä esittää perintöveron poistamista

HS 2024. Hallitus harkitsee perintö­veron poistamista: Talous­tieteilijät tyrmäävät

Kurvinen, Antti, Aleksi Karhula, and Sanna Ala-Mantila. 2025. “Socioeconomic and Ethnic Segregation in Finland: A Multi-Scale Analysis of Diverse Urban Sizes.” Cities 157:105599.