Kurssin viimeisenä tehtävänä oli suorittaa mediaseuranta ja kirjoittaa havaintoja Turun yliopiston viestinnästä. Päätin ottaa yliopiston sosiaalisen median kanavat seurantaan, sillä se oli saavutettavin minulle ja seuranta tapahtui vaivihkaa muun someilun yhteydessä. Päätin ottaa seurantaan noin kuukauden ajaksi (11.1.-11.2.2022) yliopiston Instagram– ja Facebook-tilin, jotta saisin myös hieman vertailua sisältöjen kesken. Havainnoinnin näkökulmina käytin visuaalisuutta, megatrendejä sekä suunnittelua.

@uniturku Instagramissa

Tarkastelemallani aikavälillä yliopiston Instagram-tilillä tehtiin 35 julkaisua, joista seitsemän oli videojulkaisuja. Julkaisuja tulee siis tiuhaan tahtiin, lyhyellä matikalla laskettuna ainakin yksi julkaisu per päivä. Yliopiston graafiset linjaukset tulevat selkeästi ilmi julkaisuja profiilissa selatessa, alkuvuonna punainen sävy on ollut lähes ainoa käytetty väri.

Visuaalisuus

Turun yliopiston Instagram-julkaisuissa on nähtävissä visuaalinen yhtenäisyys niin värin kuin graafisten elementtienkin puolesta yliopiston julkaisuissa. Tämän hetken trendaava väri on punainen yliopiston neljästä virallisesta väristä. Tosin visuaalista yhtenäisyyttä hieman rikkoo yliopiston opiskelijalähettiläiden tekemät julkaisut, joista huomaa, että kuvat ovat opiskelijoiden itse ottamia arkipäiväisistä tilanteista. Niin kuin varmaan on tarkoituskin olla.

Sisältö

Sisällöltään julkaisut liittyvät enimmäkseen opiskelijaelämään sekä itse opiskeluun. Opiskelijalähettiläät kertovat opinnoistaan ja kokemuksistaan, on nostoja opiskelijoille tarkoitetuista podcasteista ja yliopiston blogeista, kuten studycast ja opiskelijaelämää -blogi sekä hakuinfoja koulutuslinjoille. Muita aiheita olivat yliopiston työntekijöiden henkilökuvauksia, koronainfoja sekä julkaisuja yliopiston sloganista ”Get inspired by…”. Julkaisuista havaittavia megatrendejä olivat muun muassa globalisaatio, joka näkyy kaksi kielisessä viestinnässä sekä kansainvälisille opiskelijoille suunnatuissa julkaisuissa, ja tarinallistaminen esimerkiksi opiskelijalähettiläiden julkaisuissa. Instagram-tilin julkaisujen aiheet ovat varmastikin ennalta suunnitellut, sillä julkaisuista muodostuu omia sarjojaan.

Turun yliopisto Facebookissa

Tarkastellulla ajanjaksolla Facebook-tilillä oli tehty 43 julkaisua, joista kuusi oli videojulkaisuja. Julkaisuja oli siis jonkin verran enemmän, mitä Instagramissa. Facebookissakin julkaisuja tulee siis hyvin tiuhaan tahtiin. Yleisen ilmeen puolesta Facebookissa taas teksti on kuvaa tärkeämmässä asemassa, kun taas Instagramissa asia on toisin päin.  

Visuaalisuus

Yliopiston graafisia linjauksia on hieman vaikeampi havaita Facebook-tilin julkaisuissa. Elementtejä toki löytyy hieman, mutta esimerkiksi punaista väriä esiintyi peräti vain yhdessä julkaisussa verrattuna taas Instagram-tiliin, jossa väri hyppäsi silmille saman tien.

Sisältö

Turun yliopiston Facebook-tilillä tehdyt julkaisut liittyivät usein yliopiston saavutuksiin, tutkimuksien tuloksiin tai niiden rahoituksiin. Joitakin samoja julkaisuja oli, mitä Instagramissakin, mutta ne liittyivät juurikin yliopiston blogien nostoon tai yliopiston mainostukseen. Opiskelijoiden ääni kuuluu hyvin heikosti Facebookissa, kun taas Instagramin puolella lähes joka toinen julkaisu oli opiskelijan tekemä. Luulen, että Facebookissa halutaan pitää virallisempi, yliopiston tiedetyöhön ja -yhteisöön liittyvä linja. Eräs yllättävä huomio kuitenkin oli, että julkaisut olivat lähes kaikki pelkästään suomeksi.

Lopuksi

Sekä Instagramissa että Facebookissa noudatetaan yliopistolle ominaista visuaalista ilmettä kummallekin alustalle ominaisia tapoja käyttäen. Instagramissa visuaalisuuteen on panostettu enemmän ja Facebookissa taas noudatetaan virallisempaa linjaa. Tilien sisällöt vaikuttavat myös selkeästi etukäteen suunnitelluilta, eikä suuria yllätyksiä aiheiden puolesta ilmennyt seurannan ajanjaksolla. Luulen myös, että kohderyhmiä on mietitty tarkkaan, sillä Instagram keskittyy selkeästi enemmän opiskeluun, kun taas Facebookissa keskitytään yliopiston toimintaan. Viestintä on ajankohtaista ja sisältö sekä mielenkiintoista että samaistuttavaa.

Lähteet:
Juholin, Elisa (2017): Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja.
Turun yliopiston graafinen ohjeisto (2022).

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, mitä kaikkea voi ottaa huomioon mediaseurannassa
• ymmärrän, kuinka paljon julkaisualusta voi vaikuttaa julkaisujen sisältöön ja visuaaliseen ilmeeseen
• voin soveltaa oppimaani, jos joskus itse päädyn tuottamaan sisältöä
• pohdin, kuinka paljon viestintää pitää suunnitella etukäteen isommassa instituutiossa

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, miten tehdään posteri ja miten voin soveltaa yliopiston graafisia ohjeita
• ymmärrän viestinnän ammattilaiselle tärkeitä taitoja sekä miten voisin itse kehittää niitä itsessäni
• voin soveltaa oppimaani tulevaisuudessa esimerkiksi töissä
• huomasin eroja posterin ja infograafin välillä, posteriin voi laittaa laajemmin tietoa kun taas infograafissa on parempi esittää tieto tiiviisti ja visuaalisemmin

Lähde:
Juholin, Elisa (2017). Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja.

Tämän kerran aiheena oli kriisiviestintä sekä viestinnän särkymättömyys. Kriisiviestintään tutustuimme tarkemmin videotehtävän avulla. Tehtävänä olikin kertoa kriisiviestinnän kolme tärkeintä pointtia erittäin tiiviisti videolla. Videon tekeminen oli mukavaa vaihtelua kirjoitustehtävien sijaan, vaikka kameran edessä oleminen onkin hieman epämukavuusalueella.

Videolla esiteltiin kolme vinkkiä kriisiviestintään, eli

1. Kriisviestintäsuunnitelma
2. Tunnista mainekriisin synty
3. Ota vastuu kriisistä ja kommunikoi avoimesti

Jokaisella organisaatiolla tulisi olla viestintäsuunnitelma kriisien varalle, vaikka niihin ei kunnolla pystykään varautumaan. Hyvin tehdyllä suunnitelmalla pystytään minimoimaan kriisin aiheuttamaa mahdollista mainehaittaa. Organisaatiossa tulisi myös tunnistaa syyt mainekriisin synnylle, jotta niihin voidaan reagoida ajoissa, jolloin kriisin uhka myös väistyy. Viimeisenä organisaation tulee ottaa vastuu kriisin hoitamisesta ja avoimesta kommunkoinnista sidosryhmille.

Tämän harjoituksen jälkeen

• Tiedän, mitä teknisiä kikkoja videohaastattelussa voi käyttää
• Ymmärrän viestinnän merkityksen kriisitilanteissa
• voin soveltaa oppimaani tunnistaakseni mahdollisia kriisin aiheuttajia
• pohdin, kuinka paljon mainekriisin riskien tunnistamisella on merkitystä organisaation viestinnässä

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, kuinka tehdään infograafi
• ymmärrän organisaation brändi ja maineen eroja sekä rakennuspalikoita
• voin soveltaa oppimaani tulevaisuudessa esimerkiksi visuaalisen CV:n tekemisessä
• pohdin, kuinka paljon organisaation on oltava yhteydessä sidosryhmiinsä, jotta maine ja luottamus säilyisi myös kriisien yli

Lähde: https://viestijat.fi/monipuolinen-osaaminen-on-kilpailuvaltti/#84b2713a

Tämän viikon teema liittyi visuaaliseen viestintään ja lähdimme tutustumaan aiheeseen kuva-analyysin kautta. Yrityksen tai yhdistyksen käyttämillä kuvilla voi olla monenlaisia merkityksiä ja vaikutuksia. Esimerkiksi sommittelun, värimaailman, symboliikan tai eri semioottisten elementtien avulla voidaan vaikuttaa kuvasta välittyviin mielikuviin. Semiotiikalla tarkoitetaankin kuvan purkamista merkkeihin ja niiden tulkitsemista suhteessa yhteiskuntamme ja kulttuurimme rakenteisiin.

Valitsemani kuva oli liitetty mtv:n uutiseen poliisia huolestuttaneesta ilmiöstä, jossa nuoret varastavat toisiltaan merkkivaatteita jopa väkivallalla uhaten. Kuvasta voidaan erottaa kaksi elementtiä, mustiin pukeutunut nuori poika tai tyttö ja poliisiauton katto. Nuori on kävelemässä yksin junaraiteilla jalassaan mustat vans-merkkiset tennarit. Taustalla näkyy ehkäpä Etelä-Suomelle ominainen talvinen maisema, marraskuisen harmaana. Poliisiauton katolla ovat vilkkuvat vilkut ja se piettää häivytettynä nuorta henkilöä.

Kuvassa käytetyt värit vaikuttavat myös kuvasta välittyvään tunnelmaan. Värit ovat melko tummia ja harmaan sävyisiä. Eri väreillä voi myös olla omat symboliset merkityksensä. Esimerkiksi sininen väri voidaan tulkita surun ja kylmyyden värinä. Tosin tässä kuvassa sininen väri on poliisin symbolina, jonka taas kuvittelisi viittaavan turvallisuuteen. Harmaaseen väriin voidaan taas yhdistää epävarmuutta ja voimattomuutta, jota välittyy tässä kuvassa. Mustaan väriin puolestaan voidaan yhdistää esimerkiksi suruun, ahdistukseen ja vakavuuteen.

Kuvasta välittyy jollain tavalla surullinen, mutta myös huolestunut tunnelma. Harmaat ja tummat värit voisivat viitata niin nuorten hyvinvoinnin ongelmiin kuin yhteiskunnassakin vallitseviin ongelmiin ja toisaalta siihen, että näitä ongelmia ei onnistuta korjaamaan. Myös virkavallan ja nuoren henkilön vastakkainasettelu on tunteita herättävä.

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, miten visuaalisilla elementeillä voi vahvistaa viestinnän vaikuttavuutta
• ymmärrän, miten väreillä, sommittelulla ja muilla elementeillä voidaan muokata esimerkiksi brändin ilmettä
• voin soveltaa oppimaani tulevaisuudessa, jos pääsen tekemään visuaalista viestintää
• pohdin, kuinka monia eri ulottuvuuksia visuaalisessa viestinnässä todella pitää ottaa huomioon

Lähteet:
https://www.wtfdesign.fi/blogi/varipsykologiaa-brandinakokulmasta
https://www.viestintapalvelut.fi/blogi/visuaalinen-viestinta-semiotiikka-kuvallinen-merkitys

Tällä viikolla aiheenamme oli vastuullinen viestintä ja saimme tehtäväksemme perhetyä tapaukseen, jossa oli tapahtunut jollain tavalla epäeettistä viestintää. Seuraavissa PPT-dioissa on selitetty valitsemani case.

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, miksi viestinnän tulee olla vastuullista
• ymmärrän vastuullisen viestinnän periaatteita
• voin soveltaa oppimaani lukiessani kriittisesti uutisia, blogeja ja muita verkkotekstejä
• pohdin viestinnän eettisyyden monialaisuutta ja sitä, kuinka monta eri näkökulmaa pitää ottaa huomioon viestinnän vastuullisuutta arvioidessa

Lähde:

https://www.jsn.fi/sisalto/7782-ul-21/?year=2021&search=7782%2fUL%2f21

Viestintä on alati muuttuva käsite, joka mukautuu niin yhteiskunnan kuin organisaatioiden tarpeisiin. Vuosituhannen vaihteessa määritelty työyhteisöviestinnän käsite vapautti viestinnän tapahtumaan myös työyhteisön ulkopuolelle ulottuville foorumeille ja verkostoille. Tämän myötä viestintä on muuttunut vanhasta hierarkkisesta ylhäältä alas -mallista keskustelevampaan ja dialogisempaan malliin. Organisaatioiden viestintästrategiat pohjautuvat yhä enemmän keskustelulle ja avoimelle vuorovaikutukselle yksilöiden välillä sekä sidosryhmiä huomioidaan myös entistä enemmän. Viimeaikaiset megatrendit, digitalisaatio ja globalisaatio, ovat myös olennaisia tekijöitä viestinnän muutoksessa.

Digitalisaatiota voidaan pitää yhtenä merkittävänä muutoksen aiheuttajana. Työyhteisöissä käytetään yhä enemmän digitaalisia alustoja työtehtävien hoitamiseen. Digitalisaatio mahdollistaa myös paikasta riippumattomuuden, joten työtä voidaan tehdä hyvinkin monipuolisissa tiimeissä ja projekteissa. Tämän myötä yksilön tai tiimin asiantuntijuus ja tiedon merkitys on lisääntynyt, ja samalla myös tiedon jakamisen helppouden merkitys on kasvanut, sillä johdolla ei enää välttämättä ole kaikkea tarvittavaa tietoa. Tiedon jakaminen muuttuu yhä vuorovaikutteisemmaksi ja ylittää osastojen sekä projektien väliset rajat.

Globalisaatiolla on myös omat vaikutuksensa. Maailma pienenee ja valtioiden rajat ylittävä viestintä yleistyy, joten työyhteisöistä tulee monikulttuurisempia. Yhteisen työkielen sekä viestintäkulttuurin löytäminen ja tasavertaisen tiedon sekä vaikuttamismahdollisuuksien takaaminen ovat ja tulevat olemaan tulevaisuuden haasteita.

Huolimatta siitä, että digitalisaatio ja globalisaatio mahdollistavat viestinnän missä vain ja kenelle vain, on työyhteisön suunniteltava ja johdettava omaa viestintäänsä sekä pitää yllä viestintäinfrastruktuuriaan. Viestinnän tavoitteena on luoda edellytykset työskentelyyn, joten viestinnän moninaistuessa sekä muuttuessa vapaammaksi, tulisi organisaatioiden tulevaisuudessa kiinnittää huomiota yhä enemmän tasapuoliseen ja kaikki tavoittavaan viestintä.     

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän miten tehdään verkkosivu ja muokataan sen ulkoasua wordpressillä
• ymmärrän työyhteisöviestinnän käsitteitä sekä verkkotekstien ominaisuuksia ja miten hyödyntää niitä
• voin soveltaa oppimaani mahdollisesti tulevaisuudessa jonkin yrityksen verkkosivujen ylläpidossa
• pohdin, viestinnän monialaisuutta ja sitä, kuinka paljon onnistuneella viestinnällä on vaikutusta

Lähde:

Juholin, Elisa (2017). Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja.