Tutkinnonjälkeiselle koulutukselle on tarvetta

Työelämä muuttuu nopeasti. Asiantuntijoilta odotetaan laaja-alaista osaamista, asiantuntijuuden jatkuvaa päivittämistä sekä aivan uudenlaista taitojen oppimista. Erityisesti uusilla ja nopeasti kehittyvillä aloilla haasteena on osaamisen kehittäminen ilman aikaisempien käytänteiden ja rutiinien tukea. Uusia ammatteja syntyy esimerkiksi yhteiskunnallisten muutosten, teknologisen kehityksen, uusien innovaatioiden ja lainsäädännön muutosten kautta. Ne syntyvät tyypillisesti usean perinteisen asiantuntija-alan rajapinnalle. Energiatehokkuusala on hyvä esimerkki nopeasti kehittyvistä tietointensiivisistä aloista. Vaikka energiatehokkuuteen liittyvien pulmien ratkaiseminen on yksi tärkeimmistä 2000-luvun haasteista, alalla ei vielä ole vakiintuneita tapoja kouluttaa asiantuntijoita.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa onkin kysytty, kuinka asiantuntijoita voitaisiin parhaiten tukea kohtamaan tulevaisuuden työelämän haasteet ja kuinka tarjota koulutusta uusiin ja nopeasti kehittyviin ammatteihin. Perinteisesti ammattitaitoa on kehitetty työssäoppimisen kautta. Monet työpaikat eivät kuitenkaan pysty tarjoamaan erikoistunutta tietämystä ja mahdollisuuksia oppia monimutkaista osaamista, joita nopeasti kehittyvillä aloilla tarvitaan. Tarve korkeakoulutettujen asiantuntijuutta ylläpitävään ja työuraa uudelleen suuntaavaan tutkinnon jälkeiseen koulutukseen on kasvanut.

Työelämän ja koulutuksen kumppanuus on tyypillistä ammatilliselle koulutukselle. Viime aikoina on herätty sen tarpeeseen myös korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa. Tiiviimpi vuorovaikutus ja yhteistyö korkea-asteen koulutusinstituutioiden ja työelämän välillä voi tarjota uudenlaisia keinoja tukea työntekijöiden ammatillista kehittymistä. Tuomalla yhteen yliopistojen tutkimustietoon perustuva tietämys ja työpaikkojen käytännön asiantuntijuus voidaan synnyttää uudenlaista osaamista. Luomalla yhteyksiä yliopistojen ja työpaikkojen välille voidaan myös muodostaa monimuotoisia ammatillisia verkostoja. Yhteistyö yliopistojen ja työpaikkojen välillä luo pohjaa uusien innovaatioiden syntymiselle ja huipputason osaamiselle.

Akateemista osaamista ja työelämäasiantuntijuutta yhdistävät korkea-asteen tutkinnonjälkeiset koulutukset tuovat tarvittavaa joustoa niin työelämään kuin työntekijöillekin. Ne ovat erityisen sopivia asiantuntijoille, jotka jo ovat työelämässä, mutta joutuvat kehittämään osaamistaan uudenlaisten ammatillisten haasteiden edessä. Ne tarjoavat mahdollisuuden osaamisen päivittämiseen ilman, että korkeakoulututkinnon jo suorittaneet vievät koulutuspaikkoja niiltä, joilla sellaista ei vielä ole. Lisäksi koulutukseen osallistuvat voivat välittää uudenlaista osaamista työpaikoilleen. Erityisen tärkeä merkitys niillä näyttää olevan uusilla ja nopeasti kehittyvillä aloilla, joilla ei vielä ole vakiintuneita koulutusmalleja asiantuntijuuden kehittymisen tueksi.

Kaisa Hytönen väitteli aiheesta 11.11.2016.

Hytönen, K. 2016. Bridging academic and working life expertise in continuing professional education: A social network perspective. Annales Universitatis Turkuensis, ser. B, tom. 424. Turku: University of Turku.

Kuvituskuva: Pixabay. Henkilökuva: Katja Kontu