Oppiminen, kasvaminen ja kehittyminen – perinteistä kasvatustieteilijän sanastoa – ovat vaikeasti erillään pidettäviä ja haltuun otettavia käsitteitä. Asia ei juurikaan helpotu, kun mukaan otetaan muutoksen käsite, jonka voisi nähdä olevan läsnä kaikissa edellä mainituissa. Muutos on varmaan yksi käytetyimmistä käsitteistä tämän päivän yhteiskunta- ja työelämäkeskustelussa. Vaikka muutoskeskustelu on runsasta, se ei ole aina kovin jäsentynyttä:…
Life of doctoral candidate and a mum
As early as I understood what a doctoral degree was, I knew at one point in life I would be pursuing one. After completing a master’s degree and my inability to find a job, pursuing a PhD was my ticket out of unemployment (story for another day). Life as a doctoral candidate was challenging for…
Maahanmuuttajapoikien paradoksi
Pisa-tulosten julkistusta marraskuussa seurasi huolipuhe suomalaisten poikien koulumenestyksestä ja sukupuolten välisestä kuilusta. Suomalaisten tyttöjen osaaminen yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa on tulosten mukaan noin puoli vuotta poikia edellä. Pisa-tulosten myötä on päästy vertailemaan myös kantaväestöä ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osalta tulokset sukupuoltenvälisistä eroista ovat kahtiajakoiset. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla, toisin kuin kantaväestöllä, ei löytynyt eroa sukupuolten välillä. Toisen…
Onko avoimen korkeakouluopetuksen maksullisuus ongelma?
Avoin korkeakouluopetus on nimensä mukaisesti avointa kaikille, ainakin periaatteessa. Perusajatuksena on tarjota mahdollisuus korkeakoulutasoisiin opintoihin riippumatta esimerkiksi siitä, mikä on osallistujan ikä, aiempi koulutustausta tai ammatti. Nykyisellään opinnot ovat kuitenkin maksullisia. Maksujen periminen ei ole pakollista, mutta niille asetettu katto (15 euroa opintopistettä kohden) on vakiintunut käytännöksi, jota korkeakoulut noudattavat. Esimerkiksi 25 opintopisteen laajuisista perusopinnoista…
Lapsiperheiden tukiverkostot vastaavat vaihtelevasti avun tarpeisiin
Lapsiperheiden saama sosiaalinen tuki vaikuttaa myönteisesti perheiden hyvinvointiin ja vanhemmuuteen[1]. Sosiaalisella tuella viitataan tavallisesti sosiaalisiin verkostoihin ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Erilaisia sosiaalisen tuen tyyppejä[2] ovat esimerkiksi informatiivinen tuki, joka sisältää neuvoja kasvatuskysymyksiin sekä materiaalinen tuki, johon sisältyy konkreettinen apu lastenhoitoon. Sosiaalinen tuki on siis eittämättä arvokasta, mutta mistä lapsiperheet saavat tällaista tukea? Erotuksena muusta sosiaalisesta…
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tarvitsevat lisää kilpailukykyä
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) vakinaistettiin suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään kymmenisen vuotta sitten. Vakinaistamisen perusteina olivat erityisesti tarve lisätä vahvasti työelämäkytkentäistä asiantuntijuutta ja kehittää ammatillisia jatkokoulutusväyliä. Suoritettujen YAMK-tutkintojen määrä on vuosittain kasvanut voimakkaasti. Kun esimerkiksi vuonna 2005 tutkintoja suoritettiin 182 kappaletta, suoritettiin vuonna 2015 jo yhteensä 2366 tutkintoa. Eri alojen maistereita valmistuu suomalaisista yliopistoista vuosittain yli 14 000.[i] Ylemmän korkeakoulututkinnon…
Opiskelija yliopiston asiakkaana
Yliopistomme hallinnonuudistuksen materiaaleja selaillessa törmää ehkä hieman yllättäenkin kuvauksiin ryhmistä, joita kutsutaan yliopiston asiakkaiksi. Uusi palveluorganisaatio nimeää sujuvasti niin tutkimus- ja opetushenkilökunnan kuin opiskelijatkin asiakkaikseen. Kyse ei ole vain uuden sanan omaksumisesta, vaan liike-elämästä tuotu retoriikka voi koko yliopiston toimintaan levitessään vaikuttaa olennaisesti eri ryhmien välisiin suhteisiin. Viime vuosikymmeninä yliopistojen rahoituskantaa on muutettu kohti vähäisempiä…
Tutkinnonjälkeiselle koulutukselle on tarvetta
Työelämä muuttuu nopeasti. Asiantuntijoilta odotetaan laaja-alaista osaamista, asiantuntijuuden jatkuvaa päivittämistä sekä aivan uudenlaista taitojen oppimista. Erityisesti uusilla ja nopeasti kehittyvillä aloilla haasteena on osaamisen kehittäminen ilman aikaisempien käytänteiden ja rutiinien tukea. Uusia ammatteja syntyy esimerkiksi yhteiskunnallisten muutosten, teknologisen kehityksen, uusien innovaatioiden ja lainsäädännön muutosten kautta. Ne syntyvät tyypillisesti usean perinteisen asiantuntija-alan rajapinnalle. Energiatehokkuusala on hyvä…
Julmaa kasvatusoptimismia
Vaivaannun kuullessani elämäntaitogurujen ja yritysjohtajien puhetta menestyksekkäästä elämästä ja yksilön rajattomista mahdollisuuksista kehittää itseään. Tutkijakoulutus on osaltaan vahvistanut kriittistä suhtautumistani. Tämä havainto sai minut pohtimaan positiivisuuden kulttia ja kriittisen kasvatustutkimuksen epämuodikkuutta. Menestys on omissa käsissäsi, lupaavat self-help -oppaat. Kovalla työllä kaikki on mahdollista, kertovat rap-artistit. Kulttuurimme luo myyttiä mihin tahansa pystyvästä yksilöstä. Politiikassa ja tieteessä…
Kaikkoavatko kansainväliset opiskelijat?
Ensi syksynä yliopistot mittaavat kansainvälisten koulutusohjelmiensa houkuttavuutta uudenlaisessa tilanteessa. Korkeakoulut alkavat periä lukukausimaksuja kaikilta EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Muutos on periaatteellisesti suuri Suomen ilmaisessa koulutusjärjestelmässä. Lukukausimaksuja on jo aiemmin kokeiltu Suomessa. Ensimmäisen kerran maksuja saattoi periä vuonna 2010, jolloin tehtiin maksullisen koulutuksen mahdollistava lakimuutos. Korkeakouluilla ja opinto-ohjelmilla oli tuolloin vapaus valita osallistuvatko ne…