Lapsiperheiden tukiverkostot vastaavat vaihtelevasti avun tarpeisiin

Lapsiperheiden saama sosiaalinen tuki vaikuttaa myönteisesti perheiden hyvinvointiin ja vanhemmuuteen[1]. Sosiaalisella tuella viitataan tavallisesti sosiaalisiin verkostoihin ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Erilaisia sosiaalisen tuen tyyppejä[2] ovat esimerkiksi informatiivinen tuki, joka sisältää neuvoja kasvatuskysymyksiin sekä materiaalinen tuki, johon sisältyy konkreettinen apu lastenhoitoon.

Sosiaalinen tuki on siis eittämättä arvokasta, mutta mistä lapsiperheet saavat tällaista tukea? Erotuksena muusta sosiaalisesta verkostosta vanhemmuutta koskeva tukiverkosto muodostuu usein lukumäärältään ja tuen lähteiltään pienemmäksi. Perheen tukiverkostoon voi kuulua niin virallisia kuin epävirallisia sosiaalisen tuen lähteitä. Pienten lasten vanhemmilta kysyttäessä monet mainitsevat tuen lähteikseen juuri epävirallisia lähipiiriin kuuluvia tahoja, kuten ystäviä, tuttavia, naapureita tai sukulaisia. Pikkulapsiperheillä konkreettiset ja joskus äkilliset avuntarpeet lapsen hoidossa ovat monesti arkipäivää. Näissä tilanteissa isovanhempien tarjoama apu on usein merkittävässä roolissa, mikäli he asuvat riittävän lähellä ja kykenevät apua tarjoamaan.

Läheisiltä saatava apu ei ole kuitenkaan itsestään selvää kaikille vanhemmille. Virallisista sosiaalisen tuen lähteistä esimerkiksi neuvolakäynnit ja vanhemmille suunnatut asiantuntijavetoiset pienryhmät voivat muodostua tärkeäksi osaksi tukiverkostoa etenkin odotusaikana ja lapsen ensimmäisinä ikävuosina. Tukiverkostot rakentuvat erilaisissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa muuttuvien tarpeiden ja saatavilla olevan tuen mukaan. Ympärillä olevien tukimahdollisuuksien hahmottaminen on ensiaskel tuen aktivoimiselle ja hyödyntämiselle. Tietoisuus siitä, että tukea on saavilla eri lähteistä, vähentää jo sellaisenaan stressiä myös vanhemmuuden kysymyksissä.

Perheenjäsenten sosiaalinen verkosto vastaa vanhemmuuden tuen tarpeisiin vaihtelevasti riippuen muun muassa perhetyypistä ja sosioekonomisesta asemasta. Matala sosioekonominen asema on aikaisemmissa tutkimuksissa[3] liitetty alhaisempaan sosiaalisten kontaktien määrään ja ylipäätään käytettävissä oleviin resursseihin myös sosiaalisen tuen kannalta. Lisäksi näyttää siltä, että auttamisen edellytykset ja resurssit kulkevat perhesukupolvelta toiselle[4]. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi isovanhempien vaihtelevina mahdollisuuksina tarjota apua niin lastenlapsille kuin lastenlasten vanhemmille perheen taloutta koskevissa asioissa. Paradoksaalisesti niillä perheillä, jotka tarvitsevat eniten tukea, on havaittu olevan vähiten niin perheen sisäisiä kuin perheen ympärillä olevia resursseja, jotka tätä tukea voisivat tarjota.

Vanhemmuuden kysymyksissä stressiä aiheuttavien tekijöiden sekä erilaisten perheiden tuen saamista koskevien lähtökohtien tunnistaminen on olennaista, jotta voidaan luoda auttamisen keinoja apua tarvitseville perheenjäsenille. Vastaamalla perheiden tuen tarpeisiin on mahdollista paitsi puuttua ilmeneviin ongelmiin myös ennaltaehkäistä uusien syntymistä. On havaittu, että saatu apu esimerkiksi perheen taloudellisiin vaikeuksiin voi heijastua myönteisesti vanhempana toimimiseen[5] ja lapsen elämään. Taito kohdata ja tukea erilaisia perheitä nousee auttamisen ytimeen eriarvoistuvassa yhteiskunnassamme, jossa perheiden resurssit avun saamiseksi ja hyödyntämiseksi vaihtelevat.

Lähteet

[1] Belsky, J. (1984). The determinants of parenting: A process model. Child Development, 55(1), 83-96.

[2] House, J. S. (1981). Work stress and social support. Reading, Mass: Addison-Wesley.

[3] Weyers, S., Dragano, N., Möbus, S., Beck, E., Stang, A., Möhlenkamp, S., Siegrist, J. (2008). Low socio-economic position is associated with poor social networks and social support: Results from the heinz nixdorf recall study. International Journal for Equity in Health, 7(13), 1-7. doi:10.1186/1475-9276-7-13

[4] Fingerman, K. L., Kim, K., Davis, E. M., Furstenberg, F. F., Birditt, K. S., & Zarit, S. H. (2015). ‘I’ll give you the world’: Socioeconomic differences in parental support of adult children. Journal of Marriage & Family, 77(4), 844-865. doi:10.1111/jomf.12204

[5] Leinonen, J. A. (2003). Social Support and the Quality of Parenting Under Economic Pressure and Workload in Finland: The Role of Family Structure and Parental Gender. Journal of Family Psychology, 17(3), pp. 409-418.

Marko Lähteenmäki