Maahanmuuttajapoikien paradoksi
Pisa-tulosten julkistusta marraskuussa seurasi huolipuhe suomalaisten poikien koulumenestyksestä ja sukupuolten välisestä kuilusta. Suomalaisten tyttöjen osaaminen yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa on tulosten mukaan noin puoli vuotta poikia edellä.
Pisa-tulosten myötä on päästy vertailemaan myös kantaväestöä ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osalta tulokset sukupuoltenvälisistä eroista ovat kahtiajakoiset. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla, toisin kuin kantaväestöllä, ei löytynyt eroa sukupuolten välillä. Toisen sukupolven maahanmuuttajien ja kantaväestön oppilaiden tulokset sen sijaan muistuttivat toisiaan: poikien yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu on tyttöjä heikompaa. (Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu Pisa2015-tutkimuksessa.) Sukupuolten välinen ero näyttäisi siis olevan jotain, minkä suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa itsessään.
Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on tutkimuksissa (ks. mm. Unraveling the Immigrant Paradox) löydetty mielenkiintoinen paradoksi, jota voi nimittää maahanmuuttajaparadoksiksi (immigrant paradox): Maahanmuuttajataustaisten nuorten, erityisesti poikien, suhtautuminen kouluun on keskimääräistä myönteisempää samaan aikaan, kun heillä kuitenkin on enemmän vaikeuksia opetuksen seuraamisessa, lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvissä tehtävissä tai ryhmätyöskentelyssä, jota yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisukin on.
Paradoksi ilmenee myös tuoreessa tutkimuksessamme (Maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalinnat), jossa on selvitetty 9.-luokkalaisten maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalintoja ja koulupolkuja. Maahanmuuttajataustaiset nuoret raportoivat suomalaistaustaisia oppilaita enemmän erilaisista koulunkäyntivaikeuksista. Eniten vaikeuksia kokivat nimenomaan maahanmuuttajataustaiset pojat, jotka kuitenkin raportoivat myös pitävänsä eniten koulunkäynnistä.
Tutkimuksessa esille tulleiden vaikeuksien ja oman asenteen välillä vallitseva ristiriita vaikuttaa väistämättä nuorten koulunkäyntiin ja antaa erilaiset lähtökohdat tuleville opinnoille. Suomalaisen koulutusjärjestelmän tuleviin haasteisiin kuuluu tasa-arvoisen koulutien takaaminen myös tuleville sukupolville, ovatpa oppilaat tyttöjä tai poikia ja tulevatpa he minkälaisista perheistä tai kulttuuritaustoista tahansa. Maahanmuuttajaoppilaat, eritoten pojat, näyttävät tarvitsevan nykyistä enemmän tukea koulunkäyntinsä aikana. Koulutususkoa ja korkeita tavoitteita heillä jo on.
Marja-Liisa Mäkelä
Kuvituskuva: Pixabay / Kaz